Kirjatyö (21.06.2001 - Juhani Artto) Viestintäalan ammattiliitto alkaa rahoittaa Länsi-Afrikassa 20 miljoonan asukkaan Ghanan kirjatyöntekijöiden ay-koulutusta. Asiasta neuvoteltiin toukokuun lopulla Helsingissä, jossa Ghanan ammatillisen keskusjärjestön GTUC:n koulutussihteeri David Kwabla Dorkenoo, 35, vietti kiireisen viikon. Hän tutustui Suomen ay-liikkeeseen muun muassa SAK:n edustajakokouksessa ja Kiljavan ay-opistolla.

Ghanassa kirjatyöntekijät kuuluvat teollisuuden ja liikealan työntekijöiden ammattiliittoon ICU:hun. Se on yli 100 000 jäsenellään selvästi maan suurin ammattiliitto. Myös julkisen sektorin työntekijöiden sekä kaivos- ja maatyöläisten liitoissa on kymmeniä tuhansia jäseniä. Yhteensä 17 jäsenliiton muodostamassa keskusjärjestössä GTUC:ssa on vajaa puoli miljoonaa jäsentä.

Viime vuosina ay-järjestöjen jäsenmäärä on laskenut. Se on johtunut ennen muuta talouden rakennemuutoksesta, jossa julkista sektoria on yksityistetty ja virtaviivaistettu. Suuri määrä palkansaajia on menettänyt työpaikkansa ja joutuu nyt hankkimaan toimeentulonsa talouden ns. epävirallisella sektorilla. Sillä toimivat muun muassa katukauppiaat ja muut itsensä työllistävät.

GTUC on ottanut tehtäväkseen myös itsensä työllistävien ammatillisen järjestäminen, mutta työ on vasta alussa. Neljä viidestä työtätekevästä sijoittuu talouden epäviralliselle sektorille.

Työttömyyttä on lisännyt merkittävästi myös tuonnin esteiden madaltaminen. Dorkenoo kertoo, että EU-maiden, Japanin ja muiden muiden kaukoidän maiden sekä Yhdysvaltojen tuotteet ovat lyöneet markkinoilta runsaasti kotimaisia yrityksiä. Ikävien kokemustensa perusteella Ghanan ay-liike suhtautuu varsin kielteisesti tuonnin esteiden purkamiseen.

Ay-liike edustettuna
valtiollisissa elimissä

Kirjatyöntekijöiden työpaikat keskittyvät sanomalehtien kirjapainoihin ja joihinkin siviilipainoihin. Omistajat ovat pienehköjä yksityisyrittäjiä. Omistus ei ole keskittynyttä. Ay-koulutuksen päämääränä on kasvattaa aktiiveista kyvykkäitä vaikuttamaan koko toimintaympäristöönsä.

Ay-liike painottaa tehtävissään yhteiskunnallista vaikuttamista. Kamppailu vähimmäispalkan korottamisen puolesta kuuluu keskeisiin haasteisiin. Vähimmäisansio on laskenut 5,5 markkaan päivässä. Kaksi vuosikymmentä sitten se oli lähes neljä kertaa korkeampi. Kaikille palkansaajille ei makseta edes virallista vähimmäispalkkaa.

Erityisen poljettuja ovat työelämään osallistuvien lasten palkat. Heitä on runsaasti töissä maa- ja karjataloudessa sekä Ghanalle tärkeässä kaivosteollisuudessa.

Ay-liike on edustettuna maan hallituksen alaisissa talous- ja työelämän komiteoissa. Taloustieteilijä Dorkenoo on lapsityövoimaa käsittelevän komitean jäsen. Edustus kansallisissa kolmikantaelimissä on GTUC:lle uutta. Sen mahdollisti Ghanan hallituksen vaihtuminen viime joulukuun vaalien jälkeen.

Ulkomaisten velkojien vaatimat ankarat säästökuurit ovat tehneet koulutuspaikat ja terveydenhoidon kalliiksi. Ay-liike vaatii, että kaikissa ratkaisuissa on otettava huomioon niiden sosiaaliset vaikutukset. Pelkkä talouden rakenteiden kovakätinen saneeraaminen ei johda työväestölle edulliseen kehitykseen, eikä edes päättäjien toivomiin tuloksiin, Hollannissa loppututkintonsa suorittanut Dorkenoo korostaa.

Ay-koulutuksella valmennetaan aktiiveja myös paikallistason vaikuttajiksi. Se koskee sekä työpaikkatoimintaa että osallistumista paikallisyhteisöjen kehittämiseen. Ay-liikkeellä on tällä hetkellä enemmän operointivapauksia kuin maata 1980- ja 1990-luvuilla hallinneen Jerry Rawlingsin vuosina. Silloin ay-vaikuttajia joutui toimintansa vuoksi jopa vankilaan.

Ulkomainen rahoitusapu
koulutukseen ja tutkimustyöhön

Ay-järjestöjen jäsenmaksu on prosentti palkasta. Siitä puolet menee liitolle, 30 prosenttia keskusjärjestölle ja 20 prosenttia ammattiosastolle. Liike on muutoin omarahoitteinen, mutta koulutukseen ja tutkimukseen se saa rahaa ulkomailta. Suurimpia tukijoita ovat olleet Hollannin, Kanadan ja Tanskan ay-järjestöt. Rahat on kanavoitu ghanalaisten hankkeisiin Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n Afrikan aluejärjestön kautta.

Ghanan ay-liikkeen palveluksessa on runsaat 300 toimitsijaa, sihteeriä, siivoojaa ja muuta työntekijää. Vajaa puolet heistä työskentelee keskusjärjestössä, loput liitoissa. Jokaisessa liitossa on vähintään yksi koulutussihteeri. Dorkenoo kertoo, että koulutuksen järjestämiseen ja antamiseen osallistuu lisäksi vapaaehtoisia, jotka ovat saaneet tehtävien hoitoon valmennusta.

Varojen vähäisyyden vuoksi vain keskusjärjestö ja kolme ammattiliittoa on kyennyt hankkimaan käyttöönsä sähköpostiyhteyden. Kaivostyöläisten liitto on toistaiseksi ainoa ay-järjestö, jolla on omat nettisivut.

Viime vuoden lopulle Ghanaa johtanut presidentti Rawlings perusti takavuosina GTUC:lle kilpailevan keskusjärjestön, mutta työväestö ei tukenut hanketta. Hallituksen vaihtuminen on jättänyt kilpailijan entistä heikompaan asemaan, eikä se Dorkenoon mukaan juurikaan vaikuta GTUC:n toimintaan. Keskusjärjestön ulkopuolella ovat myös opettajien ja sairaanhoitajien liitot.