IMF:n ostovoimavertailu:
Tunnin nettopalkka riittää Suomessa paljoon, Intiassa vähään

Ahjo (01.03.2007 - Juhani Artto) Kun suomalainen metallityöläinen menee Viroon tai Intiaan, elintarvikkeiden ja muiden tavallisten tuotteiden hinnat vaikuttavat hänestä matalilta. Sen sijaan virolainen tai intialainen palkansaaja kokee kotimaittensa samaiset hinnat korkeiksi.

Tätä eroa havainnollistaa tuore julkaisu, jossa vertaillaan yli 60 maan metallityöläisten nettopalkkojen ostovoimaa heidän kotimaissaan. Selvityksen on julkaissut Kansainvälinen Metallityöväen Liitto (IMF), jonka jäsenjärjestö Metalliliitto on.

Vertailun helpottamiseksi palkat ja hinnat on muunnettu minuuteiksi ja tunneiksi tähän tapaan: Suomalainen metallityöläinen hankkii kahdessa minuutissa nettoansion, jolla saa kaupasta kilon vehnäjauhoja. Intialaisen metallityöläisen on työskenneltävä Intiassa sikäläisen kaupan vehnäjauhokilon eteen parikymmentä minuuttia. Kymmenen kertaa pitempi aika! Virossa metallityöläinen pystyy hankkimaan kilon vehnäjauhoa runsaan kymmenen minuutin nettoansiolla.

Ero pysyy yhtä jyrkkänä, kun verrataan 20 tuuman väritelevision ostoon vaadittavaa työaikaa. Suomalaiselta siihen menee alle 20 tuntia, intialaiselta noin 200 tuntia. Taas 10-kertainen ero. Virolainen sijoittuu television hankinnassa tarvitsemallaan runsaan sadan tunnin työllä suomalaisen ja intialaisen väliin.

Jopa 20-kertaisia eroja

Kahvi repäisee kuilun vielä leveämmäksi, lähes 20-kertaiseksi. Suomalainen metallityöläinen tarvitsee kiloon jauhettua kahvia vajaan 20 minuutin nettoansion. Intiassa, kuten Virossakin, vastaava aika on yli kuusi tuntia.

Litran lyijytöntä bensiiniä suomalainen hankkii neljän minuutin työllä. Intialaiselta siihen vaaditaan kotimaassaan yli tunti, virolaiselta metallityöläiseltä puolisen tuntia.

Entä banaanit? Banaanien tuottamiselle Intian ilmasto sopii hyvin, Suomen ilmasto ei lainkaan. Kääntyykö asetelma nyt päinvastaiseksi? Ei käänny, vaan ero ainoastaan puolittuu. Intialainen voi ostaa tunnin nettopalkalla banaaneja kaksi kiloa, suomalainen kymmenen kiloa.

Työn tuottavuus ratkaisee

Kunkin maan palkkojen ostovoima kotimaassa riippuu ratkaisevasti työn tuottavuudesta. Suomessa se on moninkertainen niin Intiaan kuin Viroonkin verrattuna. Sen seurauksena yrityksillä on varaa maksaa Suomessa paljon ostovoimaisempaa palkkaa kuin Intiassa tai Virossa.

IMF:n selvitys mahdollistaa myös rikkaiden maiden metallityöläisten nettopalkkojen ostovoiman keskinäisen vertailun. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen väliset erot ovat kuitenkin pieniä verrattuna Suomen ja Viron välisiin eroihin, suomalaisten ja intialaisten ostovoimakuilusta puhumattakaan.

Koneita ja laitteita valmistava metallityöläinen saa tunnin nettoansiolla Ruotsissa hieman vähemmän perunoita, sokeria ja lyijytöntä bensiiniä kuin Suomessa. Sen sijaan saksalainen voi ostaa kotimaassaan tunnin työllä enemmän peruselintarvikkeita kuin suomalainen Suomessa.  

Vertailu on tehty käyttämällä 16 elintarvikkeen ja 16 muun tuotteen hintoja. Jälkimmäinen tuoteryhmä koostuu erilaisista vaatteista, polttoaineista, kestokulutustavaroista ja vuokra-asunnoista. Selvityksessä metallityöläiset on jaettu seitsemään ryhmään tuotantosuunnan mukaan, mutta se ei anna merkittävästi lisäinformaatiota.

IMF:n tuoreen ostovoimaraportin tuhannet luvut ovat pikemmin suuntaa-antavia kuin tarkkoja. Se johtuu tilastoinnin maailmanlaajuisista heikkouksista. Harvassa maassa tilastot ovat yhtä luotettavia kuin Suomessa.

Lähes 200-sivuinen englanninkielinen raportti The Purchasing Power of Working Time 2006 on luettavissa IMF:n verkkosivustossa.