Ay-uutiset maailmalta

| Etusivu | Arkisto | Työsuojelu | Ay-linkit | Julkaisija |

valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005

Yt-neuvottelut pahassa saumassa:
Saneerausohjelmat eivät ole nostaneet Editaa tappiokierteestä

Kirjatyö (29.09.2005 - Juhani Artto) Edita suunnittelee supistuksia henkilökuntaansa. Johto lähetti kutsut yt-neuvotteluihin syksyn alkajaisiksi. Osa työpaikkansa menettävistä aiotaan pannaan eläkkeelle, osa etsimään työtä yhtymän ulkopuolelta. Organisaation eri osissa miehistön harventamistarve on 2-15 prosenttia, työnantaja ilmoitti.

"Nyt luodaan terveet rakenteet", elokuussa 2005 toimitusjohtajana aloittanut Timo Lepistö selvitti Editan tiedotteessa. "Toimenpiteet tulevat mahdollistamaan yhtiön liiketoiminnan kannattavan kasvun ja kehittämisen", siinä luvataan.

Tervehdyttämisen tarve onkin ilmeinen, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee.

  liikevaihto
(MEUR)
liikevoitto
(MEUR)
   henkilöstö
2004 185 -3,4 1 400
2003 171 -13,0 1 398
2002 160 -1,7 1 352
2001 179 -0,5 1 558
2000 134 +0,3 1 238
1999 126 +7,6 1 260
1998 77 +4,5 851
1997 71 +4,9 792
1996 66 +.2.9 599
1995 62 +1,6 589

Editan liikevaihto, tulos ja henkilöstö 1995-2004

Koko 1990-luvun jälkipuoliskon hyvää taloudellista tulosta tehnyt yritys on rimpuillut viime vuodet pahassa tappiokierteessä. Suomen valtio, joka omistaa Editan 100-prosenttisesti, kuittasi konsernilta osinkotuloa viimeksi vuonna 1999, silloinkin enää symbolisen summan 360 000 markkaa (60 000 euroa). Vuosina 1997-1998 yhtymä tilitti valtiolle osinkoina yhteensä 3 miljoonaa euroa.

Aikoinaan muille lainanneen ja korkotuloja nauttineen Editan nettovelka on kasvanut isoksi. Viime vuoden lopulla se oli 58 miljoonaa euroa.

Suistuminen vankasta taloudellisesta asemasta tappiolliseksi yhtiöksi tapahtui nopeasti. Merkittävä osa ikävässä käänteessä on ollut rutkasi varoja nielleissä yritysostoissa. Edita omaksui liikelaitoistumisen aikoihin runsas vuosikymmen sitten kasvua korostaneen strategian.  Yhtiö päätettiin laajentaa keskisuuresta suureksi. Stategiaa on toteutettu pääosin yritysostoin.

Yhtymän arvo nousi ja laski

Jälkikäteen tiedämme, että yritysostoihin sisältyneet riskit ovat olleet suurempia kuin Editan johdon kyky hallita niitä. Harppauksellisen laajenemisen alkuhetkillä avainhenkilöiden osaamista ei kyseenalaistettu. Myös Editan organisaation ulkopuolella moni asiantuntija uskoi, että yhtymä pystyy toteuttamaan menestyksekkäästi kunnianhimoiset visionsa.

"Suomen kansalainen saa kiittää editalaisia paitsi hyvistä osingoista myös siitä, että yrityksen arvoa on jo nyt nostettu sadoilla miljoonilla markoilla siitä, mitä se oli Valtion painatuskeskuksen aikoihin", Arto Suninen totesi Kirjatyössä vuoden 1998 tilinpäätöstä koskeneessa analyysissään.

Yhtiön arvon nousu kääntyi pian tämän jälkeen laskuun. Viimeksi siitä saatiin todiste tammikuussa 2005, jolloin Talentum perui joulukuussa 2004 solmimansa alustavan sopimuksen koko Editan ostamisesta 46 miljoonalla eurolla (273 miljoonalla markalla). Yksityiskohtaisessa analyysissä, joka tehtiin yrityskaupoissa normaalisti noudatettavan menettelyn mukaisesti alustavan sopimuksen solmimisen jälkeen, Talentum ei pitänyt Editaa sovitun myyntihinnan arvoisena.

Vielä tylymmän tuomion Editalle antoi loppukeväällä 2004 Talentumin kustantaman Talouselämä-lehden toimittaja Jouni Luotonen: "... niin kauan kuin Edita on nykykunnossa, on vaikea kuvitella, että Editaa voisi kokonaisena myydä kenellekään".

Etikettihanke epäonnistui

Tulos ja rakenteet eivät ole rapautuneet pelkästään markkinoiden hankalien käänteiden seurauksena, vaan osansa nurjassa kehityksessä on ollut johdon omilla kyseenalaisilla otteilla. Kärjistyneen esimerkin siitä tarjoaa tapa, jolla Edita alkoi toimia etikettien valmistajana.

