Euroopasta viedään elektroniikkaromua laittomasti kehitysmaihin

SASK (28.04.2009 - Juhani Artto) Käytöstä poistetut tietokoneet, kännykät, jääkaapit, akut, paristot ja pesukoneet ovat ongelmajätettä. EU on kieltänyt niiden viennin suojatakseen kehitysmaita elektroniikkaromuun sisältyviltä terveys- ja ympäristöriskeiltä. Vientikieltoa kuitenkin rikotaan laajasti. Se ilmenee SwedWatchin äskettäin julkaisemasta selvityksestä ”Out of control. E-waste trade flows from the EU to developing countries”. Laiton vienti naamioidaan käyttökelpoisten tuotteiden toimituksiksi.

Nälkäkatastrofi on jatkunut globaalin talouskriisin varjossa

SASK (02.04.2009 - Juhani Artto) Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisi maaliskuun lopulla raportin maailman nälkäongelmasta. Maailman suurimpien talousmahtien G20-ryhmän kokouksen aattona tutkimus muistutti, että lähes miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta ja elää äärimmäisen niukoissa oloissa. Muistutus on todella tarpeen, koska syksyllä 2008 puhjennut globaali finanssi- ja talouskriisi on jättänyt tuhoisan nälkäkriisin varjoonsa.

Tšekki korostaa muuttumisen kokemuksiaan

Kehitys (06.03.2009 - Juhani Artto) Vaikka Tšekki on Euroopassa keskikokoinen maa ja melko uusi toimija kansainvälisellä kehitysareenalla, olen vakuuttunut, että Tšekillä on paljon annettavaa. Näin julisti viime syksynä Tšekin apulaisulkoministeri Jan Kohout esitellessään Tšekin EU-puheenjohtajuuden (tammi-kesäkuu 2009) kehitysyhteistyön pääkohtia. ”Tämä johtuu ennen muuta ainutlaatuisista kehitys- ja muuttumiskokemuksistamme”, ministeri perusteli.

Kehitysmaiden nousu on muuttanut
suomalaisten asiantuntijoiden kysyntää

Kehitys (06.03.2009 - Juhani Artto) Suomalaiselle asiantuntijalle on edelleen runsaasti käyttöä kehitysmaissa ja kehitystyötä tekevissä kansainvälisissä organisaatioissa, kuten YK:n erityisjärjestöissä. Tarpeen laatu ja määrä ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi julkisen kehitysavun ja –yhteistyön alkuvuosien jälkeen. Muutoksen suurin syy on ilahduttava. Kehitysmailla on nyt omasta takaa asiantuntijoita ja osaajia suureen osaan tehtävistä, joihin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten piti rekrytoida tekijöitä teollisuusmaista. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön henkilöstöpolitiikan se on suorastaan mullistanut, ja kilpailu kansainvälisten järjestöjen ylemmistä nimityksistä on entisestään kiristynyt.

Kiina uskoo nopean kasvunsa jatkuvan 2009

SASK (05.03.2009 - Juhani Artto) Huolimatta kansainvälisestä talouskriisistä ripeä taloudellinen kasvu jatkuu Kiinassa. Maan johto arvioi, että Kiina yltää tänä vuonna noin 8 prosentin kasvuun. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu painui alle 7 prosenttiin. Kiinan kehitysnäkymät ovat esillä keskiviikkona Beijingissä alkaneessa kansankongressin kokouksessa. Sen työlistalla on muun muassa vuoden 2009 budjetti. Keskushallinnon budjettia aiotaan kasvattaa 24 prosenttia viime vuodesta. Sillä luodaan nopean kasvun edellytyksiä tilanteessa, jossa vientimarkkinoiden lama rajoittaa vakavasti myös Kiinan viennin kehitystä. Kansankongressille esitetyssä yhteenvedossa arvioidaan, että vienti ja tuonti laajenevat yhteensä 8 prosenttia.

Rikkaiden maiden pelastus- ja elvytyspaketit
askarruttavat kehitysmaita

SASK (23.02.2009 - Juhani Artto) Viime kuukausina niin rikkaiden valtioiden kuin kehitysmaidenkin johtajat ovat puheissaan varoittaneet protektionismista eli tuontisuojan lisäämisestä. Protektionismi vaikeuttaa talouskriisin ratkaisemista, he ovat opastaneet, usein 1930-luvun suuren laman opetuksiin vedoten. Näistä esiintymisistä huolimatta rikkaat maat ovat tehneet viime syksyn jälkeen mittavia ratkaisuja, jotka monen kehitysmaan mielestä heikentävät kehitysmaiden asemaa kansainvälisessä taloudessa. Kehitysmaiden edustajat ovat leimanneet protektionistiseksi varsinkin Yhdysvaltojen äskettäisen lähes 800 miljardin dollarin elvytyspakettiin sisältyvän ”osta yhdysvaltalaista” –ehdon. Sen mukaan perusrakenteiden kunnostamiseen ja kehittämiseen varattuihin jättimäisiin määrärahoihin pääsee käsiksi vain suosimalla yhdysvaltalaisia tuotteita.

IMF ennustaa Afrikalle yli 3 prosentin kasvua

SASK (06.02.2009 - Juhani Artto) Kansainvälinen talouskriisi puree Afrikkaakin toisin kuin moni asiantuntija viime syksynä esitti. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen ennusteen mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan talous kasvaa tänä vuonna vähän yli kolme prosenttia. Vielä syksyllä IMF ennusti alueelle yli kuuden prosentin nousua. Kasvun hidastuminen johtuu ennen muuta vientituotteiden hintojen laskusta ja kysynnän vähenemisestä. Myös ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus Afrikan suuntaan on laimentunut.

Saksa kaukana apulupauksistaan

Kehitys (10.12.2008 - Juhani Artto) Saksan kehitysyhteistyön määrärahojen BKT-osuudesta piirretty käyrä muistuttaa vuoristorataa. Vuosien 2005-2007 osuus (0,36-0,37 prosenttia) edustaa keskitasoa. Sitä edelsi vuosina 1997-2004 jakso, joka oli selvästi matalin (0,26-0,28 prosenttia) 1960-luvun puolivälistä alkavassa tilastossa. Alamäki alkoi jo ennen vuonna 1990 toteutettua Saksojen yhdistymistä, mutta sen jälkeen kehitysapurahojen BKT-osuus supistui jyrkästi lähes vuosikymmenen ajan. Huippulukemat rekisteröitiin vuosina 1979-1985 (0,43-0,47 prosenttia). Jakso 1966-1978 koostuu useasta isohkosta noususta ja laskusta 0,31 prosentin ja 0,42 prosentin välillä.

Köyhiä on paljon luultua enemmän

Kehitys (10.12.2008 - Juhani Artto) Maailmanpankki on pannut köyhien määrää koskevat tilastot uusiksi. Elokuussa julkaistun tutkimuksen* mukaan köyhiä oli 1981-2005 huomattavasti enemmän kuin aiemmin pääteltiin. Sen sijaan tutkimuksen toinen keskeinen johtopäätös on myönteinen. Mahdollisuudet puolittaa köyhien osuus vuoteen 2015 mennessä ovat yhä olemassa. Köyhyysluvut mullistuivat ennen muuta sen vuoksi, että vuotta 2005 koskeva maiden hintavertailu osoitti elämisen kustannukset kehitysmaissa aiempia käsityksiä korkeammiksi.

Aliravittujen määrä nousi jyrkästi

Kehitys (10.12.2008 - Juhani Artto) Aliravittujen määrä lisääntyi 75 miljoonalla ihmisellä vuonna 2007 nousten 923 miljoonaan, maailman elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi alustavasti lokakuussa 2008. Muutos on jyrkkä, sillä määrä lisääntyi vain 6 miljoonalla vertailujaksojen 1990-1992 ja 2003-2005 välillä (842 miljoonasta 848 miljoonaan). Tilanne synkkeni vuonna 2007 huomattavasti pääasiassa elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi, FAO päättelee. Järjestön mukaan kroonisesti nälkäisten määrän kasvu todennäköisesti jatkui vuoden 2008 alkukuukausina, koska silloin elintarvikkeiden hinnat yhä nousivat.

EU:n ja Karibian EPA-sopimus allekirjoitettiin

global.finland (17.10.2008 - Juhani Artto) EU:n ja Karibian maiden välinen laaja-alainen taloudellinen kumppanuussopimus (EPA) allekirjoitettiin keskiviikkona Barbadoksella. Sopimusasiakirja koostuu 250 artiklasta ja käsittää pari tuhatta sivua sopimustekstiä. Sopimuksella säännellään osapuolten välistä tavara- ja palvelukauppaa, investointeja, kilpailuehtoja, innovaatiotoimintaa, aineettomien hyödykkeiden omistusoikeuksia sekä julkisia hankintoja. Lisäksi sopimus luo kehykset EU:n ja Karibian maiden keskinäiselle kehitysyhteistyölle.Sopimus lopettaa EU-markkinoilla Karibian maiden tuotteiden vientirajoitukset lukuunottamatta sokeria ja riisiä. Niiden vapaakauppa alkaa lyhyen siirtymäajan jälkeen. Karibian maat voivat suojella hauraita tuotantoalojaan siirtymäajoin, jotka pisimmällään ulottuvat yli 25 vuoden päähän.

Objektiivista, puolueellista

Journalisti (09.10.2008 - Juhani Artto) Rikonko jatkuvasti Journalistin ohjeita? Niiden mukaan kritiikin kohteelle tulisi varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. En anna palstatilaa arvosteluni kohteille, kun teen juttuja ay-aktiivien murhista Kolumbiassa tai lapsityövoiman hyödyntäjistä Kiinassa tai valtiollisen työsuojelun voimavarojen rajusta supistuksesta Suomessa. Kerron ”paperittomien” työläisten nälkäpalkoista Tukholman pesuloissa antamatta kritiikin kohteiden selittää. Asianajojournalismia, siis. ”Asianajournalismi on huonoa journalismia, koska se ei ole objektiivista”, eräs kollega vastasi äskettäin kyselyyni. Hän päätteli väärin. Asianajournalismi voi toki olla sekä objektiivista että hyvää. Sen sijaan se ei voi olla puolueetonta, sillä puolueellisuus alkaa jo aiheen valinnasta. Journalistin ohjeet korostavat kansalaisten oikeutta saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Latvia auttaa Moldovaa, Ukrainaa ja Georgiaa

Kehitys (18.09.2008 - Juhani Artto) Latvia käytti viime vuonna viralliseen kehitysyhteistyöhön lähes kahdeksan kertaa enemmän rahaa kuin vuonna 2001. Samalla ajanjaksolla kehy-määrärahojen osuus bruttokansantulosta kasvoi kolminkertaiseksi. Ensimmäinen kehitysprojekti Afganistanissa, jossa olosuhteet ovat erityisen vaikeat, valmistui toukokuussa 2008. Näin ilmaistuna eteenpäinmeno on ollut vaikuttavaa. Mittasuhteet ovat kuitenkin vaatimattomat. Viime vuonna määrärahat nousivat 11,6 miljoonaa euroon. Suomessa yksin Kirkon Ulkomaanavun kehy-budjetti oli lähes lähes kaksi kertaa suurempi kuin 2,4 miljoonan asukkaan Baltian maan. Vuonna 2007 virallisen kehitysavun osuus Latvian bruttokansantulosta oli 0,06 prosenttia. Kaksi vuotta aiemmin osuus käväisi 0,07 prosentissa.

Avun osuus kehitysrahoituksesta pienentynyt jyrkästi

Kehitys (18.09.2008 - Juhani Artto) Vuonna 1995 vauraat maat käyttivät noin 60 miljardia dollaria kehitysyhteistyöhön. Yhtä suuri summa kertyi sekä ulkomaisista nettosijoituksista kehitysmaihin että ulkomailla työskennelleiden kehitysmaiden kansalaisten rahalähetyksistä kotimaahansa (remittances). Sen jälkeen sijoitukset ja rahalähetykset ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin kehitysyhteistyön määrärahat. Vuonna 2006 sijoitukset olivat kehitysapuun verrattuna yli kaksinkertaiset ja rahalähetysten arvo lähes kaksinkertainen. Vuonna 2007 rahalähetysten dollariarvon nopea kasvu jatkui. Se nousi 240 miljardiin. Kehitysavun dollarimäärä pysyi lähes muuttumattomana runsaassa 100 miljardissa dollarissa. - Lähde: World Trade Report 2008, WTO heinäkuu 2008 (sivu 52/204)   

Uutuudet laajentavat vielä niukasti kehitysrahoitusta

Kehitys (18.09.2008 - Juhani Artto) Kuusi vuotta sitten Monterreyssä Meksikossa kehitysrahoituksen ongelmia käsiteltiin optimistisessa hengessä. Sitä ruokkivat rikkaiden maiden lupaukset lisätä tuntuvasti kehitysyhteistyönsä määrärahoja ja uusien avunantajien (emerging donors) esiinmarssi. Lisäksi uskoa parempaan virittivät aloitteet kehitysrahoituksen uusiksi hankintatavoiksi. Dohassa 29.11.-2.12.2008 järjestettävän seurantakonferenssin lähestyessä Monterreyn optimismista on jäljellä vain rippeet. OECD:n kehitysyhteistyökomitean muodostavat avunantajat ns. DAC-maat eivät ole lähelläkään uraa, joka johtaisi Monterreyn aikoihin ja sen jälkeen annettujen lupausten toteutumiseen. Vuonna 2007 DAC-maiden virallisen kehitysavun BKTL-osuus laski 0,31 prosentista 0,28 prosenttiin. DAC-maiden ontuminen varjostaa pahasti koko kehitysyhteistyön näkymiä, koska DAC-maiden osuus kaikista kehitysyhteistyörahoista on yhä noin 90 prosenttia. Myöskään uusiin avunantajiin ja kehitysrahoituksen ”innovatiivisiin” uutuuksiin Monterreyssä asetetut odotukset eivät ole täyttyneet.

