Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Trade Union News from Finland; Ay-uutiset maailmalta; Juhani Artto Homepage 2003; Suitsait; Kaikki pelissä - edunvalvonta rajattomassa maailmassa; Internet tiedonhaun opas 2.0; Medialinnakkeet; Everything at stake - safeguarding interest in a world withou

Uusista pelisäännöistä neuvotellaan:
Palvelujen kaupalla yli rajojen kasvava merkitys suomalaisille


Juhani Artto

> julkaistu 01.12.2002
>
Dollarin arvo oli lähellä euron arvoa marraskuun 2002 lopussa

¶ EU esitti kesäkuun 2002 lopulla yli sadalle maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaalle pyyntöjä avata palvelumarkkinoitaan nykyistä laajemmin EU-maiden palvelujen tarjoajille.

¶ Samoihin aikoihin lukuisat EU:hun kuulumattomat WTO:n jäsenmaat esittivät EU:lle pyyntöjä avata palvelumarkkinoitaan

¶ EU:n komissio pyytää 10.01.2003 mennessä eri tahoja kommentoimaan EU:lle osoitettuja palvelumarkkinoiden avaamispyyntöjä.

¶ EU:n on jätettävä palvelumarkkinoiden avaamispyyntöjä esittäneille maille neuvotteluja koskevat tarjouksensa 31.03.2002 mennessä. Muiden on vastaavasti esitettävä EU:lle omat neuvottelutarjouksensa EU:n pyytämissä markkinoiden avaamisasioissa.

Mistä tässä oikein on kysymys?

¶ Osassa I kerrotaan palvelujen viennin ja tuonnin perusasioista.

¶ Osassa II annetaan tietoa neuvotteluista, joissa WTO:n jäsenmaat pyrkivät yhteisymmärrykseen kansainvälisen palvelukaupan uusista pelisäännöistä.


> World Trade Organisation WTO > Council for Trade in Services (WTO) > EU, Trade in Services > Kunta-alan ammattiliitto KTV > European Federation of Public Service Unions EPSU > Public Services International PSI

Klikkaa suoraan osaan II:
 >>> Uusi neuvottelukierros


Osa I: Perusasiat

Mitä on palvelujen kansainvälinen kauppa? Moni kansalainen, jolla on varmaa tietoa tavaroiden viennistä ja tuonnista, on epävarma siitä, mitä palveluiden ulkomaankaupalla tarkoitetaan. Kuitenkin palvelujen tuonti ja vienti vaikuttavat yhä enemmän ja yhä useamman suomalaisen elämään seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Paraikaa Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa on menossa neuvottelukierros, jonka tavoitteena on uudistaa palveluiden kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. Nykyisistä sovittiin Uruguayn kierroksella GATS-sopimuksessa (Palvelukaupan yleissopimus, 35-sivuinen pdf-tiedosto: General Agreement on Trade in Services). Se tuli voimaan tammikuussa 1995. GATS-sopimus on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kansainvälistä palvelukauppaa säätelevä, monenkeskinen, juridisesti sitova sopimus.

Suomi on WTO:n jäsen, mutta osallistuu neuvotteluihin EU:n välityksellä. WTO:n jäsenenä oli vuoden 2002 alussa 144 maata. Järjestö on erittäin edustava, koska jäsenmaiden osuus maailmankaupasta on yli 97 prosenttia. Lisäksi kolmisenkymmentä maata neuvottelee WTO:hon liittymisestä.

Tämä aineisto johdattelee osaan kansainvälisen palvelukaupan perusasioista. Niiden pääpiirteittäinen tunteminen luo tiedollisia edellytyksiä menossa olevan neuvottelukierroksen seuraamiselle ja neuvotteluihin vaikuttamiselle.

Suomessa KTV ja julkisen alan muut ammattiliitot vaikuttavat neuvotteluihin yhteistyössä usean kansalaisjärjestön kanssa. Asiaan ovat aktivoituneet muun muassa Attac ja Maan ystävät. Kansainvälisesti tärkeä palvelukaupan liberalisointiin kriittisesti suhtautuva voimakeskus on muun muassa Julkisalojen kansainvälinen liitto PSI, jonka jäsenistöön Suomen julkisalojen ammattiliitot kuuluvat.

