Ay-uutiset maailmalta

| Etusivu | Arkisto | Työsuojelu | Ay-linkit | Julkaisija |

valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

1_juttupohja

 
Editan uusi toimitusjohtaja Timo Lepistö
haluaa avointa yhteistyötä henkilöstön kanssa

Kirjatyö (29.09.2005 - Juhani Artto) Kirjatyö haastatteli 9. syyskuuta Editan toimitusjohtajana kuukauden työskennellyttä Timo Lepistöä. Henkilökunnalta hän odottaa tiivistä ja avointa yhteistyötä vuosia tappiota tehneen konsernin tervehdyttämisessä.

Miten Editan tulos kehittyi tammi-elokuussa 2005? 

Emme ole vielä julkistaneet puolivuotiskatsausta, mutta voin kertoa, että kehitys ei ole ollut tyydyttävää. Se onkin yksi välitön syy yt-neuvottelujen aloittamiseen.

Mikä on mennyt alakanttiin, mikä hyvin?

Painoliiketoimintamme tuottaa edelleenkin huonompia tuloksia ja sisältöyhtiömme, siis kustannustoiminta ja communication, parempia.

Onko tappio alkanut uudestaan kasvaa?

Niin ei voida sanoa, mutta tilanne ei ole korjaantunut merkittävästi. Lähdimme vuoteen 2005 siitä, että on tapahduttava selvä käänne parempaan, mutta niin ei ole käynyt.

Miten painotoimintayhtiöt Kvartto ja Prima ovat menestyneet?

Ne ovat plussalla, mutta eivät asetettujen tavoitteiden tasolla. Kehitystä on tapahtunut, mutta sen tahti ei ole ollut riittävä. Sama pätee painotoimintaamme Ruotsissa.

Tiedotteenne mukaan eri yksiköiden henkilökuntaa on tarkoitus supistaa 2-15 prosenttia. Voitteko täsmentää?

Edita on kasvanut yritysostoin ja orgaanisten kehitysprojektien kautta. Sen seurauksena konsernilla on ollut 2000-luvulla laaja divisioonarakenne. Sen kriittinen tarkastelu on tervehdyttämisen ensimmäinen tehtävä. Meidän on käytävä läpi, tarvitsemmeko nykyistä hyvin isoa yhtiöiden määrää. Tähänastisissa sulauttamisissa ei ole vielä onnistuttu menemään loppuun asti.

Toinen tehtävä koskee eri liiketoiminta-alueiden sisäistä kehittämistä. Pienimmät muutostarpeet ovat kustannustoiminnassa, joka on vuodesta toiseen menestynyt taloudellisesti hyvin. Ilmoittamamme 2-15 prosentin vähennystarve merkitsee aika isoa haarukkaa isojen ja pienten muutostarpeiden välillä.

Konsernirakenteen yksinkertaistamisen tarpeesta Editassa on puhuttu jo vuosia. Poikkeaako tämänhetkinen puhe jotenkin aiemmasta? 

Havainnot yksinkertaistamisen tarpeesta ovat olleet oikeita, mutta käytetyt keinot eivät ole olleet riittäviä. Olemme puhuneet kustannusten säästämisestä keinona sopeutua kovaan hintakilpailuun varsinkin painoliiketoiminnassa. Se on ollut oikeansuuntaista, mutta ei riittävää.

Onko Talentum-kaupan peruuntumisen jälkeen ollut neuvotteluja koko Editan tai sen joidenkin osien myynnistä?

Minun tehtäviini ei kuulu antaa siitä lausuntoja, mutta tietääkseni myyntivaihtoehto ei ole ollut viime kuukausina esillä. Yhtiön tai sen osien myyminen kuuluu omistajan tehtäviin.

Organisaatiomme mitään osaa ei olla kehittämässä siinä tarkoituksessa, että se saataisiin niinsanotusti myyntikuntoon. Terveitä ytimiä löytyy toimintamme kaikilla alueilla. Meidän on aikaansaatava parannusta niiden ympärillä. Tässä tilanteessa ei ole syytä ajatella, että meidän pitäisi nyt luopua Editan jostakin osasta.

Voiko Edita lähiaikoina ryhtyä taas yritysostajaksi?

Periaatteena on nyt se, että ensin meidän on käytävä läpi tervehdyttämis- ja kehittämisvaihe. Sen jälkeen voi taas tulla kyseeseen strategisia panostamisia. Marssijärjestyksemme on nyt tämä.

Koskeeko se myös kansainvälistymistä?

Ruotsiin etabloitumisesta on kulunut vasta muutama vuosi. Tilanteen haltuunotossa siellä on vielä tehtävä paljon työtä. Olemme joka tapauksessa aktiivisena toimijana pohjoismaisilla markkinoilla. Sama koskee Venäjää, jossa Acta Printillä on myyntikonttori.

Melkein puolet Editan liikevaihdosta kertyy Acta Printistä ja Morning Digital Designistä, jotka Edita on määritellyt ydinliiketoimintaan kuulumattomiksi toiminnoiksi. Pysyttekö tappiota tuottavan Acta Printin enemmistöosakkaana vain sen vuoksi, ettei sillä ole ottajia?

Tällä hetkellä kysymys siitä, mikä kuuluu ydintoimintaamme ja mikä ei kuulu, on hyvä. Acta Print ja Morning Digital Design ovat samassa asemassa siltä osin, että emme omista kumpaakaan 100-prosenttisesti. Jälkimmäisen omistamme puoliksi TJ Groupin kanssa. Linjaratkaisuna pitemmällä aikavälillä voi olla joko omistuksen kasvattaminen tai sitten ratkaisu tehdään toisin päin. Tämä kuuluu asioihin, joihin hallitus ottaa kantaa.

Kun näin moni asia on yrityksen johdossa vasta uudelleenarvioitavana, vastauksistanne saa sellaisen kuvan, että yt-neuvottelut on aloitettu liian varhaisessa vaiheessa. Miksi yt-neuvottelut aloitettiin jo nyt?

Acta Print mukaan luettuna kaikella liiketoiminnallamme on terve, toimiva ydin. Kaikkien etu on se, että saamme yhtiön kokonaisuutena toimimaan terveellä pohjalla. Yt-neuvottelut on osa sitä prosessia. Toisen asiaryhmän muodostavat konsernirakenteestamme johtuvat raskaat kulut. Ne ovat osaksi syynä siihen, ettei tuloksemme ole tyydyttävä.

Mitä odotatte tässä tilanteessa Editan henkilökunnalta?

Olen erittäin hyvilläni siitä, että kesällä yhteinen tapaaminen kaikkien luottamushenkilöiden kanssa sujui avoimessa hengessä. Tiivis ja luottamuksellinen suhde johdon ja henkilökunnan välillä on hyvä lähtökohta tervehdyttämisohjelman tekemiselle. Tarkoituksena on käydä yhdessä avoimesti läpi kaikki olennaiset kysymykset.