Gatesit ja Buffett

Kehitys (18.09.2008 - Juhani Artto) Bill ja Melinda Gatesin säätiö käyttää ensi vuonna ja vuosittain 2010-luvulla 3,5 miljardia dollaria kehitysmaita ja Yhdysvaltojen vähäosaisia hyödyttäviin tarkoituksiin. Vuosittainen määrä on lähes yhtä suuri kuin Italian, Kanadan tai Norjan virallinen kehitysapu vuonna 2007. Vuoden 1994 alusta maaliskuun 2008 loppuun säätiö jakoi 11,2 miljardia dollaria ”Global development” ja ”Global health” –ohjelmiensa kautta. Näin ollen säätiö rahoitti kehitysmaiden olojen paranemista keskimäärin 840 miljoonalla dollarilla vuodessa. Se ylitti Suomen virallisen kehitysavun määrän samalla ajanjaksolla.

Mutkikas asetelma leimaa EU:n ja AKT-maiden EPA-neuvotteluja

global.finland (16.06.2008 - Juhani Artto) Taloudelliset kumppanuussopimukset (Economic Partnership Agreements, EPAs) kuuluivat 12-13. kesäkuuta Addis Abebassa EU:n ja AKT-maiden yhteisen ministerineuvoston keskeisiin asioihin. Tapaamiselta ei kuitenkaan odotettu tärkeitä läpimurtoja, vaikka syyskuussa 2002 aloitetut EPA-neuvottelut ovatkin vielä pahasti kesken. Tavoitelluista laaja-alaisista sopimuksista ainoastaan viidentoista Karibian alueella sijaitsevan maan ja EU:n välinen taloudellinen kumppanuussopimus saatiin valmiiksi ennen vuoden 2007 loppua. Se näyttää nyt suuntaa neuvotteluille muista sopimuksista, joskin eri alueiden lopullisissa sopimuksissa tulee olemaan selviä eroja. Sitä paitsi vielä on epävarmaa, johtavatko kaikki kesken olevat neuvottelut laaja-alaisiin, taloudellisiin kumppanuussopimuksiin. -

Karibian kumppanuussopimus on laaja ja pysyvä
- muut EPA-sopimukset ovat suppeita ja väliaikaisia

global.finland (16.06.2008 - Juhani Artto) EU:n ja yhteensä 35 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan (AKT-maat) vuoden 2007 lopulla neuvottelemat taloudelliset kumppanuussopimukset (EPAs) muodostavat hajanaisen kokonaisuuden.

Eräiden AKT-maiden vienti EU-markkinoille vaikeutui

global.finland (16.06.2008 - Juhani Artto) Vuoden 2008 alussa usean AKT-maan tuotteiden pääsy EU-markkinoille vaikeutui. Niin tapahtui maissa, jotka eivät kuulu vähiten kehittyneiden maiden (LDC) joukkoon ja jotka eivät solmineet vuoden 2007 loppuun mennessä EU:n kanssa pysyvää tai väliaikaista taloudellista kumppanuussopimusta (EPA). Vailla EPA-sopimusta olevien LDC-maiden tuotteiden vapaa pääsy EU-markkinoille jatkui muuttumattomana perustuen EU:n vuonna 2001 hyväksymään ”Kaikki paitsi aseet” –päätökseen (Everything but arms, EBA). Poikkeuksena tästä ovat EU:n tuontikiintiöt LDC-maiden sokerille ja riisille. Niiden vähitellen väljennetyt rajoitukset EU lopettaa kokonaan runsaan vuoden kuluttua.

Ruuan hintojen nousu johtuu keinottelusta ja kysynnän kasvusta

Kehitys (06.06.2008 - Juhani Artto) Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellick arvioi huhtikuussa 2008, että ruuan hintojen jyrkkä nousu lisää köyhien määrää sadalla miljoonalla. Samoihin aikoihin Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtaja Josette Sheeran luonnehti ruuan hinnannousua hiljaiseksi tsunamiksi.   Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn varoitti, että elintarvikkeiden hintojen nousun jatkuminen johtaa kauhistuttaviin seurauksiin. Hän arvioi, että sadat tuhannet kuolevat nälkään ja köyhien maiden edistysaskeleet viime 5-10 vuoden aikana mitätöityvät. YK:n ”oikeus ruokaan” -erikoisraportoija Jean Ziegler kuvailee hintaharppauksia hiljaiseksi joukkomurhaksi, Venezuelan presidentti Hugo Chavez maailman köyhiin kohdistuvaksi kansanmurhaksi.

FAOn ennuste:
Ruuan maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkeina

Kehitys (06.06.2008 - Juhani Artto) YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn elintarvikkeiden hintaindeksi nousi maaliskuusta 2007 maaliskuuhun 2008 peräti 57 prosenttia. Indeksi kuvastaa elintarvikkeiden vienti- ja tuontihintojen todellisia muutoksia. Se lasketaan 55 keskeisen elintarvikkeen maailmanmarkkinahinnoista. Tylyimmin jyrkkä nousu on kohdellut ihmisiä monissa niistä kymmenistä matalatuloisista maista, jotka ovat elintarvikkeiden nettotuojia. Niiden hallituksilla on ollut niukasti keinoja vaimentaa ruuan tuontihintojen kallistumisen vaikutusta kotimaisiin vähittäishintoihin.

Ranska antoi anteeksi miljardivelat

Kehitys (06.06.2008 - Juhani Artto) Presidentti Jacques Chirac lupasi maaliskuussa 2002, että Ranska nostaa vuoteen 2012 mennessä kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. BKTL-osuus ylsi vuosina 2005 ja 2006 lupaavasti 0,47 prosenttiin (0,40 prosenttia vuonna 2003), mutta viime vuonna se romahti 0,39 prosenttiin. Sekin tosin riitti nostamaan Ranskan ykköseksi maailman rikkaimpien maiden G7-ryhmässä, koska Britannia supisti kehy-budjettiaan vielä rajummin kuin Ranska.

Tanskalta vähintään 0,8 prosenttia kehitysapuun

Kehitys (10.03.2008 - Juhani Artto) Tanska aikoo käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön 1,93 miljardia euroa. Se merkitsee 0,80 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Tanskan parlamentti määritteli vuonna 2000 köyhyyden vähentämisen tanskalaisten kehitysyhteistyön yleistavoitteeksi. Määritelmä on pysynyt voimassa, mutta marraskuussa 2001 valtaan noussut hallituskoalitio on monilta muilta osin uudistanut kehitysyhteistyön linjauksia. Niihin sisältyy määrärahojen BKTL-osuuden selvä laskeminen. Vuonna 2001 osuus oli 1,03 prosenttia.

Afrikan lapsikuolleisuus on alentunut

Kehitys (07.03.2008 - Juhani Artto) Sodat, hiv/aids, korruptio, kuivuus ... lasten eloonjäämistä ankarasti koetelleista tekijöistä huolimatta alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on pitkänä trendinä selvästi vähentynyt Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vuoden 1970 tilaston mukaan tuhannesta lapsesta kuoli ennen viidettä syntymäpäiväänsä 243 lasta. Vuonna 1990 vastaava luku oli 187 ja vuonna 2006 enää 160. Ilman paljolti ihmisen aiheuttamia vitsauksia ja tehokkaammalla olojen parantamisella myönteinen kehitys olisi ollut nopeampaa.

Afrikan talouskasvu jatkuu vahvana

Kehitys (07.03.2008 - Juhani Artto) Saharan eteläpuolisen Afrikan talous kasvoi noin kuuden prosentin vuosivauhdilla vuosina 2005-2007. Öljyä vievien maiden keskiarvo ylitti koko alueen taloudellisen kasvun keskiarvon, mutta myös öljyä tuovat maat ylsivät keskimäärin yli viiden prosentin vuosittaiseen nousuun. Maailmanpankki ennustaa, että Saharan eteläpuolisen Afrikan talouden kasvutahti jatkuu kuuden prosentin tasolla myös tänä ja ensi vuonna huolimatta Yhdysvaltojen ja euroalueen oletetusta kysynnän kasvun hidastumisesta.

Alikehityksen ironiaa:
Afrikka paras hiilidioksidipäästöjen vähäisyydessä

Kehitys (07.03.2008 - Juhani Artto) Afrikan taloudellisella jälkeenjääneisyydellä on – ironista kyllä - koko maailmalle hyödyllinen kääntöpuolensa. Afrikkalaiset ovat vähiten syypäitä ilmastonmuutokseen, jota kansainvälinen yhteisö pitää nykyään vakavimpana globaaliongelmana. Saharan eteläpuolinen Afrikka johtaa selvästi tilastoa, jossa maantieteelliset alueet on pantu paremmuusjärjestykseen hiilidioksipäästöjensä vähäisyyden perusteella.

Internetistä tuli iso Afrikassakin

Kehitys (07.03.2008 - Juhani Artto) Internet World Stats arvioi, että 4,7 prosenttia afrikkalaisista kuului marraskuussa 2007 internetin käyttäjiin. Maapallon muihin alueisiin verrattuna käyttäjien osuus koko väestöstä oli Afrikassa pieni. Mutta: 4,7 prosenttia merkitsee 44 miljoonaa afrikkalaista internetin käyttäjää. Huolimatta leveästä digikuilusta Afrikan ja taloudellisesti kehittyneempien alueiden välillä merkittävä osa afrikkalaisista virkamiehistä, tutkijoista, toimittajista, liikemiehistä, poliitikoista ja opiskelijoista voi hyödyntää internetiä edes jossain määrin samantapaisesti kuin heidän kollegansa muissa maanosissa.

Afrikkalaiset loikkasivat suoraan langattomaan

Kehitys (07.03.2008 - Juhani Artto) Afrikasta tuli vuonna 2001 ensimmäinen maanosa, jossa langattomien puhelinten määrä ohitti lankapuhelinten määrän. Sitä seuranneiden viiden vuoden aikana matkapuhelinliittymien määrä kasvoi lähes seitsemän kertaa suuremmaksi kuin lankapuhelinliittymien, vaikka jälkimmäistenkin määrä jatkoi kasvuaan. Kansainvälisen televiestintäliiton ITUn mukaan vuonna 2006 Afrikassa oli 192,5 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Suhteutettuna maanosan koko väestöön, vauvoista vaareihin, Afrikassa oli silloin 21,6 matkapuhelinliittymää sataa asukasta kohti. Kymmenisen vuotta sitten usein toistettu muistutus ”eihän heillä ole edes puhelimia” on menettänyt ajankohtaisuuttaan.

Hollanti tekee tilaa kumppanimaidensa omistajuudelle

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Hollannin sitoutuneisuutta kehitysmaiden kehityksen tukemiseen ei tarvitse epäillä, koska se piti tänäkin vuonna ykkössijansa Commitment to Development Indexin listauksessa. Vuosina 2003 ja 2004 Hollanti sijoittui kakkoseksi, sen jälkeen kolmena vuonna peräkkäin kärkeen. Tuoreen listauksen mukaan Hollannin kehityspolitiikan vahvimmat osa-alueet ovat investointitoiminta ja kehitysyhteistyö. Niissä Hollanti ylsi 21 rikkaan maan joukossa 2. ja 3. sijalle. CDI-indeksi muodostetaan yhteensä seitsemän osa-alueen arvosanojen keskiarvosta.

Köyhän maan valuuttatase:
Turismi tuo ja turismi vie  

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Ulkomaisilla turisteilla on iso rooli lukuisten maiden kansantaloudessa. Siitä kertoo tilasto, jonka mukaan vuonna 2005 lähes 30 maassa matkailun osuus bruttokansantulosta oli yli kymmenen prosenttia. Ryhmän maista kolmannes on Karibian meren saarivaltioita ja toinen kolmannes muita pieniä saarivaltioita, kuten Kap Verde, Fidzi, Malediivit, Mauritius, Seychellit sekä Sao Tome ja Principe. EU:n saarivaltioiden, Maltan ja Kyproksen, bruttokansantulosta kuudesosa kertyi toissa vuonna matkailusta.

Puolet ”tourismista” on turismia

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Maailman matkailujärjestö UNWTO laatii vuosittain kansainvälisen matkailutilaston. Siitä ilmenee muun muassa se, kuinka monta saapumista ulkomailta (international tourist arrivals) on rekisteröity eri maissa. Viime vuonna 51 prosenttia saapujista luokiteltiin vapaa-ajan matkustajiksi. Liikematkustajien osuus oli 16 prosenttia.

