Vasama (12.04.2002 - Juhani Artto) Etelä-Korean johto aikoo yksityistää kaikki valtiollisen voimayhtymän Kepcon piirissä toimivat lämpövoimalat. Niissä tuotetaan yli puolet maan sähköstä. Helmikuun 25. päivänä 5 300 työläistä aloitti lakon yksityistämistä vastaan. Erimielisyydestä muodostui mittava yhteenotto, mutta työläiset lopettivat lakon huhtikuun alussa laihoin tuloksin.

Etelä-Korean johto suuntautui yksityistämään perusrakenteitaan 1990-luvun lopulla. Maan talous oli ajautunut lamaan ja päättäjät omaksuivat neuvotteluissa Maailmanpankin kanssa yksityistämisen osaksi lamaohjelmaa. Siitä on säädetty myös laki. Kepcon voimantuotanto on jaettu viiteen alueelliseen lämpövoimayhtiöön, joista kaksi on määrä myydä yksityisille tänä vuonna.

Kun Kepco jaettiin useaksi voimayhtiöksi, Kepcon ay-järjestölle luvattiin, että työntekijöitä koskevat sopimukset pysyvät voimassa. Työnantaja on kuitenkin pettänyt lupauksen ja kohdellut armottomin ottein työntekijöitä. Tuhansia on irtisanottu yksityistämisen valmisteluna. Kymmeniä ay-aktiiveja on tylysti saanut potkut.

Lakkolaisten keskeiset tavoitteet olivat yksityistämissuunnitelman romuttaminen, erotettujen työläisten uudelleen palkkaaminen ja ennen Kepcon jakamista voimassa olleiden sopimusten kunnioittaminen.

Lakon alettua voimaloiden tuotantoa pyörittivät työnjohtajat ja muut työtaistelun ulkopuolella olleet työntekijät sekä kymmenet rikkurit. Maaliskuun alussa työnantaja etsi lehti-ilmoituksin tuhatta uutta työntekijää. Se kieli työnantajapuolen aikomuksesta laajentaa lakkolaisten erottamisia. Lakkolaiset varoittivat, että tuotannon jatkaminen ilman tuhansien ammattilaisten panosta voi aiheuttaa alalla kaaoksen. Viranomaiset alkoivat myös kouluttaa sotilaita korvaamaan lakkolaisten työpanosta.

Lakkolaiset hajautuivat piilopaikkoihin

Työtaistelun ensimmäisenä yönä lakkolaiset tekivät yllättävän liikkeen. He hajaantuivat suuresta tapaamisestaan 5-10 hengen ryhmissä yksityiskoteihin, motelleihin ja muihin majapaikkoihin, joissa he piilottelevat poliisia. Ay-liike välttyi näin lakkoliikkeitä aiemmin heikentäneiltä pidätyksiltä. Nytkin poliisilla oli kymmenien ay-aktiivien pidätysmääräys.

Lakkolaiset pitivät yhteyttä toisiinsa ja välittävät tietoja kännyköiden ja internet-sivustojen avulla. Se johti jo lakon toisella viikolla viranomaisten yrityksiin sulkea työläisten käyttämiä nettisivuja.

Ammatillinen keskusjärjestö KCTU valmisteli konkreettisia tukitoimia voimalatyöläisille, mutta niitä ei ehditty aloittaa ennen lakon päättymistä. KCTU on Etelä-Korean kahdesta ammatillisesta keskusjärjestöstä nuorempi, pienempi ja radikaalimpi. Vuonna 1995 perustetun keskuksen liittojen jäsenmäärä on kasvanut 400 000:sta 600 000:een. Linjaltaan maltillisemman FKTU:n liittojen jäsenmäärä on pudonnut 1,2 miljoonasta 900 000:een.