Ay-uutiset maailmalta

| Etusivu | Arkisto | Työsuojelu | Ay-linkit | Julkaisija |

valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2003

Philips edistää ay-oikeuksia

Ahjo (19.08.2004 – Juhani Artto) Elektroniikka-alan jättiyhtiö Philips aikoo saada koko alihankintaverkostonsa toimimaan eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti. Linjaus koskee sekä työntekijöiden oikeuksia että ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Yhtymä ilmoitti tavoitteestaan maaliskuussa 2004.

Haaste on kova, sillä Philips ostaa tavaroita ja palveluja yhteensä noin 50 000 alihankkijalta ympäri maailmaa. Viime vuonna ostojen arvo oli 19,2 miljardia euroa.

Kiinassa Philipsillä on lukuisia alihankkijoita, ja tunnetusti maan johto torjuu jyrkästi työntekijöiden oikeuden itsenäiseen järjestäytymiseen. Eikö ay-oikeuksien kunnioittamisen vaatimus ole epäuskottava Kiinassa?

”Kiina onkin toinen juttu, samoin kuin eräät muut maat, joissa ammatilliselle järjestäytymiselle ja kollektiiviselle työehtotoiminnalle on lainsäädännöllisiä rajoituksia”, Lucianne Verweij vastaa. Hän kuuluu Philipsillä toiminnan eettisyydestä vastaaviin johtajiin.  

”Kiinassa Philips vaatii alihankkijoiltaan työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista niissä puitteissa kuin laki sallii. Emme mene yritykseen ja sano, että tänne on perustettava itsenäinen ay-järjestö.”

”Ratkaisevaa on, että alihankintayrityksemme ja sen työntekijöiden välinen keskusteluyhteys toimii hyvin. Sitä olemme edistäneet muun muassa järjestämillämme alihankkijapäivillä.”

Verweijin mukaan varsinkin Pohjois-Kiinassa on paikallisia viranomaisia, jotka ovat myönteisesti kiinnostuneita työnantajien ja työntekijöiden suhteiden kehittämisestä. ”Suhteet yritysten sisällä eivät määräydy pelkästään lakien perusteella”, hän korostaa.

Alihankkijoiden arvioitava itseään

Verweij muistuttaa, että ay-oikeuksien toteutumisessa on suuria ongelmia Yhdysvalloissakin. Maa ei ole ratifioinut ay-oikeuksia koskevaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta. 

”Yhdysvalloissa painotamme alihankkijoillemme, että asia ei ole ensisijaisesti laillisuuskysymys, vaan koskee työnantajan ja henkilökunnan välisen suhteen tilaa käytännössä. Korostamme, että sitä on mahdollista kehittää.”

Ennen kuin Philips ilmoitti maaliskuussa alihankkijoita koskevat tavoitteensa, yhtymä muokkasi omaa organisaatiotansa noudattamaan johdon määrittelemiä eettisiä periaatteita. Työmaata riittää siinäkin, sillä Philipsin palveluksessa oli vuoden 2003 lopulla 164 500 työntekijää yli 60 maassa.  

Vuoden 2004 alussa Philips toimitti kaikille alihankkijoilleen toiminnan eettisyyttä koskevan aineiston. Sen pohjalta alihankkijoiden on itse arvioitava vuoden loppuun mennessä, miten niiden toiminta vastaa Philipsin vaatimia kestävän kehityksen lähtökohtia. Ensi vuonna Philips alkaa tarkkailla, miten alihankkijoiden toiminnan eettisyys vastaa niiden itsensä tekemiä arvioita.

Seurantatiedot Philips aikoo julkaista vuosittaisessa raportissaan, jossa yhtymä analysoi, miten sen toiminta kokonaisuudessaan vastaa kestävän kehityksen periaatteita. Verweij uskoo, että jo ensi kevään raportti sisältää olennaista tietoa Philipsin alihankkijoiden toiminnan eettisyydestä.

Epäeettinen yritys ei saa toimeksiantoja

Verweijin mukaan lähes kaikki alihankkijat ovat reagoineet myönteisesti Philipsin selvityspyyntöön ja ohjelmajulistukseen.

Entä jos alihankkija torjuu Philipsin linjauksen?

”Jos näemme, että jokin alihankkijamme ei ole halukas soveltamaan kestävän kehityksen periaatteita, harkitsemme vakavasti, voimmeko jatkaa yhteistyötä”, Verweij vakuuttaa.

Voiko Philips hylätä alihankkijan sen toiminnan epäeettisten piirteiden vuoksi?

”Se on mahdollista, ehdottomasti. Meidän on voitava kaikin tavoin luottaa alihankkijoihimme. Ei ole olemassa lainsäädätöä, jonka perusteella alihankkijan olisi korvattava toimeksiantajalle menetykset, jotka alihankkija on epäeettisellä toiminnalla aiheuttanut.”

Verweij kuitenkin huomauttaa, että eettisesti ontuvilla alihankkijoilla on vielä jonkin verran aikaa parantaa toimintatapojaan. ”Ensin meidän on luotava alihankkijoidemme keskuudessa tietoisuus periaatteistamme ja annettava aikaa niiden omaksumiseen.”

Uusia alihankkijoita valitessaan Philips sen sijaan noudattaa jo nyt tiukkaa linjaa, Verweij sanoo.

Kilpailussa tavaroiden tai palveluiden toimeksiannoista alihankintayritys ei pääse edes valintaprosessin loppusuoralle, ellei se täytä Philipsin määrittelemiä kestävän kehityksen vaatimuksia. Tiukimmin yhtymä pitää kiinni siitä, ettei alihankkijan omassa verkostossa käytetä lapsityövoimaa, eivätkä alihankkijan ympäristövaikutukset riko tiettyjä kansainvälisiä normeja.

Kilpailua Philipsin toimeksiannoista kärjistää entisestään yhtymän päätös supistaa alihankkijoidensa määrää.

Philips tekee pioneerityötä

Kiinassa Philips ei käsittele poliittisten päättäjien, eikä viranomaisten kanssa ay-oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Niitä Philips käsittelee ennen muuta alihankkijoidensa kanssa.

Philips toimii periaatteidensa puolesta myös vaihtamalla kokemuksia muiden Kiinassa toimivien monikansallisten yhtiöiden kanssa. Pääasiallisesti se tapahtuu eettisistä seikoista kiinnostuneiden yritysten yhteisissä kansainvälisissä elimissä, kuten World Business Council for Sustainable Development. Suomesta sen jäseniä ovat Nokia, UPM, Fortum ja Metsäliitto.

Monikansallisista yhtiöistä Philips kuuluu kärkijoukkoon eettisten vaatimusten asettamisessa alihankkijoille.

Verweijin mielestä on ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä, missä määrin Philipsin ja muiden samanhenkisten yhteisöjen työ voi parantaa ay-oikeuksien heikkoa tilaa Kiinassa. Optimismia hänessä ruokkii käsitys, jonka mukaan kapitalismi ja markkinatalous eivät voi toimia tehokkaasti ilman sosiaalista tasa-arvoa. Se puolestaan vaatii työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista.

”Mitä vahvemmin Kiina haluaa tulla maailmanlaajuisen yhteisön täysivaltaiseksi osapuoleksi, sitä enemmän siltä vaaditaan kykyä käsitellä tällaisia perusasioita”, Verweij visioi.