Kehitysmaista vain Kiina mahtuu kärkikymmenikköön

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Viime vuonna Kiinan matkailutulot nousivat 33,9 miljardiin dollariin. Kiinan edelle sijoittuivat Yhdysvallat (85,7), Espanja (51,1), Ranska (42,9) ja Italia (35,4). Puolet kansainvälisistä matkailutuloista koostui kymmenen suurimman maan matkailutuloista. Kehitysmaista kärkikymmenikköön kärkkyivät sijoilla 11 ja 12 Thaimaa (12,4) ja Meksiko (12,2). Tilaston muita suuria kehitysmaita olivat Malesia (9,6), Intia (8,9), Egypti (7,6), Etelä-Afrikka (7,3) ja Marokko (6,0).

Kasvava osa matkailijoista suuntaa
Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maihin

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Maailman matkailujärjestö UNWTO ennustaa, että maasta toiseen tehtävien matkojen määrä (international tourist arrivals) ylittää 1 000 miljoonan rajan vuonna 2010 ja nousee 1 561 miljoonaan vuonna 2020. Jos ennuste toteutuu määrä lähes nelinkertaistuu kolmessa vuosikymmenessä, sillä vuonna 1990 tehtiin 436 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Vertailu vuoden 1950 tilanteeseen kertoo hätkähdyttävästi muutoksen rajuudesta. Silloin maailmassa tehtiin ainoastaan 25 miljoonaa ulkomaanmatkaa.

Matkailu kiihdyttää ilmastonmuutosta

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Kansainvälinen matkailu on tulossa yhä pahemmaksi kasvihuonekaasujen päästöjen aiheuttajaksi. Näin voidaan päätellä kolmesta keskeisestä kehityssuunnasta. Matkojen määrä lisääntyy nopeasti, kaukomatkojen osuus kaikista ulkomaanmatkoista kasvaa ja lentämisen osuus laajenee. Viime vuonna 46 prosenttia ulkomaanmatkoista tehtiin lentäen, mikä oli hieman enemmän kuin joitakin vuosia sitten. Toiseen maahan matkanneista 43 prosenttia käytti maanteitä, 4 prosenttia kiskoliikennettä ja 7 prosenttia vesireittejä.

Suomen kehityspolitiikka pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa

SASK (14.11.2007 - Juhani Artto) Äskettäin julkaistussa selvityksessä Suomi arvioidaan rikkaista maista viidenneksi sitoutuneimmaksi kehitysmaiden kehityksen edistäjäksi. Se on Suomen paras sijoitus vuodesta 2003 lähtien julkaistussa listauksessa, joka sisältää arvosanat 21 taloudellisesti kehittyneelle maalle. Vuosina 2005-2007 ykkösenä on ollut Hollanti. Suomen kehitysyhteistyö löytyy 21 rikkaan maan joukossa 7. sijalta. Ansioksi lasketaan muun muassa hankkeiden suuri keskikoko ja avun vähäinen sidonta Suomesta tehtäviin tuotteiden ja palveluiden hankintoihin. Heikkoutena mainitaan veropolitiikasta johtuva yksityisen hyväntekeväisyyden vähäinen määrä. Vaikka Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ovat kaukana YK:n määrittelemästä 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta, selvityksen tekijät kehuvat Suomen apua suureksi, kun se suhteutetaan maan koko talouteen.

Maailmanpankki suuntaa huomion maatalouteen

Kehitys (19.09.2007 - Juhani Artto) Maailmanpankin vaikutusvaltaisin julkaisu World Development Report (WDR) keskittyy pitkästä aikaa maatalouteen ja sen rooliin kehitysprosessissa. Edellisen kerran pankin vuosiraportti käsitteli aihetta vuonna 1982. Sukupolven pituinen tauko on turhan pitkä, jos valintaperusteena on aihepiirin merkitys kehitysmaille. Maatalous kuuluu kärkiaiheisiin. Kymmenissä köyhissä maissa maatalouden osuus bruttokansantulosta on vähintään 40 prosenttia ja useimpien kehitysmaiden vienti koostuu pääasiassa maataloustuotteista. Paljon yli puolet työllisyydestä on suoraan sidoksissa maa- ja karjatalouteen. Koko kolmannen maailman väestön enemmistö yhä elää maaseudulla ja on suuresti riippuvainen sen elinkeinojen tuotosta.

Portugalin kehityskumppanit ovat sen entisiä siirtomaita

Kehitys (19.09.2007 - Juhani Artto) EU:n vanhojen jäsenmaiden joukossa Portugali kuuluu kehitysyhteistyön kääpiöihin. Määrärahat ovat pysyneet pieninä. Lisäksi työn tehoa on rajoittanut lyhytjänteisyys ja pirstaleisuus. Vahvuuksiin on laskettava kahdenvälisen kehitysyhteistyön keskittäminen kuuteen köyhään, portugalinkieliseen maahan. Vuonna 2005 avunsaajien kärjen muodostivat Angola, Cap Verde, Itä-Timor, Mosambik, Guinea-Bissau sekä Sao Tome ja Principe. Niiden itsenäisyyden aika on lyhyt verrattuna sitä edeltäneeseen siirtomaakauteen Portugalin alaisuudessa.

Merkittävä osa kehitysmaiden yli 64-vuotiaista kuuluu työvoimaan

Kehitys (19.09.2007 - Juhani Artto) YK:n talous- ja sosiaaliosaston kesäkuussa 2007 julkaisema selvitys Development in an Ageing World tarjoaa taulukon eri-ikäisten väestöryhmien kuulumisesta työvoimaan vuonna 2005. Varsinkin Afrikan ja Oseaanian 65 vuotta täyttäneiden luvut hätkähdyttävät. Afrikassa peräti 57,4 prosenttia yli 64-vuotiaista miehistä ja 25,8 prosenttia saman ikäryhmän naisista kuului työvoimaan. Oseaaniassa vastaavat prosenttisuudet olivat 51,4 ja 33,4.  

Euroopan parlamentti huomasi
ikääntyneiden ammattiresurssit

Kehitys (19.09.2007 - Juhani Artto) Kansainvälinen työjärjestö ILO muistuttaa tuoreessa työelämän syrjintäraportissaan ILO:ssa 1980 hyväksytystä ikääntyviä työntekijöitä koskevasta suosituksesta R162. Se velvoittaa ILO:n jäsenvaltioita turvaamaan ikääntyneille työntekijöille muiden ryhmien kanssa tasavertaisen aseman työelämässä. ILO:n toukokuussa 2007 julkaisema laaja selvitys syrjinnästä työelämässä ohittaa kuitenkin ikääntyneiden syrjinnän vähin maininnoin. Nekin perustuvat ainoastaan teollisuusmaiden työelämää koskeviin tutkimuksiin. Ikääntyneiden syrjinnästä kehitysmaiden työelämässä raportissa ei sanota mitään.

Kioton sopimuksen mekanismit toimivat kehitysmaissa

Kehitys (19.09.2007 - Juhani Artto) Kauppa kasvihuonekaasuilla laajeni viime vuonna nopeasti, Maailmanpankin toukokuussa julkaisemasta katsauksesta State and Trends of the Carbon Market 2007 ilmenee. Kaupan arvo lähes kolminkertaistui nousten 23 miljardiin euroon. Siitä 82 prosenttia muodostui EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä tehdyistä kaupoista. Vuosina 2005-2007 järjestelmä koostuu pelkästään hiilidioksidia koskevista järjestelyistä. Vajaa 16 prosenttia vuoden 2006 kasvihuonekaasujen kaupasta kertyi puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) sovellutuksista, joita toteutetaan kehitysmaissa teollisuusmaiden rahoittamana.

38 vuotta sitten

Kehitys (19.09.2007 - Juhani Artto) Vuoden 1969 lopulla Kokoomus hyväksyi tavoitteekseen kehitysavun nostamisen yhteen prosenttiin bruttotuotannon arvosta 1970-luvun loppuun mennessä. Uuden Suomen pääkirjoituksessa 9. joulukuuta 1969 linjausta pidettiin hyvänä sen varovaisuuden vuoksi. "Tavoite on siis varsin varovainen, mikä onkin paikallaan, kun otetaan huomioon jatkuvat valtiontaloudelliset vaikeutemme."

Britannian apu parantaa vastaanottajamaan hallintoa

Kehitys (20.06.2007 - Juhani Artto) Britannia julkaisi heinäkuussa 2006 uuden kehityspoliittisen linjauksen, ”valkoisen kirjan”. Siinä annetaan aiempaa keskeisempi merkitys hallintojen suorituskyvylle. Uusi korostus näkyy jo ohjelman nimessä. Siinä kehotetaan uudistamaan hallintoja niin, että ne toimivat köyhien hyväksi. Vastaavalla paikalla joulukuun 2000 kehityspolitiikan valkoisessa kirjassa oli globalisaatio. Ohjelmassa vaadittiin ohjaamaan globalisaatiota köyhiä hyödyttävään suuntaan. Molemmissa asiakirjoissa, kuten myös marraskuussa 1997 julkaistussa linjauksessa, Britannian kehityspolitiikan päätavoitteeksi määritellään köyhyyden voittaminen.

Henkeä kohti Kiina on vastaanottanut
niukasti suoria ulkomaisia sijoituksia

Kehitys (20.06.2007 - Juhani Artto) Kiina on ollut 1990-luvun puolivälistä lähtien kehitysmaiden  ylivoimainen ykkönen suorien ulkomaisten sijoitusten vastaanottajien listalla. Sitä se oli myös vuonna 2006, YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTADin alustavista tiedoista ilmenee. Järjestys muuttuu kuitenkin perusteellisesti, kun vastaanotetut suorat ulkomaiset sijoitukset 1) suhteutetaan vastaanottajamaan väestömäärään, 2) muutetaan ne nettomääräiseksi vähentämällä ulkomaisten sijoittajien kotiuttamat voitot sekä 3) laskemalla yhteen vuosien 1970-2005 luvut. Näin luodussa vuosien 1970-2005 nettomääräisessä ”henkeä kohti” –tilastossa Kiina sijoittuu 246 dollarillaan hieman Afrikan 287 dollarin keskiarvon alapuolelle ja reilusti kaikkien kehitysmaiden 460 dollarin keskiarvon alapuolelle.

Aids-lääkehoitoon tarvitaan miljardien eurojen lisärahoitusta

Kehitys (20.06.2007 - Juhani Artto) Jaksolla 2003-2005 matala- ja keskituloisissa maissa tehokkaaseen lääkehoitoon päässeiden aids-potilaiden määrä kasvoi vuosittain 450 000 hengellä. Samanaikaisesti hiv-tartuntojen määrä lisääntyi 4,6 miljoonalla vuodessa. Maailman lähes 40 miljoonasta hiv-tartunnan saaneesta 7 miljoonaa tarvitsisi lääkehoitoa, joka maksaa keskimäärin 750 euroa vuodessa. Se merkitsee noin 5 miljardin euron rahoitustarvetta. Yhdysvaltojen ylläpitämän Pepfar-ohjelman sekä The Global Fund to Fight AIDS, Tuberculosis and Malaria –rahaston avustuksilla rahoitetaan yli miljoonan ihmisen aids-lääkitys, mutta merkittävä osa aids-potilaista ei rahoituksen puutteen vuoksi ole päässyt lääkehoidon piiriin. Tulevina vuosina aids-lääkityksen rahoitustarve kaksin-, jopa kolminkertaistuu nopeasti.

Intia hyödyntää puhtaan kehityksen mekanismia

Kehitys (14.03.2007 - Juhani Artto) Vuonna 1990 Intian osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasujen (KHK) päästöistä oli 3,39 prosenttia, vuonna 2000 jo 4,47 prosenttia, World Resources Institute arvioi. Intian viranomaisten tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 1994. Kansalaista kohti Intian päästöt olivat vuonna 2000 kaukana maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolella. Suuren väkimääränsä vuoksi Intia oli siitä huolimatta maailman kuudenneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. World Resources Institute ennustaa, että Intian päästöt kasvavat pitkään rajusti. Tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2025 yksin Intian hiilidioksidipäästöt tulevat olemaan 90 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2000. Uutena keinona päästöjen lisääntymistä vastaan Intiassa on viime vuosina hyödynnetty Kioton sopimukseen sisältyvää puhtaan kehityksen mekanismia (CDM, Clean Development Mechanism). CDM:ssä teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaissa KHK-päästöjä vähentäviä ja hiilinieluja lisääviä hankkeita. Samalla niiden rahoittajat saavat haltuunsa vastaavan määrä päästövähennysyksiköitä.

