Puolalaiset rakentavat
Saksassa puoli-ilmaiseksi

Rakentaja (08.11.2006 - Juhani Artto) Hiljattain Ala-Saksin osavaltiossa Saksassa paljastui palkkojen polkemistapaus. Kävi ilmi, että saksalaisen rakennusurakoitsijan puolalainen alihankkija maksoi työntekijöilleen puolalaisia palkkoja. Alle kuuden euron tuntipalkat eivät yltäneet edes puoleen Ala-Saksin rakennusalan alimmista laillisista palkoista.

Näin menettely soti Ala-Saksin lainsäädäntöä vastaan. Osavaltiossa urakoitsija voi antaa julkisesta toimeksiannosta töitä ainoastaan sellaisille aliurakoitsijoille, jotka sitoutuvat noudattamaan osavaltiossa sovellettavia palkkanormeja. Saksalaisen yrityksen oli maksettava lain määräyksen rikkomisesta sakko.

Elokuussa tapaus vietiin EY-tuomioistuimeen. Saksalaisyrityksen menettelyn puolustajat vetoavat EU:ssa omaksuttuun vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Heidän mielestään saksalaisyrityksen rankaiseminen loukkaa vapaan liikkuvuuden periaatetta.

Saksan ay-liikkeen ja usean osavaltion lainsäätäjien mukaan toimeksiantajalla on oikeus vaatia, että julkisen toimeksiannon aliurakoinnissa sovelletaan asianomaisella seudulla vallitsevia työehtoja.     

EY-tuomioistuimen ratkaisua Ala-Saksin kiistassa on odotettava kaksi, kolme vuotta, ellei asian käsittelyä julisteta kiireelliseksi.

Salliiko EY-tuomioistuin
palkkojen polkemisen?

Rakentaja (08.11.2006 - Juhani Artto) EY-tuomioistuimen tuleva päätös Ala-Saksin puolalaisten rakennustyöläisten palkoista vaikuttaa merkittävästi Saksan rakennusalan työmarkkinoihin. Huonossa vaihtoehdossa matalapalkkamaiden yritykset saavat oikeuden kilpailla omien maittensa työehdoilla julkisista rakennushankkeista. 

Muissa EU-maissa Ala-Saksin kiistaa koskevan päätöksen merkitys jää vähäisemmäksi, koska niissä ei ole samanlaista rakennusalan lainsäädäntöä kuin Ala-Saksissa ja Saksan eräissä muissa osavaltioissa.

Sen sijaan niin sanottua Vaxholmin tapausta koskeva EY-tuomioistuimen päätös tulee heijastumaan koko EU-alueelle. Ruotsin rakennusalalla marraskuussa 2004 puhjenneessa kiistassa ovat vastakkain ammattiliiton oikeus puolustaa työtaistelulla alalla sovittuja työnehtoja ja latvialaisen yrityksen oikeus tarjota palveluja soveltamalla latvialaisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Jos EY-tuomioistuin suosisi asiassa Ruotsin työnantajien Svenskt Näringsliv –järjestön näkemystä, se heikentäisi koko EU-alueen työmarkkinoilla ay-liikkeen mahdollisuuksia puolustaa työntekijöiden etuja.

Ay-liikkeen suomalaiset asiantuntijat ovat kuitenkin toiveikkaita ja uskovat, että EY-tuomioistuin kannattaa Ruotsin ay-järjestöjen oikeutta käyttää työtaistelua ruotsalaisten työehtojen puolustamiseksi. Muunlainen ratkaisu olisi yllättävä, koska kaikki EU-maat ovat sitoutuneet Kansainvälisen työjärjestön ILO:n peruskirjaan, joka sisältää työtaisteluoikeuden. 

Jos EY-tuomioistuin suosisi Ala-Saksin ja Vaxholmin kiistojen ratkaisuissaan liike-elämän lähtökohtia, tuomioistuin horjuttaisi vakavasti eurooppalaisen ay-liikkeen uskoa ”sosiaalisen Euroopan” mahdollisuuteen.

EU-komissaari Olli Rehn kertoi äskettäin toimittajille, että tultuaan julkisuuteen Vaxholmin tapaus synnytti Euroopan komissiossa vilkkaan keskustelun. Itse hän sanoi puolustaneensa keskustelussa pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan mallia. Latvian työmarkkinoilla vallitsevat työehdot eivät mitenkään mahdu sen sisälle, yhtä vähän nyky-Puolan polkupalkat.