Ay-uutiset maailmalta

| Etusivu | Arkisto | Työsuojelu | Ay-linkit | Julkaisija |

valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

1_juttupohja

Tarja Halosen johtama komissio esittää
globalisaation suunnan muuttamiskeinoja

Särmä (11.03.2004 - Juhani Artto) Maailman kehityksen nykyinen suunta, joka ylläpitää köyhyyttä ja turvattomuutta, ei ole väistämätön. Globalisaation hyötyjä on mahdollista jakaa nykyistä tasaisemmin maiden kesken ja maiden sisällä. Se loisi pohjaa paremmalle tulevaisuudelle ympäri maailmaa. Näin rohkean lupauksen antaa Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio tuoreessa loppuraportissaan.

Suunnan muutoksen ehtona on sarja radikaaleja uudistuksia. Komissio tekee lukuisia niitä koskevia ehdotuksia. Osa aloitteista koskee maailmanlaajuisia rakenteita, osa on luonteeltaan kansallisia.

Ongelmat ovat niin mittavia ja monitahoisia, että yksipuolisin toimin niitä ei ole mahdollista ratkaista. ”YK:n monenkeskinen järjestelmä muodostaa asioiden maailmanlaajuisen hallinnan ytimen ja sen on johdettava uudistusprosessia”, komissio esittää.

Elin korostaa, että mitään ihmelääkettä kehityksen inhimillistämiseen ei ole olemassa. Ratkaisevaa on, että avainasemassa olevat tahot kypsyvät ottamaan poliittisen ja sosiaalisen vastuun ja johdonmukaistavat toimintaansa sen mukaisesti.

Ay-liike kuuluu keskeisiin vaikuttajiin

Raportissa keskeisiksi vaikuttajiksi nimetään kansainväliset järjestöt, eri maiden hallitukset, liike-elämä, ay-liike, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, tutkijat sekä media. Näkemyseroistaan ja eturistiriidoistaan huolimatta niiden on löydettävä toisensa uudistusprosessissa, jonka etappeja ja reittejä komissio asiakirjassaan hahmottelee. Vaihtoehtona on globalisaation useiden tuhoisien kehitysilmiöiden jatkuminen ja voimistuminen.

Komissio kuuli eri kansalaispiirejä

Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio julkisti helmikuun 24. päivänä loppuraporttinsa ”Oikeudenmukainen globalisaatio: Mahdollisuuksia kaikille”. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimeksiannosta työskennellyt 26-henkinen elin aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Komission kokoonpano heijasti monipuolisesti erilaisia väestöryhmiä ja organisaatioita. Lisäksi ryhmä kuuli ympäri maailmaa yli 2000 henkilöä, jotka edustivat eri kansalaispiirien ja lukuisten merkittävien järjestöjen näkemyksiä.

Komission työtä johtivat Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Tansanian presidentti Benjamin Mkapa. Loppuraportti on julkaistu netissä englanniksi (www.ilo.org/public/english/wcsdg). Suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa tasavallan presidentin verkkosivustosta (www.presidentti.fi).

Mitä on globalisaatio?

Globalisaatiolla tarkoitetaan tavallisesti taloudellisen toiminnan viimeaikaista nopeata kansainvälistymistä. Muutamassa vuosikymmenessä kansainväliset valuutansiirrot ovat satakertaistuneet, suorien ulkomaisten sijoitusten määrä on seitsenkertaistunut sekä tavaroiden ja palvelujen vienti on kolminkertaistunut.

Globalisaatioon sisältyy myös kansainvälisen tiedonvälityksen, kulttuurivaihdon ja matkailun vauhdikas laajeneminen. Globalisaatio on lisännyt kansojen ja maapallon eri osien keskinäistä riippuvuutta ja vuorovaikutusta.

Ryhmä odottaa, että kaikki asianmukaiset tahot perehtyvät raportin ehdotuksiin perusteellisesti ja ovat osaltaan valmiita vuoropuheluun niiden sisällöstä. Yhteiset ja soviteltavissa olevat johtopäätökset luovat perustan yhteiselle toiminnalle, joka muuttaa globalisaatiokehityksen sosiaalista luonnetta.

Komission tarjoamassa mallissa esimerkiksi Suomen ay-liike on osaltaan vastuussa siitä, miten Suomen hallitus ja eurooppalainen ay-liike toimivat. Suomen hallituksen tehtävänä on puolestaan vaikuttaa EU:hun. Se taas on suoraan vaikutusvaltaisena osapuolena kaikissa neuvotteluissa, joissa etsitään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Näin suomalaiset ay-aktiivit ovat osa ketjua ja verkostoa, joka ulottuu vallan keskeisiin elimiin asti.

Valta jakautuu epäreilusti

Epäoikeudenmukaisen kehityksen perustana on demokratiavaje, komissio muistuttaa. Taloudellisesti kehittyneillä mailla on yhä paljon enemmän keinoja vaikuttaa esimerkiksi maailmankaupan sääntöihin kuin köyhillä kehitysmailla. Se näkyy tehdyissä ratkaisuissa. Kaupan säännöt suosivat teollisuusmaita ja palvelevat huonosti kaikkein köyhimpiä. Maailmankaupan sääntöjen muuttaminen reiluiksi on yksi kulmakivistä, joille uudistusohjelma on rakennettu.

Toinen kulmakivi on Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemä työelämän kansainvälinen normisto. Sen mukaan palkansaajilla on oltava oikeus vapaaseen ammatilliseen järjestäytymiseen. Ympäri maailmaa tästä ollaan kaukana.

Loppuraportissa ILO:lle ehdotetaan lisää voimavaroja työhön, jolla se edistää normiston toteutumista käytännössä. Normistoa vakavasti rikkovien ojentamisessa kauppasaarto on viimeiseksi käyttöön otettava keino. Pakkotyötä harjoittavaan Burmaan sitä sovelletaan, mutta maailmantaloudessa suureen rooliin nousseen Kiinan kanssa yhteistyötä lisätään.

Komissio arvioi, että työelämän kansainvälisen normiston toteutumista edistäisi sen käsitteleminen laajan uudistuskokonaisuuden osana. Muita osia voisivat olla kehitysmaiden vientiä rajoittavien kaupan esteiden vähentäminen ja kehitysmaiden tuottamien raaka-aineiden hintojen vakauttaminen, komissio esittää.

Globaaleja sopimuksia monikansallisten kanssa

Talouksien avaaminen kilpailulle on heikentänyt ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen, komissio päättelee. Asetelmassa on yhä enemmän piirteitä, jossa yritysten sijoituksista ja työpaikoista kilpaillaan tinkimällä työehdoista ja ay-oikeuksista sekä tarjoamalla yrityksille verohelpotuksia ja tukiaisia.

Ay-liike on reagoinut tilanteeseen kehittämällä uusia keinoja, joilla se koettaa torjua ”kilpailua pohjaa kohti”. Ay-liikkeen maailmanlaajuiset sopimukset kymmenien monikansallisten yhtiöiden kanssa kuuluvat tämän kamppailun uutuuksiin. Komissio esittää maailmanlaajuisten yritysneuvostojen perustamista monikansallisiin yhtiöihin sekä sosiaalisten tilinpäätösten tekoa yrityksissä. Lisäksi on luotava mekanismeja, joilla valvotaan monikansallisten eettisten ohjeiden toteutumista.

Ay-liikkeelle komissio esittää vakituista paikkaa Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailman kauppajärjestön valmisteluprosessissa. Raportissa on useita muitakin ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tasapainottaa vallanjakoa maailmassa.