Suomi kuuluu CDM-toiminnan pioneereihin

Nepalissa tunti, Suomessa minuutti

Kehitys (14.03.2007 - Juhani Artto) Suomessa valmistusteollisuuden työntekijä voi ostaa litran dieseliä kolmen minuutin nettoansiollaan. Sen sijaan Thaimaassa työntekijän pitää työskennellä lähes puoli tuntia tehdäkseen kotimaassaan saman hankinnan. Nepalissa litraan dieseliä menee yli neljän tunnin nettopalkka. Samaan tapaan thaimaalainen tarvitsee kotimaassaan kana-, riisi- tai banaanikilon hintaa vastaavaan nettoansioon 4-5 kertaa pidemmän ajan kuin teollisuuden palkansaaja Suomessa. Nepalissa tavallisten elintarvikkeiden hintaa vastaava työaika on 15-50 kertaa pidempi kuin Suomessa. Luvut ovat peräisin Kansainvälisen Metallityöväen Liiton (IMF) ostovoimavertailusta. Se sisältää tietoja nettopalkkojen suhteesta 32 tuotteen hintoihin 66 maassa. Luvut eivät ole tarkkoja, vaan ainoastaan suuntaa-antavia, liitto muistuttaa.

Helpotusta omantunnon tuskiin:
Hiilineutraaliuden idea verkostoi yksilöitä ja yhteisöjä

Kehitys (14.03.2007 - Juhani Artto) Idea toiminnan hiilineutraaliudesta on viime aikoina ollut näyttävästi esillä julkisuudessa. Jalkapallon MM-kisat kesällä 2006 Saksassa järjestettiin hiilineutraaleina. Se ylitti uutiskynnyksen lukuisten maiden tiedotusvälineissä. Uudenvuodenpuheessaan 2007 Norjan pääministeri Jens Stoltenberg ilmoitti, että hänen hallituksensa tekee valtion työntekijöiden työmatkalennot ulkomaille hiilineutraaleiksi. Stoltenbergin ilmoituksesta kerrottiin uutisissa ympäri maailmaa. Saksalaisia ja norjalaisia varhaisemmin ideaan tarttui brittien rock-yhtye Rolling Stones. Sen maailmankiertue 2003 oli hiilineutraali.

Rikkaissa maissa työskentelevät lähettävät
yhä enemmän rahaa köyhiin kotimaihinsa

Kehitys (21.12.2006 – Juhani Artto) Vauraassa maailmassa työskentelevien siirtotyöläisten rahalähetykset perheilleen kehitysmaihin (remittances) ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Rekisteröitäviä kanavia pitkin lähetettyjen rahaerien määrä kohosi viime vuonna 167 miljardiin dollariin, Maailmanpankki esittää julkaisussaan Global Economic Prospects 2006. Lukuun on lisättävä muilla tavoin kotimaihin toimitetut summat. Maailmanpankki arvioi, että ne korottavat rahalähetysten kokonaisarvoa vähintään 50 prosenttia. Sen mukaan viime vuoden ”remittanssit” pohjoisesta etelään tekivät yhteensä vähintään 250 miljardia dollaria. Kasvu on ollut harppauksellista.

Kiina lisää yhteiskunnallista sääntelyä

Kehitys (21.12.2006 – Juhani Artto) Kiinassa huhtikuussa 2006 julkaistu uuden työlain luonnos laajentaisi varovaisesti palkansaajien oikeuksia yrityksissä. Irtisanominen ja lyhytaikaisten työsuhteiden käyttö vaikeutuisivat. Työsuojelua parannettaisiin. Kiinan ulkopuolella moni tarkkailija pitää työlakiluonnosta yhtenä oireena Kiinan johdon aikomuksesta lisätä yhteiskunnallista sääntelyä. Maataloustuottajia suosivat tuoreet päätökset ilmentävät samaa politiikkaa, samoin maankäytön ohjauksen kiristäminen.

Bolivia nettoaa reilusti kansallistamisesta

Kehitys (21.12.2006 – Juhani Artto) Lokakuun lopulla Boliviassa toimivat ulkomaiset energiayhtiöt allekirjoittivat maan hallituksen kanssa uudet sopimukset Bolivian kaasu- ja öljyvarojen hyödyntämisestä. Ensimmäisten arvioiden mukaan presidentti Evo Moralesin vappuna julistama kaasu- ja öljysektorin kansallistaminen lisää selvästi Bolivian osuutta koko alan tuotosta. Valtio saa lisätuloja vähintään 1,3 miljardia dollaria vuodessa, valtion energiayhtiön YPFB:n johtaja Carlos Ortiz ilmoitti sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Määrä saattaa kasvaa huomattavasti suuremmaksikin. 

Ei ainoastaan Grameen Bank

Kehitys (21.12.2006 – Juhani Artto) Bangladeshissä toimiva Grameen Bank on pitkään ollut maailmanlaajuisesti tunnetuin mikroluottoja köyhille jakava organisaatio. Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen sille lokakuussa 2006 vahvisti entisestään mielikuvaa Grameen Bankista köyhien mikroluotottamisen mestarina. Sitä se onkin Bangladeshissä ja Grameen Bankin saavutukset ovat osaltaan rohkaisseet perustamaan kymmenissä kolmannen maailman maissa mikroluottohankkeita. Grameen Bank ei ole kuitenkaan alan uranuurtaja. Ideaa kehiteltiin sekä teoriassa että käytännössä jo ennen vuotta 1974, jolloin Muhammad Yunus ryhtyi Grameen Bankin syntyyn johtaneeseen mikroluottotoimintaansa. Itse pankki perustettiin vuonna 1976.

Grameen Bank lainaa köyhille naisyrittäjille

Kaikki pelissä -kirja* (13.09.2006 - Juhani Artto) Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Bangladeshissä toimii poikkeuksellinen pankki: Grameen Bank. Vuonna 1983 perustettu rahalaitos lainaa vain köyhille ja menestyy oivallisesti. Se on hyvä esimerkki siitä, miten yksittäiset aloitteet voivat käytännössä auttaa köyhiä nousuun, vaikka maailmanlaajuiset rakenteet vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan.
Vuonna 1999 Grameen Bank myönsi 3,6 miljoonaa keskimäärin 700 markan suuruista lainaa. Koko pankin historian ajalla peräti 98 prosenttia lainanottajista on maksanut ajallaan korot ja kuoletukset. Samaan pystyy harva pankki koko maailmassa. Lainoja - mikroluottoja - on myönnetty vajaassa 20 vuodessa yhteensä 16 miljoonaa. Grameen Bank toimii 35 000 bangladeshiläisessä kylässä. Sen palveluksessa on 14 000 henkeä. Asiakkaista 94 prosenttia on naisia. Lainanottajat omistavat 92 prosenttia pankista. Loppua hallitsee Bangladeshin valtio.

Lupaava trendi:
Lapsityöläisten määrä laski 2000-2004

Kehitys (07.10.2006 - Juhani Artto) Vuonna 2004 maailmassa työelämään osallistui 218 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta. Hätkähdyttävän suuri luku muuttuu kuitenkin myönteisemmäksi, kun sitä verrataan tilanteeseen neljä vuotta aiemmin. Vuonna 2000 lapsityöläisten määräksi arvioitiin 246 miljoonaa. Määrä väheni 11 prosenttia. Vaarallista työtä tehneiden 5-17-vuotiaiden määrä pieneni vielä enemmän, 171 miljoonasta 126 miljoonaan. Se merkitsi 33 prosentin supistumista. Tiedot ovat peräisin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tuoreesta tutkimuksesta. Sen tekijät korostavat, että vuosien 2000 ja 2004 luvut ovat täysin vertailukelpoisia, koska käytetyt määritelmät ja tutkimusmenetelmät pysyivät muuttumattomina.

IMF varoittaa Boliviaa karkottamasta yksityistä pääomaa

Kehitys (07.10.2006 - Juhani Artto) Bolivian pitää varoa ratkaisuja, jotka viilentävät yksityisen pääoman haluja toimia sijoittajana Boliviassa. Näin varoitti heinäkuun puolivälissä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF intiaanipresidentti Evo Moralesin johdolla puoli vuotta elänyttä Boliviaa. IMF arvioi Bolivian talouden lähiajan näkymät kuitenkin hyviksi. Vauhtia talouskasvuun on pannut ennen muuta öljyn ja kaasun vientihintojen vahva kehitys. Varoittelu johtuu maan uuden johdon ripeästä toiminnasta energiaraaka-aineiden kansallistamisessa ja maaomaisuuksien mittavan uusjaon aloittamisessa.

IYF ja Nokia auttavat yhdessä nuorisoa kehittymään

Kehitys (07.10.2006 - Juhani Artto) Vuonna 1990 perustettu IYF tukee lähes 70 maassa nuorten ihmisten oppimista, työntekoa ja elinolosuhteita. Miljoonat ovat saaneet apua. Sadat yritykset ovat ryhtyneet säätiön partnereiksi. IYF toimii yhteistyössä myös hallitusten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto Usaid toimii merkittävänä rahoittajana. Säätiö käyttää vuosittain työhönsä kymmeniä miljoonia dollareita. IYF:n palveluksessa on lähes 700 henkilöä. Nokia kuuluu IYF:n aktiivisimpiin partnereihin. Vuonna 2000 Nokia ja IYF perustivat nuorison maailmanlaajuisen kehittämisaloitteen. Sen käyttöön on koottu 25 miljoonaa dollaria. Lähes 300 000 nuorta on päässyt osalliseksi "elämäntaitojen" oppimisesta.

EU:n ja AKT-maiden neuvottelut ovat vaikeassa vaiheessa

Kehitys (22.06.2006 - Juhani Artto) Neuvottelut taloudellisista kumppanuussopimuksista (EPA) EU:n ja AKT-maiden (77 valtion ryhmä Afrikasta, Karibialta ja Tyynenmeren alueelta) välillä ovat hankalassa vaiheessa. Osapuolet ovat kaukana toisistaan monessa keskeisessä asiassa, eikä selvää liikkumista kohti kompromisseja ole tapahtunut. Neuvottelut ovat jopa vaikeampia kuin Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, koska EPA-neuvotteluissa EU tavoittelee laajempialaisia sopimuksia kuin WTO:ssa. Useimmille AKT-maille samanaikaiset raskaat kauppaneuvottelut kahdella eri foorumilla ovat kohtuuttoman vaativia, koska niillä on niukasti neuvotteluissa tarvittavia asiantuntijoita. EU ja AKT-maat sopivat EPA-neuvottelujen tavoitteista osana kesäkuussa 2000 allekirjoitettua Cotonoun kumppanuussopimusta. EPA-neuvottelujen alku viivästyi suunnitellusta vuodella. Ensimmäiset viralliset keskustelut käytiin vasta lokakuussa 2003. Cotonoun sopimuksen mukaan alueelliset taloudelliset kumppanuussopimukset tulisi ottaa käyttöön jo vuonna 2008.

Intiassa kilpaillaan ankarasti pätevistä ammattilaisista

Kehitys (22.06.2006 - Juhani Artto) Talouden nopea kasvu ja samanaikainen avaaminen ulkomaisille yrityksille aihettavat Intiassa pulaa pätevistä ammattilaisista. Sitä kärjistää intialaisten asiantuntijoiden vilkas kysyntä rikkaiden maiden työvoimamarkkinoilla. Pula kovista osaajista heijastuu kuumentuneiden alojen palkkojen harppauksellisena nousuna, intialaisen verkkoportaalin rediff.comin selvityksessä todetaan. Ammattilaisia houkutellaan vaihtamaan työnantajaa ja vastaavasti pysymään työpaikassaan palkka- ja muiden etujen kymmenien prosenttien parannuksilla. Työvoimavajeen vuoksi värväysajat ovat venähtäneet pitkiksi. Ilmiö lähti liikkeelle joitakin vuosia sitten it- ja telealoilla sekä vakuutustoiminnassa. Ilmailu- ja media-sektorit seurasivat pian niiden perässä, rediff.comin selostuksessa kerrataan. Nyt on kuumentunut pankkimaailma.

Bechtel luovutti Cochabamban vesisodan viimeisessä näytöksessä

Kehitys (22.06.2006 - Juhani Artto) Kuka muistaa kiistan Bolivian kolmanneksi suurimman kaupungin Cochabamban vesilaitoksen hallinnasta? Tammikuussa 1999 laitos yksityistettiin, ja yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö Bechtel sai sen hallintaansa 40 vuodeksi. Huhtikuussa 2000 päättäjät peruivat yksityistämisen asukkaiden noustua kapinaan vesimaksujen isoja korotuksia vastaan. Vuoden 2001 lopulla Bechtel vaati kymmenien miljoonien eurojen korvauksia Bolivialta. Bechtel jätti asian Maailmanpankin yhteydessä toimivan riitojen ratkaisuelimen ICSID:n ratkaistavaksi. Viimeisestä näytöksestä kerrottiin tammikuussa 2006. Bechtel oli luopunut vahingonkorvausvaatimuksestaan.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö mittaa maittain sananvapautta

Kehitys (22.06.2006 - Juhani Artto) Toimittajat ilman rajoja –järjestö* (RSF) listaa vuosittain maailman maat niiden lehdistön- ja mielipidevapauden perusteella. Listan idea on sama kuin Transparency Internationalin (TI) kansainvälisesti tunnetun korruptio-indeksin johtoajatus. Uuden listan julkaiseminen kiinnittää sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti huomioita yhteiskuntien tärkeään osa-alueeseen ja herättää keskustelua siitä. RSF:n lehdistönvapauden indeksi tarjoaa mausteita myös keskusteluun Suomen kehitysyhteistyöstä. Eräin poikkeuksin Suomen keskeiset kumppanuusmaat kuuluivat vuonna 2005 RSF:n 167 maan listalla mutasarjan maihin. Häntäpäähän sijoittuivat Nepal (160), Kiina (159), Vietnam (158), Egypti (143) ja Etiopia (131), huonompaan puoliskoon lisäksi Sri Lanka (115), Kenia (109) ja Sambia (90). Keskitasolta löytyivät Tansania (74) ja Nicaragua (68). Hyvinä poikkeuksina esiintyivät Mosambik (49) ja Namibia (25).

