Ahjo (31.03.2005 - Juhani Artto) Ruotsissa Metalliliiton ja teollisuuden monialaliiton Industrifacketin yhdistämisen kiperin valmisteluasia ratkaistiin helmikuun lopulla. Silloin osapuolten yhteinen organisaatiotoimikunta pääsi yhteisymmärrykseen tulevasta ammattiosastorakenteesta.

"Yhdistymisen tiellä ei ole enää mitään esteitä, jotka saattaisivat kaataa koko hankkeen", arvioi 10. maaliskuuta Ahjolle Ruotsin Metalliliiton tiedotuspäällikkö Anders Ferbe.

Uuden suurliiton on tarkoitus aloittaa toimintansa tammikuun alussa 2006. Sitä ennen kumpikin järjestö pitää liittokokouksen kesäkuussa ja yhteinen perustamiskokous järjestetään marraskuussa.

Ferben mukaan toimintaa suuntaava ohjelmatyö tehdään pääosin kesäkuun kokousten jälkeen. Liittojen näkemykset ay-politiikan linjauksista ovat olleet pitkään niin samankaltaisia, ettei ohjelmien teossa tulla törmäämään ongelmiin, tiedotuspäällikkö uskoo.

Industrifacket on edellisillä tes-kierroksilla korostanut Metalliliittoa voimakkaammin matalapalkkaisten aseman kohentamista, mutta yhdistyvien liittojen jäsenten palkkaero ei ole suuri. Metallin jäsenten keskimääräinen kuukausiansio on tuhat kruunua (110 euroa) suurempi kuin Industrifacketin jäsenten.

Matalapalkka-aloista Industrifacket edustaa lähinnä teva-teollisuuden ja pesuloiden työläisiä. Liiton muita keskeisiä järjestämisaloja ovat kemian-, kumi-, lääke-, lasi- ja öljyteollisuus.

Suurliittoon 52 ammattiosastoa

Yhdistyneellä liitolla tulee olemaan noin 460 000 jäsentä. Yhteisen valmistelutuloksen mukaan jäsenistö muodostaa 52 ammattiosastoa. Ferben mukaan koko yhdistymisen keskeinen tarkoitus on luoda edellytyksiä voimakkaan ja yhtenäisen ammattiosastoverkoston luomiselle.

Lähtökohtana on verkosto, jossa ammattiosastot ympäri maata pystyvät tarjoamaan jäsenilleen yhtä hyvät, kunnolliset palvelut. Etukäteen moni epäili, että osastorakenteesta sopiminen olisi ylivoimaista, koska Metalliliitolla on nyt 120 ammattiosastoa ja Industrifacketilla 22.

Ferbe pitää lupaavana sitä, että pääosa tulevan osastorakenteen ongelmista kyettiin ratkaisemaan paikallisesti.

Göteborgin osastosta tulee 25 000 jäsenellään suurin. Gotlannin osaston jäsenmääräksi tulee 1 500, mikä ei yllä alunperin ajateltuun vähimmäismäärään. Useimpiin ammattiosastoihin tulee yli 4 000 ja alle 12 000 jäsentä. Ammattiosastot numeroidaan pohjoisesta etelään. Numero 1 annetaan Kiirunan järjestölle, numero 52 Skoonen eteläiselle osastolle.

Kahden suuren liiton fuusio on kova urakka jo pelkästään teknisesti. Mittavan työn vaativat muun muassa tietojärjestelmien ja jäsenrekisterien yhdistämiset.

Lisää fuusioita tulossa, Ferbe ennustaa

Ferbe arvioi, että Ruotsin teollisuuden ammattiliittojen yhdistymiset eivät pääty nyt loppusuoralla olevaan fuusioon. Monella alalla tuotannon työpaikkojen nopea väheneminen ohjaa järjestöjä tiivistämään yhteistyötään ja myös sulauttamaan toimintojaan yhteen. "Muutoin osa ammattiosastoista ei pysty kunnolla täyttämään edunvalvonta- ja palvelutehtäviään."

Ruotsin ohella yhdistymissuuntaus on viime vuosina ollut leimallista muun muassa Saksassa, Britanniassa, Norjassa ja Yhdysvalloissa, Ferbe muistuttaa.

Monessa tapauksessa tärkeä perustelu on ollut teollisuusalojen rajojen hämärtyminen. Esimerkkinä Ferbe mainitsee autonistuinten valmistuksen. "Niissä käytetään metallia, kangasta ja muovia. Ensi vuoden alussa aloittava liittomme tulee edustamaan kaikkien noiden alojen työläisiä."

Hän ei pidä mahdottomana, etteivätkö Ruotsin kaikkien teollisuudenalojen työläiset kuuluisi kymmenen vuoden kuluttua yhteen ja samaan liittoon.