Särmä (06.11.2003 - Juhani Artto) Ikean alihankkijat rikkovat karkeasti yhtiön viime vuosina kehittelemää eettistä ohjeistoa. Tämä ilmenee Hollannin ay-liikkeen teettämästä tutkimuksesta, joka valmistui hiljattain. Selvitys antaa konkreettista tietoa palkoista, työajoista ja muista työehdoista yhteensä kymmenellä tehtaalla Intiassa, Bulgariassa ja Vietnamissa.

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että kymmenen tehtaan olojen paljastumisesta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä yleistyksiä, sillä Ikealla on noin 2 150 tavarantoimittajaa ympäri maailmaa. Strategiassaan matalia ostohintoja korostava yhtiö tekee nykyään 48 prosenttia hankinnoistaan kehitysmaista. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 32 prosenttia. Kiinasta on 14 prosentin osuudella tullut Ikean suurin alihankintamaa. Länsi-Eurooppa on silti yhä ratkaisevan tärkeä hankinta-alue. Sen osuus on 67 prosenttia.

Monikansallisia yhtiöitä analysoiva hollantilainen tutkimuslaitos SOMO valitsi tutkimuksensa kohteeksi kymmenen tehdasta satunnaisotannalla. Intian, Bulgarian ja Vietnamin työehtojen tutkimisen mielekkyyttä perustelee osaltaan se, että Ikea on viime aikoina lisännyt hankintojaan niistä.

Bulgariassa nälkäpalkat

Bulgariassa tutkittiin neljän puuteollisuustehtaan oloja. Yhdessä niistä oli tilapäisesti käytetty vankityövoimaa, mikä loukkaa jyrkästi Ikean eettistä ohjeistoa ja työelämän kansainvälisiä normeja. Kahdella tuotantolaitoksella oli todisteita naisten palkkasyrjinnästä ja naisten keskittämisestä matalapalkkaisimpiin käsityötehtäviin.

Kaikkien neljän alihankkijan työläisten mukaan palkat riittävät niukasti vain välttämättömimpiin menoihin, jos perheessä kahdella on ansiotuloja. Osa työntekijöistä turvautuu ruoan hankinnassa palkkatyön ohella palstaviljelyyn.

Ylitöiden tekeminen ei ole pakollista, mutta useimmat suostuvat ylitöihin lisäansion vuoksi ja siksi, että kieltäytymisen pelätään johtavan vaikeuksiin. Kahdella tehtaalla on olemassa ay-järjestöjä, mutta ne eivät toimi. Työnantajan pelko pitää työntekijät erossa ay-toiminnasta, raportissa todetaan. Yhdellä tehtaalla lakossa olleet työläiset saivat potkut.

Intiassa pakkotyövoimaa

Intiassa selvityksen kohteena oli kolme tekstiilitehdasta. Kussakin Ikea on merkittävä ostaja. Yhdessä tehtaassa tutkijat tunnistivat osassa henkilökuntaa pakkotyön piirteitä. Karanneita oli piesty.

Kaikissa kolmessa tehtaassa työnantajat ovat tehneet selväksi, että ammatillista järjestäytymistä ei suvaita. Ay-henkisen väen karsinta alkaa jo työvoiman värväyksen vaiheessa.

Palkat pidettiin kaikissa kolmessa tehtaassa virallisen vähimmäistason alapuolella. Urakkatyöläiset hankkivat noin euron päivässä, heikkoina jaksoina ainoastaan 10 euroa kuukaudessa. Vähimmäispalkkamääräyksen pitäisi taata kaikille vähintään noin 38 euroa kuukaudessa.

Kiireisinä kausina työviikot ovat venyneet säännönmukaisesti 60-70-tuntisiksi, mikä rikkoo sekä Intian virallisia määräyksiä että Ikean omaa eettistä ohjeistoa.

Vietnam ei salli itsenäistä ay-liikettä

Vietnamissa SOMO tutki kodin tarve-esineitä valmistavan teollisuuden oloja kolmella tehtaalla. Ylitöiden tekeminen osoittautui käytännössä pakolliseksi. Työajat olivat ylipitkiä. Osa työläisistä palkattiin vain päiväksi kerrallaan. Oikeutta itsenäiseen ay-toimintaan vietnamilaisilla ei ole. Kommunistisen puolueen alaisuudessa toimivat ay-järjestöt eivät painosta työnantajia parantamaan työläisten työehtoja.

Hollantilaisten Ikea-selvityksen myönteisiin havaintoihin kuuluu se, että yhdelläkään kymmenestä tehtaasta ei ollut merkkejä lapsityövoiman käytöstä. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että selvitys ei ulottunut Ikean alihankkijoiden omiin alihankintaketjuihin.

SOMO:n Ikea-tutkimus on luettavissa englanniksi netissä www.somo.nl/somo_ned/nieuws/IKEA%20eindrapport.pdf