Mitä voidaan tehdä?
Yli tuhat journalistia kärsii työn vähyydestä -
Joka kolmas free tekisi töitä enemmän kuin niitä on tarjolla

Journalisti (12.05.2006 - Juhani Artto) Journalistiliiton tuoreimmissa freelancereiden työmarkkinatutkimuksissa joka kolmas vastaaja kirjasi itsensä alityöllistettyjen ryhmään. Vajaatyöllisyydessä ole kysymys satojen freelancereiden ammattitaidon puutteesta, vaan ennen muuta alan työvoiman mittavasta ylitarjonnasta. Sen mittasuhteista saa karkean kuvan laskemalla yhteen journalistien työttömyyskassan rekisteröimät työttömät ja freelancereiden työmarkkinatutkimusten tiedot alityöllisten määrästä. Maaliskuussa 2006 työttömyyskassa maksoi ansiosidonnaista päivärahaa 345 jäsenelleen. Aiempien vuosien tietojen perusteella on ennustettavissa, että tänä vuonna ansiosidonnaista maksetaan kaikkiaan 700–800:lle kassan jäsenelle. Joka kolmannen journalistiliittolaisen freelancerin vajaatyöllisyys puolestaan merkitsee sitä, että noin 550 jäsentä ei saa haluamaansa määrää toimeksiantoja. Yhteen laskettuna työttömyydestä tai vajaatyöllisyydestä kärsii tänä vuonna yli tuhat journalistia.

Japani suosii lainamuotoista kehitysapua

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Japani on viime vuosina uudistanut kehitysyhteistyötään. Punaisena lankana on ollut tiivistää entisestään sen kytköksiä saarivaltion strategisiin tarpeisiin. Vuonna 2003 hyväksytyssä peruskirjassa kehitysyhteistyön tavoitteisiin lisättiin Japanin oma turvallisuus ja vauraus. Kehitysavun valtavirtaan kriittisesti suhtautuva Reality of Aid –raportti vuodelta 2004 toteaa uudesta peruskirjasta, että se liittää Japanin kehitysyhteistyön aiempaa suoremmin turvallisuuspolitiikkaan, jota toteutetaan maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen johdolla. Kehitysmaiden näkökulmasta tuntuvin muutos on kuitenkin ollut Japanin kehitysyhteistyön määrärahojen pitkäaikainen laskutendenssi. Niiden osuus bruttokansantulosta ylsi 0,34 prosenttiin vuonna 1984, mutta oli enää 0,19 prosenttia vuonna 2004.

Kiinan ja Intian on luotava ekologisesti kestävä kehitysmalli

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Worldwatch Instituten tammikuussa julkaiseman State of the world 2006 –vuosiraportin erikoiskohteita ovat Kiina ja Intia. Niitä käsitellään kahdella tasolla. Makrotasolla kirjoittajat suhteuttavat Kiinan ja Intian nykyisen ja kehitystrendeistä johdetun tulevan vaikutuksen ympäristön globaaliin tilaan. Sen johtopäätös ei yllätä. Kiinasta ja Intiasta on tulossa Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle ympäristön tilaa yhä vakavammin heikentäviä tekijöitä. Mikrotasolla raportti tarjoaa tietoa ympäristön ja yhteiskunnan yksittäisistä ilmiöistä Kiinassa ja Intiassa. Niitä on mahdutettu kirjaan suuri määrä kiinalaisista sähköpolkupyöristä uusiin intialaisiin vedenkeruujärjestelmiin asti.

Intia-ilmiön uutuus:
Yritysostoja ulkomailla

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Intian kauppa- ja teollisuusministeri Kamal Nath varoitti 11. helmikuuta Euroopan hallituksia rasismista. Se ei johtunut Tanskasta alkaneesta pilapiirroskohusta, vaan vaikutusvaltaisten eurooppalaistahojen jyrkistä reaktioista Mittal Steelin yritykseen vallata Luxemburgissa päämajaansa pitävä teräsjätti Arcelor. Nathin esiintymisestä päätellen hän oli otaksunut, että torjunta oli - ainakin osittain - johtunut intialaissyntyisen Lakshmi Mittalin keskeisestä asemasta Mittal Steelissä. Hän on sen perustanut ja hänen perheensä on sen pääomistaja. "Tämä on globalisaation, maiden rajoja ylittävien investointien ja liberalisoinnin aikakautta, eikä aikaa, jona sijoittajia arvioidaan heidän ihonvärinsä perusteella", Nath ojensi eurooppalaisia kollegoitaan Financial Timesin haastattelussa.

Tasa-arvo voi Kiinassa hyvin ja huonosti

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Keskeisillä inhimillisen kehityksen mittareilla tulkittuna Kiina on kivunnut keskituloisten maiden tasolle. Siitä kertovat eliniän odotteen nousu 71 vuoteen sekä alle 1- ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuusluvut vuonna 2001. Samaa todistavat koulunkäyntiä koskevat tiedot. Kaikilla näillä aloilla Kiina selvästi ylittää kehitysmaiden keskitason. Menestys inhimillisessä kehityksessä ilmenee myös siinä, että ostovoimatasoitetussa kansantulossa asukasta kohti Kiina sijoittuu UNDP:n tilastossa sijalle 96, mutta inhimillisen kehityksen taulukossa sijalle 85. Huonoa tasa-arvon näkökulmasta on ollut kaupunki- ja maaseutualueiden eron säilyminen suurena. - Lähde:

• China Human Development Report 2005: Development with Equity, UNDP December 2005

Itä-Aasiassa kymmenet järjestöt estävät ihmiskauppaa

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Yhdysvaltojen ihmisoikeusviranomaiset arvioivat, että maiden rajojen yli kuljetetaan vuosittain 600 000 – 800 000 ihmiskaupan uhria. Heistä 80 prosenttia on naisia ja 50 prosenttia lapsia. Sadat tuhannet alistetaan prostituutioon. Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisessa kumppanuusmaassa Vietnamissa ihmiskauppaa harjoitetaan sekä etelässä että pohjoisessa. Kiinan rajan läheisyydessä ihmiskaupan keinona käytetään avioliittoja kiinalaisten miesten kanssa ja avioliittolupauksia. Vietnamin hallituksen arvion mukaan kymmenesosa tapauksista, joissa vietnamilainen nainen menee järjestettyyn avioliittoon kiinalaisen miehen kanssa, liittyy ihmiskauppaan. Etelä-Vietnamista teini-ikäisiä tyttöjä ja nuoria naisia toimitetaan ilotaloihin Kambodzhan pääkaupunkiin Phnom Penhiin sekä kauemmaksi aina Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin asti.

Koska Intia päästää Wal-Martin vähittäiskaupan markkinoilleen?

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Maailman suurimmat vähittäiskauppaketjut, kuten yhdysvaltalainen Wal-Mart ja ranskalainen Carrefour, himoitsevat päästä Intian markkinoille. Niiden tavoitteena on päästä osalliseksi intialaisten vuodessa ostoksiinsa käyttämästä 170 miljardista eurosta. Lisäkiihokkeena toimivat asiantuntijoiden ennusteet, joiden mukaan intialaisten ostovoima tulee lähivuosina jatkamaan ripeätä kasvuaan. Ennen ensimmäisiä avajaisiaan Intiassa Wal-Martin ja muidenulkomaisten monia brandeja markkinoivien kauppaketjujen on kuitenkin raivattava tieltään yksi ratkaiseva este. Intia on tähän asti suojannut omia markkinoitaan ulkomaisten vähittäiskauppojen toimintakiellolla.

Joka kuudes maitolitra lypsetään Intiassa

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Vuosina 1998-2004 Intia lisäsi vuosittaista maidontuotantoaan 71,3 miljardista tonnista 88,0 miljardiin tonniin. Maailman suurimmaksi maitomaaksi Intia nousi jo vuonna 1999, jolloin se ohitti Yhdysvallat. Intia ylsi vuoden 2004 lypsyillään yli 17 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta. Toinen tuotantoaan harppoen kasvattanut kehitysmaa oli Kiina. Kuudessa vuodessa se lähes kolminkertaisti tuotantonsa päätyen 19,0 miljardiin tonniin vuonna 2004. Kolmannessa maailmassa sen edellä pysyi yhä Brasilia, joka laajensi vertailujaksolla saantoaan 21,6:sta miljardista tonnista 23,5 miljardiin tonniin. Myös Meksiko pystyi kasvattamaan vuotuista maitomääränsä. Se laajeni 8,6:sta miljardista tonnista 10,2 miljardiin tonniin. Samanaikaisesti teollisuusmaiden suurista maidontuottajista ainoastaan Yhdysvallat ja Uusi Seelanti lisäsivät selvästi alan tuotantoaan. Edellisen luvut kasvoivat 71,4:stä 77,2:een, jälkimmäisen 10,5:stä 14,5:een. Euroopan maissa tuotantomäärät pysyivät melko tarkasti muuttumattomina.

Harppaus lisääntymisterveyden hyväksi

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) "New Yorkin huippukokouksessa tapahtui jotain tärkeätä ja odottamatonta", Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton (IPPF) puheenjohtaja Steven Sinding kirjoitti heti syyskuun puolivälissä pidetyn YK:n huippukokouksen jälkeen. Hän tarkoitti sillä 40-sivuisen loppuasiakirjan kohtaa, jossa yli 150 maan johtajat vahvistivat sitoumuksensa vuonna 1994 Kairossa pidetyn väestö- ja kehityskonferenssin lisääntymisterveyttä koskeviin tavoitteisiin. Yhdysvaltoja asiakirjan sama kohta askarrutti siinä määrin, että maan hallitus selvensi suhtautumistaan siihen virallisella kannanotolla ("Explanation of Position"). Lausumassaan Yhdysvallat korosti, että lisääntymisterveyttä koskevaa mainintaa ei pidä tulkita missään muodossa tueksi abortille. Omassa kirjoituksessaan Sinding muistutti, että näkemyserojensa vuoksi maailman johtajat eivät sisällyttäneet syyskuussa 2000 hyväksymiinsä vuosituhattavoitteisiin lisääntymisterveyttä koskevaa kohtaa. Sen vuoksi syyskuun 2005 asiakirja merkitsi hänen mielestään tärkeätä edistymistä työssä lisääntymisterveyden hyväksi.

Kehitysavusta potkua talouskasvuun:
Kymmenien tutkimusten mukaan kehitysapu on nopeuttanut merkittävästi vastaanottajamaiden talouden kasvua

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Miten kehitysapu on vaikuttanut vastaanottajamaiden kansantalouksien kasvuun? Viime vuosien empiirinen, kvantitatiivinen taloustutkimus vastaa kysymykseen suorastaan hämmentävän mutkattomasti. Alan tutkijoiden suuren enemmistön mukaan kehitysapu on pitkällä aikavälillä onnistunut huomattavasti lisäämään vastaanottajamaiden taloudellista kasvua. Sen mukaisesti myös taloudelliset edellytykset kansalaisten sosiaaliseen kehitykseen ovat merkittävästi parantuneet. Kehitysavun ansiosta vastaanottajamaiden bruttokansantulo kansalaista kohti on lisääntynyt keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa, tutkimuksista voi karkeasti yleistää. Luku on niin suuri, että ensi kertaa sen kuullessaan moni kehitysavun vankka kannattajakin voi pitää sitä epäuskottavana.

WTO:n kehityskierroksella rintamalinjat
eivät noudata jakoa rikkaisiin ja köyhiin

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Minkälaisia näkymiä käynnissä oleva neuvottelukierros maailmankaupan sääntöjen muuttamiseksi tarjoaa kehitysmaille? Kauppatieteen tohtori Kent Wilska arvioi sitä kolme viikkoa ennen WTO:n Hongkongin ministerikokouksen avajaispäivää 13. joulukuuta. Wilska työskentelee UM:n kauppapoliittisella osastolla kaupallisena neuvoksena. "Rintamajako ei kulje enää leimallisesti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä. EU haluaisi esimerkiksi antaa köyhimmille kehitysmaille erityisetuja, mutta moni muu kehitysmaa vaatii samaa erityiskohtelua kaikille kehitysmaille. Köyhimmät maat ovat yhä olleet neuvotteluissa varsin hiljaa, ja vahvat kehitysmaat ovat jopa runtanneet niitä. Rintamia syntyy asiakohtaisesti siellä, missä mailla on yhteisiä etuja. Esimerkiksi EU:n maataloustukia  ja –kauppaa arvostelevat sekä useat kehitysmaat että alan eräät vahvat viejämaat, kuten Australia."