GATS-sopimuksen piirissä olevat palvelut on ryhmitelty 12 sektoriin ja niiden yli 160 alasektoriin. Sektorit ovat 

> liike-elämän palvelut (mm. tietokone-, tutkimus- ja kiinteistöpalvelut) > kommunikaatio (mm. posti-, tele- ja AV-palvelut) > rakennuspalvelut > jakelupalvelut > koulutuspalvelut > ympäristöpalvelut > finanssipalvelut (mm. pankki- ja vakuutuspalvelut) > terveys- ja sosiaalipalvelut > matkailupalvelut > virkystys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut
> kuljetuspalvelut > muut palvelut
Lähde: WTO

> WTO:n Sector-by-sector information (joulukuun 2002 alussa): > Financial services > Telecommunication services > Maritime transport services

GATS-sopimuksen ulkopuolella ovat julkiset palvelut ja eräät lentokuljetuksiin liittyvät palvelut.


Kansainvälisen palvelukaupan arvo
lähes 3 000 miljardia euroa vuodessa
 

Vuonna 2001 palvelujen viennin ja tuonnin arvo maailmassa oli 2 905 miljardia dollaria (dollarilla ja eurolla lähes sama arvo). Palvelujen suurimmat viejä- ja tuojamaat sekä niiden osuudet globaalin palvelukaupan arvosta ilmenevät alla olevista taulukoista.
 

Kaupallisten palvelujen
suurimmat viejämaat 2001

mrd. doll. %-osuus

1.

Yhdysvallat 263,4  18,1
2. Britannia 108,4  7,4
3. Ranska 79,8 5,5
4. Saksa 79,7 5,5
5. Japani 63,7 4,4
6. Espanja 57,4 3,9
7. Italia 57,0 3,9
8. Hollanti 51,7 3,5
9. Belgia-Luxemburg 42,6 2,9
10. Hongkong 42,4 2,9
...
37. Suomi 5,7  0,4

Lähde: WTO (excel-tiedosto; sisältää myös tiedot 20.-40. sijoille sijoittuneista maista)

Kymmenen suurimman viejämaan osuus palveluviennin globaalista 1 460 miljardin dollarin arvosta oli 58,0 prosenttia, 20 suurimman 76,5 prosenttia ja 40 suurimman 91,9 prosenttia.
 

Kaupallisten palvelujen
suurimmat tuojamaat 2001

 

  mrd. doll. %-osuus

1.

Yhdysvallat 187,7  13,0
2. Saksa 132,6  9,2
3. Japani 107,0 7,4
4. Britannia 91,6 6,3
5. Ranska 61,6 4,3
6. Italia 55,7 3,9
7. Hollanti 52,9 3,7
8. Kanada 41,5 2,9
9. Belgia-Luxemburg 39,3 2,7
10. Kiina 39,0 2,7
...      
35. Suomi 7,6 0,6

 

Lähde: WTO (excel-tiedosto; sisältää myös tiedot 20.-40. sijoille sijoittuneista maista)

Kymmenen suurimman tuojamaan osuus palvelutuonnin globaalista 1 445 miljardin dollarin arvosta oli 56,1 prosenttia, 20 suurimman 74,9 prosenttia ja 40 suurimman 91,1 prosenttia.

Suurimpien viejä- ja tuojamaiden listat ja osuudet osoittavat, että läntiset teollisuusmaat ovat hallitsevassa asemassa palvelujen kansainvälisessä kaupassa.

Kolmannessa maailmassa vahvin haastaja on Kiina, varsinkin jos sen lukuihin lisätään Hongkongin ja Taiwanin palveluiden vienti ja tuonti. Yhteen laskettuna niiden kokonaisuus kilpailee tasaväkisesti suurimpien läntisten teollisuusmaiden kanssa -  ylivoimaista ykköstä Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Kolmannen maailman muut suuret ovat Etelä-Korea, Singapore, Malesia ja Intia. 