Konserni hankkiutui vuoden 1998 yritysostoilla Pohjoismaiden toiseksi suurimmaksi etikettien valmistajaksi. Taustalla oli yhtymän tekemä selvitys eri painopalvelujen kehitysnäkymistä. Mielenkiintoisimmiksi osoittautuivat etikettimarkkinat.

Koukkaus etikettien valmistajien maailmaan alkoi kuitenkin melkein heti ontua pahasti. Kirjatyössä raportoitiin jo syksyllä 2000 (Kirjatyö 11-2000), kuinka Editan johdon omat päätökset vaikuttivat merkittävästi tuloksen romahtamiseen. "Edita eksyi etikettibisnekseen: Tilgmann ja kymmeniä työpaikkoja katosi", Kirjatyö otsikoi. Rahaa tärvääntyi.

Acta on pahin tappiopesäke

Vuoden 1998 lopulla Edita osti Otavalta 80 prosenttia lehtipainotoimintaa harjoittavasta Acta Printistä. Heinäkuussa 2003 Acta Print muutettiin Editan ja Alma Median yhteiseksi hankkeeksi. Espoon Kivenlahden syväpainon siihen tuoneen Editan omistusosuudeksi tuli 64 prosenttia, Tampereen Raholan offsetpainon Actaan siirtäneen Alma Median osuudeksi 36 prosenttia.

Viime vuosina Acta Print on ollut Editan pahin tappiopesäke. Vuonna 2004 se miinusti selvästi vähemmän kuin vuonna 2003, mutta tappiota kertyi kuitenkin 5,4 miljoonaa euroa.

Edita pitää Acta Printin tappiota ennen muuta alan ylikapasiteetin seurauksena. "Aikakauslehtipainojen ylikapasiteetti ja sitä seurannut raju hintakilpailu puolestaan pienentävät marginaaleja, mikä heikentää tulevaisuuden näkymiä", silloinen toimitusjohtaja Mikko Suotsalo esitti vuoden 2003 vuosikertomuksessa.

Acta Print painoi viime vuonna noin 40 prosenttia Suomen aikakauslehdistä. Pääasiakkaita olivat Yhtyneet Kuvalehdet, Aller Julkaisut, Forma, A-lehdet ja Talentum.

Asetelmassa olisi kiinnostavaa tietää, mikä on Acta Printin oma rooli hintakilpailussa. Myykö se itse palvelujaan polkuhinnalla?

Kustantaminen kannattaa

Konsernin toiminnan jatkuva tappiollisuus on viime vuosina lyönyt Editaan luuserin leiman. Se on vienyt huomiota sisällöntuotannon ja kustannustoiminnan kestomenestyksestä. Viime vuonna divisioona teki 24,2 miljoonan euron liikevaihdolla 3,8 miljoonan euron positiivisen tuloksen.

Kustannuspuolen hyvät saavutukset saattoivat painaa elokuun 2005 ratkaisussa, jossa kustannustoimintaa vuodesta 2001 lähtien johtanut Timo Lepistö nostettiin koko yhtymän toimitusjohtajaksi.

Kun Talentum vajaa vuosi sitten havitteli vakavasti koko Editan ostamista, kiinnostuksen ratkaiseviin syihin kuului Editan vahva osaaminen ja asema ammatillisen tiedon markkinoilla. "Talentum hakee uusia vahvuuksia varsinkin ammattikirjojen kustantamisessa, verkkopalveluissa ja painotöihin liittyvissä palveluissa", toimittaja Ilkka Jauhiainen raportoi Markkinointi&Mainonta-lehdessä joulukuun 2004 lopulla ennen koko alustavasti sovitun yrityskaupan peruuntumista.

Ruotsissa hyvää ja huonoa

Sisällöntuotannon ja kustannustoiminnan divisioona toimi viime vuonna plussalla myös Ruotsissa, jossa kirjapainotoiminta takkusi miinuksella. Heikoimmin kannattaneen yksikön Edita Bromman lopettaminen nielaisi 1,6 miljoonaa euroa. 

Editan laajenemisstrategiaan olennaisesti kuulunut visio kansainvälistymisestä alkoi muuttua käytännöksi tammikuussa 2000. Edita osti silloin ruotsalaisen Graphiumin liiketoiminnan. Se lisäsi konsernin liikevaihtoa lähes kolmanneksen, mutta hankinta kasvatti myös murheita, joita oli samanaikaisesti kasaantumassa Suomessakin.

"Graphiumin organisaatiossa on kaiken kaikkiaan 14 laatikkoa. Editalla ja toimitusjohtaja Suotsalolla on varmasti melkoinen tehtävä ostettujen yhtiöiden haltuunotossa", Arto Suninen arvioi vuoden 2000 tilinpäätöksen analyysissään (Kirjatyö 5-2001).

Monimutkaisen organisaation "haltuunotto" on yhä kesken niin Ruotsissa kuin Suomessakin, kuten oheisesta toimitusjohtaja Timo Lepistön haastattelusta ilmenee.

Koko konsernin ajautuminen tappiokierteeseen romutti kansainvälistymishaaveet tehokkaasti pitkäksi ajaksi. Graphiumin ohella kansainvälisyyttä edustaa Acta Printin painotuotteiden vienti.