Dohasta Cancúnin kautta Hongkongiin

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Maailman kauppajärjestön WTO:n päättäjät ovat poikkeuksellisen vaativan tehtävän edessä kokouksessaan 13.-18. joulukuuta Hongkongissa. Edellinen, syyskuussa 2003 Cancúnissa Meksikossa pidetty ministerikokous epäonnistui. Myös vuoden 1999 lopulla Seattlessa Yhdysvalloissa järjestetty, rankkojen mielenosoitusten sävyttämä ministerikokous hajosi tuloksettomana. Hongkongissa on määrä löytää yhteisymmärrys asioista, jotka marraskuussa 2001 Dohassa Qatarissa järjestetty ministerikokous sisällytti maailmankaupan sääntöjä koskevan uuden neuvottelukierroksen tavoitteisiin. Dohassa uusi neuvottelukierros nimettiin "kehityskierrokseksi". Se heijasti kehitysmaiden aktivoitumista ja vaikutusvallan kasvua maailmankaupan sääntöjen muokkausprosessissa. Eräiden suurten kehitysmaiden, kuten Intian ja Brasilian, voimistuminen on entisestään mutkistanut kaupan sääntöjen monenkeskistä käsittelyä, koska teollisuusmaiden mahdollisuudet sanella ratkaisuja yksipuolisesti ovat vähentyneet.

Nigerialle palautetaan 458 miljoonaa dollaria

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Sveitsi palauttaa Nigerian valtiolle Nigerian edesmenneen sotilasdiktaattorin Sani Abachan laittomasti hankkimia ja Sveitsiin siirtämiä varoja. Sveitsin ja Nigerian hallitukset ovat päätyneet 458 miljoonan dollarin (noin 380 miljoonan euron) palauttamiseen. Sveitsi korkein oikeus asettui palauttamisen kannalle jo helmikuussa 2005, mutta 27. syyskuuta mennessä Sveitsi oli toimittanut takaisin Nigeriaan vasta 290 miljoonaa dollaria.

Kehitysmaissa yli 200 miljoonaa käyttää internetiä

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Huolestuneisuus rikkaiden ja köyhien maiden välisestä digikuilusta on kadonnut otsikoista. Osaksi se johtunee internetin käytön nopeasta yleistymisestä kolmannessa maailmassa. Viimeaikaisten arvioiden mukaan 17 kehitysmaassa netin käyttäjien määrä yltää vähintään miljoonaan ihmiseen. Niiden lisäksi 27 kehitysmaassa käyttäjämäärä ylittää 100 000 hengen rajan. Kiinassa nettiä hyödyntää 100 miljoonaa kansalaista.

Mestauksesta kivitykseen

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Amnesty Internationalin mukaan vuonna 2004 toimeenpantiin ainakin 3 797 kuolemantuomiota. Niistä 3 400 toteutettiin Kiinassa. Kiinan luku summaa vain julkisissa raporteissa todetut tapaukset. Amnesty otaksuu, että todellinen määrä on huomattavasti suurempi. Kiinan jälkeen eniten kuolemantuomioita toteutettiin Iranissa, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa. Amnesty rekisteröi vuonna 2004 kuolemantuomioiden toimeenpanoja yhteensä 25 maassa. Järjestö listaa 2000-luvulla kuolemantuomioiden toimeenpanossa käytetyt menetelmät seuraavasti:

• mestaus (Saudi Arabia, Irak)

• sähkötuoli (Yhdysvallat)

• hirttäminen (muun muassa Egypti, Iran, Japani, Jordania, Pakistan ja Singapore)

• myrkkyruiske (Kiina, Guatemala, Filippiinit, Thaimaa, Yhdysvallat)

• ampuminen (muun muassa Valko-Venäjä, Kiina, Somalia, Taiwan, Uzbekistan ja Vietnam)

• kivitys (Afganistan, Iran)

Listan maista melkein joka toinen kuuluu Suomen kehitysyhteistyön entisiin tai nykyisiin kumppaneihin.

Painetut lehdet kehittelevät nettijulkaisemisensa ratkaisuja

Julkaisija (03.12.2005 - Juhani Artto) Kymmenisen vuotta sitten maailmanlaajuisesti ensimmäiset painettavat sanomalehdet alkoivat julkaista juttujaan webissä. Vähitellen yhä useampi kustantaja tempautui omine sovelluksineen mukaan uuteen julkaisukeinoon. Ensimmäisinä vuosina harva ylläpiti maksullista saittia. Maailmalla tilanne alkoi muuttua vuoden 2002 jälkipuoliskolla. Vuoden 2003 alussa merkittävä osa eri teollisuusmaiden johtavista sanomalehdistä näytti pääosan aineistoistaan enää vain maksaville netin käyttäjille. Suomessa isot sanomalehdet siirtyivät joukolla maksullisuuteen viipeellä. Nyt siinä ollaan jo pitkällä. Juttujen pääosan maksullisuudesta on tullut ratkaisu, joka ei netin käyttäjiä enää kummastuta. Kustantajia se ei ole kuitenkaan vapauttanut nettijulkaisemisen ongelmakentästä. Kokemusten karttuessa se ei ole supistunut, vaan pikemmin laajentunut. Uusia kysymyksiä on syntynyt jo ennen kuin vanhoihin on kyetty kehittämään uskottavia vastauksia.

Kolmannes Alman Median osakkeista on ulkomaisissa käsissä

Journalisti (02.12.2005 - Juhani Artto) Televisio- ja radiotoiminnasta riisuttu Alma Media palasi 7. marraskuuta mutkikkaiden vaiheiden jälkeen pörssin päälistalle. Sadan suurimman omistajansa listan yhtiö päivitti verkkosivustossaan 11. marraskuuta. Bonnierin lähdöstä huolimatta ulkomaisten sijoittajien omistusosuus oli yhä suuri, 31 prosenttia. Karkeasti toista kolmannesta hallitsivat suomalaiset vakuutusyhtiöt. Muista omistajista kiinnostavin oli notkealiikkeisen sijoittajan Kai Mäkelän sijoitusyhtiö Oy Herttaässä Ab.

Kirjatyö (29.09.2005 - Juhani Artto) Edita suunnittelee supistuksia henkilökuntaansa. Johto lähetti kutsut yt-neuvotteluihin syksyn alkajaisiksi. Osa työpaikkansa menettävistä aiotaan pannaan eläkkeelle, osa etsimään työtä yhtymän ulkopuolelta. Organisaation eri osissa miehistön harventamistarve on 2-15 prosenttia, työnantaja ilmoitti. "Nyt luodaan terveet rakenteet", elokuussa 2005 toimitusjohtajana aloittanut Timo Lepistö selvitti Editan tiedotteessa. "Toimenpiteet tulevat mahdollistamaan yhtiön liiketoiminnan kannattavan kasvun ja kehittämisen", siinä luvataan. Tervehdyttämisen tarve onkin ilmeinen

Editan uusi toimitusjohtaja Timo Lepistö
haluaa avointa yhteistyötä henkilöstön kanssa

Kirjatyö (29.09.2005 - Juhani Artto) Kirjatyö haastatteli 9. syyskuuta Editan toimitusjohtajana kuukauden työskennellyttä Timo Lepistöä. Henkilökunnalta hän odottaa tiivistä ja avointa yhteistyötä vuosia tappiota tehneen konsernin tervehdyttämisessä. Miten Editan tulos kehittyi tammi-elokuussa 2005? "Emme ole vielä julkistaneet puolivuotiskatsausta, mutta voin kertoa, että kehitys ei ole ollut tyydyttävää. Se onkin yksi välitön syy yt-neuvottelujen aloittamiseen."

Pääluottamusmies Esko Sallinen:
Editan Kivenlahden painosta ei voida enää vähentää väkeä

Kirjatyö (29.09.2005 – Juhani Artto) Pääluottamusmies Esko Sallinen, miten Acta Printin Kivenlahden syväpainossa on reagoitu työnantajan ilmoitukseen uusista yt-neuvotteluista? "Meillä on viime vuosien aikana käyty niin usein ja niin paljon yt-neuvotteluja, että olemme niihin aika turtuneita." Sallinen muistuttaa, että viimeksi kesällä 2005 toteutettiin irtisanomisia. "Nyt työvoimaa on niin vähän, ettei uusiin vähennyksiin ole enää mitään mahdollisuuksia. Pikemminkin järkevää olisi lisätä väkeä, jotta ylityöt eivät olisi ainoa vaihtoehto paikata sairaustapauksia." Kivenlahden syväpainossa työskentelee tällä hetkellä satakunta kirjatyöntekijää.

"Vähennystarve on tekemällä tehty"

Kirjatyö (29.09.205 - Juhani Artto) Edita Priman ja Kvartton yt-neuvottelut väen vähentämisestä aloitettiin 12. syyskuuta. Noin 50 hengen supistuksesta viitisentoista hoituu viime kuukausina sovituilla eläkejärjestelyillä. Lopuista vähennyssuunnitelmista vajaa kymmenen kohdistuu työntekijöihin. Lisäksi työnantajan tarkoituksena on panna ulos toistakymmentä teknistä toimihenkilöä ja ylemmät mukaanluettuna samoin toistakymmentä toimihenkilöä. Priman ja Kvartton työntekijöiden pääluottamusmiehen Ronny Sahalan mielestä vähennystarve on tekemällä tehty. Työtilanne on hyvä. Kaikilla koneilla ja jälkikäsittelylinjoilla on tarvittava miehitys mutta ei enempää. Pakkaus- ja postitustöissä tehdään ylitöitä viikonloppuisin.

Maksoiko Edita liikaa yritysostoissaan?

Kirjatyö (29.09.2005 - Juhani Artto) Se, että Sonera maksoi tuhottomasti liikaa umts-luvastaan Saksassa, kuuluu jokamiehen arkitietoihin. Sen sijaan toisen valtionyhtiön Editan yritysostoissaan maksamien hintojen mielekkyyttä eivät asiantuntijat ole julkisuudessa arvioineet. Syytä ehkä olisi.

Viekö Wal-Mart Kiinaan edistystä?

Kehitys (14.09.2005 - Juhani Artto) Mitä tapahtuu työntekijöiden ay-oikeuksille, kun niitä suorasukaisesti polkevat Kiina sekä maailman suurin kauppaketju Wal-Mart kohtaavat? Time-lehti tarjosi kesäkuun lopulla asiaan yllättävän näkökulman. Sen mukaan Wal-Mart kuuluu Kiinassa edistyksellisen muutoksen vetureihin. Wal-Martin työtapa (Wal-Mart way) ei ehkä vielä johda Kiinassa suureen harppaukseen, vaikka se merkitseekin edistymistä, Dorinda Elliott ja Bill Powell päättelivät.

Intia nousee Japanin ohi

Kehitys (14.09.2005 - Juhani Artto) Viime aikoina Kiinan ohella on kohuttu Intiasta tulevaisuuden talousmahtina. Jo yksinään riittävä peruste siihen on se, että Intian ennustetaan nousevan kymmenessä vuodessa Japanin ohi maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi ostovoimapariteettiin perustuvalla bruttokansantuotteella mitattuna. Vuonna 2003 suurimmat maat ylsivät Maailmanpankin mukaan seuraaviin lukuihin (miljardia Yhdysvaltojen dollaria):

Kehitysmaista Top 20 -listalle sijoittuivat myös Brasilia (9.), Meksiko (12.), Indonesia (15.), Etelä-Afrikka (19.) ja Thaimaa (20.). Suomi löytyy tilastosta 144 miljardilla dollarillaan sijalta 48.

ActionAid toimii köyhien vaikutusvallan lisäämiseksi

Kehitys (14.09.2005 - Juhani Artto) ActionAid kuului keskeisiin voimiin viime kuukausina kaikkialla maailmassa näkyneessä Make Poverty History -kampanjassa köyhyyden lopettamisen puolesta. Päättäjien painostaminen muodostaa nykyään järjestön toiminnan toisen puolen. Toinen puoli koostuu kehitystoiminnasta kolmannessa maailmassa. Alkuun vuonna 1972 Britanniassa perustettu kansalaisjärjestö keskittyi pienimuotoisten avustushankkeiden toteuttamiseen köyhissä maissa. Tänään ActionAid arvioi, että sen työ auttaa konkreettisesti kolmeatoista miljoonaa ihmistä. Järjestöllä on hankkeita 42 maassa. ActionAid on lukuisten muiden kehitystyötä tekevien organisaatioiden tavoin vähitellen oppinut korostamaan avun vastaanottajien roolia. Sen mukaisesti lähes 90 prosenttia järjestön noin 1 800 työntekijän henkilökunnasta on kehitysmaiden kansalaisia. Hanketoimintaa muovataan koko ajan niin, että vastuu työn suunnittelusta sen toteuttamiseen asti siirtyy yhä enemmän toiminnan kohdeyhteisöille itselleen. Tätä kuvastaa yhteistyö yli 2000 paikallisen yhteisön kanssa kohdealueilla.