Palvelujen viennin ja tuonnin arvo
vain neljäsosa tavarakaupan arvosta

Vaikka palvelujen osuus maailman bruttokansantulosta ja virallisen sektorin työllisyydestä on noin 60 prosenttia, palvelujen viennin ja tuonnin arvo on vain noin viidesosa kansainvälisen kaupan kokonaisarvosta. Palvelukauppa ei ole yhtä kansainvälistynyttä kuin raaka-aine- ja tavarakauppa, jonka arvo on noin neljä kertaa suurempaa kuin palvelujen kauppa yli rajojen. Vuonna 1999 palvelujen osuus koko maailmankaupasta oli 19,6 prosenttia (Lähde: WTO - excel-tiedosto; sisältää maakohtaiset tiedot palvelukaupan osuudesta koko ulkomaankaupasta teollisuusmaissa ja keskeisissä kehitysmaissa).

Palvelujen osuus Euroopan Unionin työllisyydestä oli 67 prosenttia ja arvonlisäyksestä 71 prosenttia vuonna 2000 (Lähde: Eurostat - julkaisussa: WTO members' requests to the EC and its Member States for improved market access for services, s. 10). Vuonna 1999 palvelujen osuus oli kuitenkin vain 21,4 prosenttia EU:n jäsenmaiden viennistä ja 21,8 prosenttia tuonnista.

Yhdysvalloissa palvelujen osuus viennistä oli vuonna 1999 useimpiin muihin maihin verrattuna suuri, 27,0 prosenttia. Yhdysvaltojen tuonnin arvosta 14,9 prosenttia koostui palvelujen tuonnista.

Suomessa palvelujen osuus viennistä oli vuonna 1999 ainoastaan 13,6 prosenttia, tuonnista 20,0 prosenttia.

Kansainvälinen palvelukauppa
laajeni vauhdikkaasti 1990-luvulla

Palvelujen kansainvälinen kauppa kasvoi vuosina 1990-1999 maailmassa keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. EU-maiden palvelujen viennin ja tuonnin arvo kasvoi viime vuosikymmenellä keskimäärin viisi prosenttia vuodessa (lähde: WTO - excel-tiedosto).

  • Vuonna 1990 palvelujen viennin ja tuonnin arvo oli yhteensä 1 601 miljardia dollaria
  • Vuonna 1995 se oli 2 387 miljardia dollaria
  • Vuonna 2000 kansainvälisen palvelukaupan arvo oli 2 872 miljardia dollaria (2 423 miljardia dollaria, jos EU-maiden keskinäistä palvelukauppaa ei lasketa mukaan)

Suomella alijäämäinen palvelutase

Vuonna 2001 palvelujen kaupassa

  • vienti ylitti reilusti tuonnin Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa, Hongkongissa, Sveitsissä, Turkissa ja Kreikassa
  • vienti alitti pahasti tuonnin Japanissa, Saksassa, Irlannissa ja Kiinassa (lähde:WTO - excel-tiedosto)

Suomen palvelutase oli 2,4 miljardia dollaria alijäämäinen vuonna 2001. Palvelutaseen laskentaperusteita ja Suomen palvelutaseen kehityskaarta esittelee lyhyesti Palvelutyön-antajat-järjestö aineistossaan Palvelutase on alijäämäinen.


GATS-sopimuksen periaatteisiin kuuluu, että WTO:n jokaisen jäsenmaan on kohdeltava palvelukaupassaan yhdenvertaisesti kaikkia muita WTO:n jäsenmaita. Jäsenmaiden on toimittava avoimesti ja annettava muille jäsenmaille kaikki palvelukaupan virallisia sääntöjä ja määräyksiä koskeva tieto. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti, mitä palvelusektoreita ja mitä muotoja ao. maa vapauttaa WTO:n muiden jäsenmaiden yritysten ja yksilöiden kilpailulle. Poikkeuksen itsenäisestä päätäntävallasta muodostavat EU-maat, joiden palvelumarkkinoiden avoimuudesta päätetään yhteisön tasolla. 


Kansainvälisen palvelukaupan neljä muotoa ovat:

> Palvelu - esimerkiksi pankkipalvelu tai arkkitehdin työhön perustuva palvelu - toimitetaan jäsenmaasta toiseen henkilöiden siirtymättä maasta toiseen. Tavanomaisia toimitustapoja ovat posti ja nykyään myös internet. Tämä ns. cross-border supply muistuttaa läheisesti ulkomaankauppaa tavaroilla.