Jean-Marie Muhirwa junailee mediaa lapsikauppaa vastaan

Journalisti (05.08.2005 - Juhani Artto) Jean-Marie Muhirwa, 43, tarttui heinäkuussa 2004 vaikeaan tehtävään Länsi-Afrikassa. Siitä lähtien hän on koordinoinut tiedotus- ja vaikuttamishanketta alueella rehottavaa lapsikauppaa vastaan. Media on hankkeessa merkittävässä asemassa. Eniten odotuksia on asetettu yhteisöradioihin. Niiden avulla kohotetaan kohdealueiden asukkaiden tietoisuutta lapsityöstä, erityisesti sen vaaroista ja värvääjien toimintatavoista. Alkuun työ on keskittynyt Malista Norsunluurannikon kaakao- ja muille tiloille vievälle reitille. "Suuri osa kohdealueiden väestöstä on lukutaidottomia. Sen vuoksi radio vaikuttaa suureen yleisöön tehokkaammin kuin painettu sana", Muhirwa toteaa.

Pelastakaa Lapset –liikkeen Anne Haaranen:
Oikeusperustaisuus johdonmukaistaa toimintaa

Kehitysuutiset (29.06.2005 - Juhani Artto) Kansainvälinen Pelastakaa Lapset –liike korostaa, että sen toiminta on oikeusperustaista. Mitä juhlalliselta kuulostava luonnehdinta tarkoittaa? "Pidämme työmme lähtökohtana YK:n lapsen oikeuksien sopimusta", Pelastakaa Lapset –liikkeen Suomen järjestön kansainvälisen yksikön johtaja Anne Haaranen kiteyttää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että järjestö käyttää koko toimintansa suunnittelussa ja työnsä tulosten arvioinnissa mittapuuna lapsen oikeuksien sopimusta. "Sen artiklat toimivat meille työtämme ohjaavina normeina, mittareina ja standardeina."

Tutkija Unto Vesa:
Komissiot ovat vaikuttaneet ajattelutapoihin

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Helsinki-prosessin loppuraportin valmistelua ovat osaltaan ohjanneet arviot aiempien globaalihallintaa käsitelleiden komissioiden vahvuuksista ja heikkouksista. Vaativimpaan arviointityöhön Helsinki-prosessi kiinnitti neljä ulkomaista ja kaksi suomalaista tutkijaa. Heidän havaintonsa ja päätelmänsä on koottu Global Commissions Assessed –kirjaksi, jonka on toimittanut tutkija Unto Vesa Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta. "Komissioiden ehdotukset ovat harvoin alkaneet toteutua nopeasti, eikä sitä ole yleensä odotettukaan", Vesa totesi huhtikuun lopulla Kehitys-lehdelle.

Helsinki-ryhmän jäsen Susan George:
"Vuosituhattavoitteet ovat täysin riittämättömät"

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Helsinki-ryhmän jäsen Susan George kuuluu maailman nykyisen valtarakenteen ja kehityssuunnan näkyvimpiin kriitikoihin. Näkemyksiään hän on julkaissut kymmenessä kirjassaan sekä lukuisissa lehtikirjoituksissaan ja –haastatteluissaan. Kuvaavaa hänen kriittiselle asenteelleen on YK:n vuosituhattavoitteiden luonnehtiminen minimitavoitteiden minimiksi. Georgen mielestä ne ovat täysin riittämättömät. Näin hän esitti tammikuun alussa 2005  Helsinki-prosessin silloisia valmisteluasiakirjoja koskevassa kommentissaan. Leimallista Georgelle on myös intensiivinen osallistuminen suunnanmuutokseen pyrkivän kansainvälisen liikkeen kehittämiseen. Viime vuosina hänen keskeisiä toimintakenttiään ovat olleet Maailman sosiaalifoorumi (WSF), Attac sekä yhteiskunnalliseen kamppailuun liittyneiden tutkijoiden kansainvälinen verkosto Transnational Institute. "... nyt meillä on vihdoinkin maailmanlaajuinen liike", George totesi lokakuussa 2004 julkaistussa kirjoituksessaan. Sillä hän tarkoitti ennen muuta Maailman sosiaalifoorumin muodostavien voimien yhteistä toimintaa.

Helsinki-ryhmän jäsen Maria Cattaui
korostaa avoimen maailmankaupan etuja

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Kansainvälinen kauppakamari ICC (www.iccwbo.org) julkaisi kesäkuussa 2004 raportin Standing up for the Global Economy. Se erittelee globaalitalouden peruselementtejä. Raportin esipuheessa ICC:n pääsihteeri Maria Livanos Cattaui toteaa seuraavaa. "Erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat vielä kieltämättä liian isot. Mutta niiden, jotka vilpittömästi haluavat lieventää miljoonien ihmisten köyhyyttä kehitysmaissa, tulisi keskittyä hyödyntämään globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia, eikä tekemään globalisaatiosta syntipukkia."Toukokuun alussa 2005 Helsinki-ryhmän jäsen Cattaui totesi Kehitys-lehdelle, että puhuminen globalisaation kannattajista ja vastustajista ei ole enää ajankohtaista. "Kukaan ei enää kuuntele puhujaa, joka sanoo vastustavansa globalisaatiota. Nyt on kysymys globalisaation hallinnan yksityiskohtien kehittelemisestä." Maailmankaupan sääntöjen alalla sen on Cattauin mielestä merkittävä avoimuuden lisäämistä. Perusteluna hän viittaa ennen muuta kehitystrendeihin, joiden mukaan markkinoitaan avanneet maat ovat kehittyneet taloudellisesti keskimäärin nopeammin kuin ulkomaankauppaansa tiukasti säännelleet maat.

Korkeat kuljetuskustannukset pahentavat Afrikan taakkaa

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Afrikassa kuljetuskustannukset ovat kaksi kertaa korkeammat kuin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja neljä kertaa korkeammat kuin teollisuusmaissa. Afrikan sisämaan valtiot Burundi, Etiopia, Tshad ja Uganda käyttävät 40 prosenttia vientituloistaan vientituotteidensa kuljetuskuluihin ja vakuutusmaksuihin. Henkilöauton kuljettaminen Japanista Abidjaniin Norsunluurannikolle maksaa 1 500 dollaria, mutta saman auton toimittaminen Abidjanista Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan maksaa 5 000 dollaria.

Kenia uskoo EU:n pitkään pinnaan korruptio-ongelmassa

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Kenian uuden presidentin Mwai Kibakin hallinto on 2,5 vuodessa lupaustensa mukaisesti kehittänyt korruption rajoittamisessa tarvittavaa lainsäädäntöä ja selvitellyt lukuisten korruptioepäilyjen aiheellisuutta. Kummastusta sen sijaan on herättänyt parlamentin päätös määrätä johtavien päättäjien ja viranomaisten tiedot omaisuudestaan ja tuloistaan salaisiksi. Julkisuudessa useita ministereitä ja korkeita virkamiehiä on syytetty lahjusten vastaanottamisesta. Yhtään merkittävää tapausta ei ole kuitenkaan viety oikeuskäsittelyyn.

Jäsenyys WTO:ssa on köyhdyttänyt Kiinan maaseutua

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Hyöty Kiinan vuonna 2001 alkaneesta jäsenyydestä Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa on jakautunut epätasaisesti. Kiina itse on saanut jäsenyyteen liittyvien muutosten ansiosta vuositasolla yli 40 miljardin dollarin edun. Muiden maiden yhteen laskettu hyöty on ollut 35 miljardia vuodessa. Näihin lukuihin päädytään Maailmanpankin helmikuussa julkaisemassa tutkimuksessa "China and the WTO: Accession, Policy Reform and Poverty Reduction Strategies". Kiinan sisällä hyöty on keskittynyt taloudellisesti kehittyneisiin teollisuuskeskuksiin. Kaupunkien kotitalouksista lähes 90 prosenttia raportoi tulojensa ja kulutuksensa kasvusta. Sen sijaan maaseudun kotitalouksien tulot supistuivat keskimäärin 0,7 prosenttia.

Kiina-ilmiö tulee yhä haastavammaksi

Kehitys (28.02.2005 - Juhani Artto) Vuonna 2003 Suomen kauppa Kiinan kanssa oli pahasti alijäämäistä. Tuonti Kiinasta ylitti peräti 293 miljoonalla eurolla viennin Kiinaan. Samoihin aikoihin eräät yritykset siirsivät julkisen kohun saattelemana tuotantoaan Suomesta Kiinaan ja vastaavasti lopettivat työpaikkoja Suomessa. Muutoksista alkoi piirtyä mielikuva, jossa kiinalaiset kaappaavat kiihtyvällä vauhdilla Suomesta työpaikkoja ja valtaavat tuotteillaan armottomasti Suomen markkinoita. Mielikuva synnytti käsitteen Kiina-ilmiö. Sitä ruokkivat myös uutiset, joissa kerrottiin Nokian ja eräiden muiden suomalaisyhtiöiden tehneen investointeja Suomen sijasta Kiinaan. Huolestuneisuutta syvensivät tiedot, joiden mukaan suomalaisyritysten laajennokset Kiinassa eivät rajoittuneet tuotantoon, vaan sisälsivät myös tutkimus- ja kehitystyötä. Vaaran tuntua voimistivat toistuvat viittaukset kiinalaisten mitättömiin palkkoihin ja ylipitkiin työpäiviin - ikään kuin ne olisivat muuttumattomia suureita. Tätä taustaa vasten tuorein tilasto kaupasta Suomen ja Kiinan välillä on lohdullista luettavaa.

Kiina nousi maailmankaupan kolmoseksi

Kehitys (28.02.2005 - Juhani Artto) Kiinan ulkomaankauppa kasvoi viime vuonna 36 prosenttia. Tuonti laajeni täpärästi nopeammin kuin vienti. Kiinan ulkomaankaupan arvo kohosi 1 150 miljardiin dollariin. Hurja kehitys nosti Kiinan kolmannelle sijalle ulkomaankaupan määrän kansainvälisessä vertailussa. Vuonna 2003 nipin napin edellä ollut Japani jäi selvästi taakse. Kiinan edellä sinnittelivät enää ykkösenä kulkeva USA ja kakkossijan Saksa. Kiina on noussut listalla häkellyttävällä vauhdilla. Maailmankaupan kärkikymmenikköön se ylsi ensi kertaa vuonna 1997, seitsemänneksi vuonna 2000 ja neljänneksi vuonna 2003. Tilaa osuuden laajentamiselle maailmankaupassa on silti yhä rutkasti jäljellä. Viime vuoden viennillään ja tuonnillaan Kiina ylsi ainoastaan noin seitsemän prosentin osuuteen tavaroiden kansainvälisestä kaupasta.

Brasilian MST:
Kaikki kuukaudet punaisiksi

Kehitys Utveckling (07.12.2004 - Juhani Artto) Brasilian maattomien liike MST (Movimiento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra) perustettiin 20 vuotta sitten. Sen tunnetuin tavoite on suurten maaomaisuuksien lohkominen maaseudun köyhien hyväksi. Keskeinen kamppailumuoto on vallata maita, jotka eivät ole tuotannollisessa käytössä. MST:lle se on antanut näkyvyyttä ja uskottavuutta, joka on rohkaissut miljoonia brasialaisia liittymään liikkeeseen operaatioiden osanottajina ja tukijoina. Paljolti sen ansiosta maaomaisuuksien uudelleenjako on pysynyt vuodesta toiseen Brasilian politiikan kuumana kysymyksenä. Painostus on tuottanut suurtilallisen kovasta vastarinnasta huolimatta konkreettisia tuloksia. Kaksi vuotta sitten uutta toivoa maattomille antoi työväenpuolueen ehdokkaan Luiz Inácio Lula da Silvan valinta Brasilian presidentiksi. Viime vuonna 36 000 perhettä sai käyttöönsä maata, mutta tulos jäi kuitenkin kauaksi MST:n tavoitteista sekä myös Lulan vaalikampanjansa aikana ja presidenttinäkin antamista lupauksista. Viime keväänä MST julisti huhtikuun punaiseksi kamppailukuukaudeksi ja kiihdytti maiden valtauksia.

Köyhimpien maiden velka kasvoi

Kehitys Utveckling (07.12.2004 - Juhani Artto) Vuosituhannen vaihteen lähestyessä ympäri maailmaa kampanjoitiin köyhimpien kehitysmaiden velkojen anteeksiannon puolesta. Rintama oli laajapohjainen ulottuen paavista rock-tähti Bonoon. Painostus oli niin voimakasta, että suurimpien velkojamaiden johtajat lupasivat helpottaa velkoja tuntuvasti. OECD:n tilasto osoittaa, että köyhimpien maiden velkataakka ei kuitenkaan keventynyt vuosituhannen vaihteen kampanjoiden, eikä valtioiden päämiesten lupausten seurauksena. Köyhimpien maiden yhteenlaskettu velka kasvoi vuosina 1998-2002 seitsemän prosenttia. Se nousi 147 miljardista dollarista 156 miljardiin dollariin (Samoan tiedot puuttuvat). Köyhimmiksi luokitelluista 49 maasta ainoastaan seitsemän maan ulkomainen velka oli vuonna 2002 pienempi kuin vuonna 1998. Tuntuvimmin laskivat Mosambikin, Liberian, Angolan ja Myanmarin velat.

Suurimpien velallisten taakka keveni

Kehitys Utveckling (07.12.2004 - Juhani Artto) Vuosina 1998-2002 kehitysmaiden suurimpien velallisten yhteenlaskettu velka supistui yli kymmenen prosenttia. Kuudestatoista maasta yhdeksän pienensi velkaansa. Huomattavaan supistukseen pystyivät Vietnam, Thaimaa, Kiina, Meksiko ja Indonesia. Yhdessäkään suurten ulkomaanvelkojen maassa tilanne ei huonontunut vakavasti.   

Kiina elvyttää viljantuotantoaan

Kehitys Utveckling (07.12.2004 - Juhani Artto) Worldwatchin Lester Brown kiinnitti maaliskuussa The Globalistissa huomiota Kiinan viljantuotannon jatkuvaan laskuun vuoden 1999 jälkeen. Sen syiksi hän mainitsi viljelysmaan siirtämisen muihin käyttötarkoituksiin, kasteluveden puutteen pahenemisen, aavikoitumisen ja siirtymisen tuottoisampien ruokakasvien tuotantoon. Brown varoitti, että jatkuessaan tendenssi johtaa Kiinan lisääntyvään tuontiin, minkä seurauksena viljan maailmanmarkkinahinnat kohoavat. Se taas olisi uusi vakava isku kaikkia viljan tuonnista riippuvaisia köyhiä maita vastaan. Vuoden alkukuukausina Kiinan kasvaneet ulkomaiset viljaostot suuntasivat kansainväliset hinnat nousuun. Kiinan säännönmukaisesti ylijäämäisenä pysynyt maataloustuotteiden ulkomaankauppa muuttui tammi-heinäkuussa 4,5 miljardia dollaria alijäämäiseksi. Vuonna 2004 kiinalaiset onnistuivat kuitenkin kääntämään viljantuotantonsa nousuun. Maataloustuen lisääminen ja tuottajahintojen vähimmäistason nostaminen elvyttivät kiinnostusta viljanviljelyyn.

Vaatejätti Gap sosiaalistui

Polisario ajaa sitkeästi Länsi-Saharaa itsenäiseksi

Saudi-Arabia loukkaa karkeasti ulkomaisen työvoiman oikeuksia

Kehitys (05.10.2004 - Juhani Artto) Kuilu miesten ja naisten lukutaidon välillä on 20 miljoonan asukkaan Jemenissä poikkeuksellisen leveä, UNDP:n Human Development Report 2004:stä ilmenee. Vielä jyrkempi ero on ainoastaan Nigerissä. UNDP:n mukaan jemeniläisistä miehistä lukutaitoisia on 70 prosenttia, naisista alle 29 prosenttia. Ero on huomattava myös asutuskeskusten ja maaseudun välillä.

Kehitys (05.10.2004 - Juhani Artto) UNDP:n Human Development Report 2004 kertoo, että vuonna 2002 arabimaiden yli 14-vuotiaista kansalaisista 63,3 prosenttia osasi lukea. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa vastaava osuus oli 63,2 prosenttia. Vuonna 1990 lukutaitoisten osuus oli arabimaissa täsmälleen yhtä suuri kuin Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa: 50,8 prosenttia.

Kehitys Utveckling (05.05.2004 - Juhani Artto) Teollisuusmaissa työskentelevät kehitysmaiden ihmiset lähettivät toissa vuonna kotimaihinsa läheisilleen 80 miljardia dollaria (engl. remittances). Näin arvioidaan kesäkuussa 2003 julkaistussa Maailmanpankin vuosiraportissa Global Development Finance. Trendinä on ollut rahalähetysten vuosittaisen määrän kasvu, mitä selittää ennen muuta laillisen ja laittoman muuttoliikkeen jatkuminen kehitysmaista teollisuusmaihin. Samalla perusteella rahavirran kasvun ennustetaan jatkuvan. Eräissä muissa selvityksissä on päädytty arvioihin, joiden mukaan siirtorahojen määrä on jo nyt huomattavasti suurempi kuin 80 miljardia dollaria vuodessa. Summa on joka tapauksessa suuri verrataan sitä mihin tahansa etelän ja pohjoisen välisen pääomavirran osaan. Se ylittää reilusti virallisen kehitysavun määrän (52 miljardia dollaria vuonna 2001).

Kehitys Utveckling (05.05.2004 - Juhani Artto) Jos hallitukset eivät pysty lisäämään kehitysyhteistyön määrärahojaan, ihmiset tekevät sen. Näin todetaan Tarja Halosen ja Benjamin Mkapan johtaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission loppuraportissa. ”Monen kansalaisjärjestön työ kehityksen hyväksi perustuu vapaaehtoisiin tukimaksuihin. Joidenkin järjestöjen toiminta on laajamittaista. Esimerkiksi Oxfam käyttää vuosittain yli 300 miljoonaa dollaria ja se saa kuukausittain tukimaksun yli miljoonalta lahjoittajalta.” Oxfam onkin erityisen vaikuttava esimerkki vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Järjestö rahoittaa vain pienen osan muhkeasta budjetistaan julkisista varoista saaduilla avustuksilla. Muu perustuu pääosin kansalaisten säännöllisiin tukimaksuihin sekä kaupankäyntiin, jonka pyörittämisessä vapaaehtoistyöllä on olennainen merkitys. Vuonna 2001 Oxfamin maailmanlaajuisen toiminnan kulut olivat 318 miljoonaa dollaria. Summa ei ollut kovinkaan paljon pienempi kuin rahamäärä, jonka Suomen valtio käytti samana vuonna kehitysyhteistyöhön.

Kehitys Utveckling (05.05.2004 - Juhani Artto) Vietnam vastaanotti vuonna 2002 kehitysapua 25 hallitukselta, 19 monenkeskiseltä organisaatiolta ja noin 350 kansainväliseltä kansalaisjärjestöltä. Ne rahoittivat maassa yli 8 000 hanketta. Projektien suuri määrä sitoi runsaasti vietnamilaisten voimavaroja työn hallinnointiin. Jo pelkästään rahoittajatahojen edustajien tapaamiset vaativat paljon viranomaisten aikaa. Avun vastaanottajan voimavaroja kului myös siihen, että lahjoittajien raportointivaatimukset vaihtelivat suuresti. Vietnamin tapausta tutkijat pitävät melko tyypillisenä, ilmenee Institute of Development Studies –tutkimuslaitoksen tammikuussa 2004 julkaisemasta selvityksestä. Sääntönä on, että pirstoutuneisuus aiheuttaa tehottomuutta hanketoimintaan. Moneen kertaan vahvistetuista aikeista huolimatta siirtyminen sektorikohtaiseen apuun ja suoraan budjettitukeen ovat edenneet hitaasti.

Helsinki (08.03.2004 - Juhani Artto) Maanosittaisessa vertailussa Afrikka on maailmantalouden selvästi heikoin lenkki – nykyään. Aina ei ole ollut näin. Tuhat vuotta sitten Afrikan bruttokansantuote henkeä kohti oli samansuuruinen kuin Länsi-Euroopan. Näin esittää makrotalouden historian tutkija Angus Maddison teoksessaan The World Economy, a Millennial Perspective (OECD, 2001). Hänen mukaansa maanosien BKT per capita –erot olivat vuonna 1000 vähäisiä. Poikkeamat eivät olleet edes kymmentä prosenttia senaikaisen maailman keskiarvosta, joksi Maddison arvioi lukuisine epävarmoine oletuksineen 435 dollaria (vuoden 1990 dollareissa).

EU valmis vahvistamaan WTO:n roolia korruption estämisessä

Kehitys (08.03.2004 - Juhani Artto) Kansainvälinen yhteistyö korruptiota vastaan eteni syksyllä YK:ssa. Yleiskokous hyväksyi korruptionvastaisen sopimuksen lokakuussa ja 90 jäsenvaltiota allekirjoitti sen joulukuussa. Sopimus tulee voimaan ja kansainvälisen oikeuden osaksi 90 päivää sen jälkeen, kun 30 valtio on ratifioinut sen. EU:n kauppakomissaari Pascal Lamy luonnehti tammikuussa sopimusta sekä huomattavaksi läpimurroksi että varsin puutteelliseksi asiakirjaksi. Pahimpana heikkoutena Lamy pitää sitä, että sopimuksessa ei määritellä seurantaa ja toimeenpanoa koskevia velvollisuuksia. Hän totesi, että YK:n neuvotteluissa - samoin kuin taannoin OECD:n korruptionvastaisen asiakirjan valmistelussa – sopimukseen pääsy vaati toimeenpanoa koskevien kohtien vesittämistä. Korruptionvastaisen toiminnan johtava kansainvälinen organisaatio Transparency International (TI) on kiinnittänyt YK:n tuoreessa sopimuksessa huomiota samoihin puutteisiin kuin Lamy.

Kehitys (05.12.2003 - Juhani Artto) Viime kuukausina Suomessa on havahduttu Kiinan kykyyn kilpailla yritysten sijoituksista niin, että se vie työpaikkoja suomalaisilta. Vastaava ilmiö on herättänyt huolestuneisuutta muiden teollisuusmaiden lisäksi myös monessa kehitysmaassa. Suomessa kehityksen syitä ja pysäyttämisen mahdollisuuksia on ehditty käsitellä monipuolisesti, mutta kiinalaisten näkökulma asiaan on jäänyt vähälle huomiolle. Sen vuoksi Kiina on profiloitunut kommenteissa ja arvioissa maaksi, joka kahmii epäoikeudenmukaisilla keinoilla ja ennennäkemättömällä teholla sijoituksia ja työpaikkoja. Hahmotelmissa muista maista on tullut ylivoimaiseksi ponnahtaneen Kiinan uhreja, joilla on kiire keksiä uusia ratkaisuja omien oikeuksiensa puolustamiseksi. Kuitenkin Kiinakin kärsii useimpien muiden maiden tavoin massatyöttömyydestä. Kiinalla on nykyisen ja ennustetun työllisyysongelmansa näkökulmasta täysi syy vahvistaa asemaansa maailmanlaajuisessa kilpailussa työpaikoista.

Hollanti sitoutunein kehitysmaiden tukija

Helsinki (Kehitys Utveckling 3-2003 - Juhani Artto) Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin sosiaalisesti ja poliittisesti laaja liike vaati kehitysmaiden epätoivoisen suurten velkojen anteeksiantoa. Painostus vaikutti kohteissaan niin, että suurimmat talousmahdit tunsivat tarvetta tehdä jotain velka-asiassa. Tämä myönnetään suoraan Maailmanpankin evaluaatio-osaston huhtikuussa julkaisemassa tutkimuksessa Debt Relief for the Poorest.

Helsinki (Kehitys Utveckling 3-2003 - Juhani Artto) Hätäavun kohdentumisessa on rakenteellinen vääristymä. Inhimillisen hädän suuruuden ohella hätäavun jakaumaan vaikuttavat antajamaiden strategiset tarpeet sekä median huomio. Näin todetaan World Disasters Report 2003:ssa, jonka julkaisivat heinäkuussa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto IFRC. "Suuntaus on lopetettava", tekijät vaativat. Tuoreena esimerkkinä raportissa vertaillaan suhtautumista Irakiin ja Afrikkaan keväällä 2003. Vetoomukset Irakin hätäavun puolesta johtivat nopeasti huomattavasti suurempiin avustussummiin kuin vetoomukset kymmenien miljoonien nälänhädästä kärsineiden afrikkalaisten auttamiseksi.

Eikö keskustelun voimaan luoteta?
Netissä ay-liike keskittyy jakamaan tietoa ylhäältä alas

Palkkatyöläinen (05.03.2003 - Juhani Artto) Postiliiton nettisivustossa on keskusteltu vilkkaasti lokakuun lopusta 2002 lähtien. Viesteissä on käsitelty muun muassa työterveydenhuoltoa, palkankorotuksia, lomaetuja, SAK:ta, arkipyhäkorvauksia, Postiliittoa ja työvaatteita. Tiukasti on kirjoitettu myös sodanuhasta ja ison ammattiosaston radikaalin vetäjän osanotosta itsenäisyyspäivän mielenosoitukseen presidentinlinnan lähikaduilla. Samantapaisia kaikille avoimia keskustelupalstoja ylläpitävät SAK, KTV ja eräät muut ay-järjestöt. Pääosa ay-järjestöistä ei ole kuitenkaan alkanut kokeilla, miten avoin nettikeskustelu järjestön toimintaa hyödyttää. Siitä paljolti johtuu, että suomenkielisessä internetissä työelämää ja ay-liikettä koskeva keskustelu on niiden merkitykseen verrattuna vähäistä.

FreeFind vs. Google

Kehitys Utveckling (4/1994 - Juhani Artto) Kehitysmaissa rehottava korruptio on melkein tabu, vaikka sen taloudelliset, sosiaaliset ja moraaliset seuraukset ovat jättimäisen kielteisiä. Sille ummistetaan silmät ikään kuin se olisi ikuinen paha, joka väistämättä kuuluu maailman maitten enemmistön arkeen ja jolle ei mahdeta mitään. Asenne on väärä, vastuuton ja vaarallinen. Väitän, että korruptio tappaa miljoonia siinä missä aids ja malariakin. Kun alikehittyneen kansantalouden toisesta päästä virtaa turvaan ulkomaille ja eliittien kotimaiseen kerskakulutukseen miljardeja, toisessa päässä - pohjalla - kuollaan. Korruptio on yksi alikehityksen jatkumisen suurimmista tekijöistä.