> Palvelu perustuu siihen, että yhden jäsenmaan asukas matkustaa toiseen jäsenmaahan saamaan tiettyä palvelua. Tämän ns. consumption abroad -palvelun tavanomaisia käyttäjiä ovat turistit ja terveydenhoidon palvelujen ulkomailta tulleet asiakkaat.

> Palvelussa jäsenmaan palvelun tarjoaja perustaa toiseen jäsenmaahan oman toimipisteensä. Se voi perustua toimitilojen ostamiseen, leasing-järjestelyyn tai muihin vastaaviin keinoihin. Tämä ns. commercial presence -muoto koskee esimerkiksi hotelliketjujen ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tytäryhtiöiden toimintaa.

> Palvelun tarjoaja lähettää henkilön/henkilöitä toiseen jäsenmaahan hoitamaan palveluun liittyviä tehtäviä. Tätä kutsutaan presence of natural persons -palvelumuodoksi.


Puolet palvelujen maailmankaupasta
kuljetus- ja matkailupalvelujen kauppaa

Kuljetukset ja matkailu hallitsevat kaupallisten palvelujen kansainvälistä kauppaa.

Kaupallisten palveluiden eri sektoreiden
prosenttiosuus kv. palvelukaupassa 2001
  teollisuus-maat kehitys-maat maailma
kuljetus-palvelut 22,9 23,0 23,3
matkailu-palvelut 29,3 31,8 31,8
muut palvelut 47,8 39,2 44,9

lähde: WTO, lehdistötiedote 28.06.2002

Puolet EU-maiden palvelukaupasta
EU-alueen ulkopuolella kuljetus- ja
matkailualojen palvelujen kauppaa

Vuonna 2000 EU:n jäsenmaiden palvelujen vienti jakautui sektoreittain seuraavasti (ei sisällä EU:n jäsenmaiden keskinäistä palvelukauppaa) (luvut prosentteja):
  • kuljetus 27
  • matkailu 25
  • finanssipalvelut (ml. vakuutukset) 9
  • rojaltit ja lisenssimaksut 4
  • rakentaminen 3
  • tietokoneet ja informaatio 3
  • kommunikaatio 2
  • kulttuuri- ja viihdepalvelut 1
  • hallituksen palvelut 2
  • muut liiketoiminnan palvelut 24

Vuonna 2000 EU:n jäsenmaiden palvelujen tuonti jakautui sektoreittain seuraavasti (ei sisällä EU:n jäsenmaiden keskinäistä palvelukauppaa) (luvut prosentteja):

  • kuljetus 25
  • matkailu 28
  • finanssipalvelut (ml. vakuutukset) 4
  • rojaltit ja lisenssimaksut 7
  • rakentaminen 2
  • tietokoneet ja informaatio 2
  • kommunikaatio 2
  • kulttuuri- ja viihdepalvelut 2
  • hallituksen palvelut 2
  • muut liiketoiminnan palvelut 26

(lähde: Eurostat - julkaisussa: WTO members' requests to the EC and its Member States for improved market access for services, pdf-tiedosto, s. 10)

Suomen palvelutaseen kehitystä palvelutyypeittäin 1989-1999 kuvataan lukusarjoin Tilastokeskuksen saitilla. Vuonna 1999 alijäämä oli 5,7 miljardia markkaa. Suurin alijäämä oli matkailupalvelujen -2,8 miljardia markkaa. Muutoin alijäämä jakautui pieniin osiin eri palvelusektoreiden kesken.

Palvelusektoreista ylijäämäisiä olivat tietojenkäsittelypalvelut (+2,4 miljardia markkaa) ja rakentamispalvelut (+0,6 miljardia markkaa).

Yhdysvallat ylivoimaisesti suurin
kansainvälisessä kuljetuskaupassa

Kuljetuspalvelujen suurimmat viejät olivat vuonna 2000 (miljardia dollaria)

  • Yhdysvallat 51,2
  • Japani 25,6
  • Hollanti 20,8
  • Saksa 19,4
  • Ranska 19,4
  • Britannia 18,2
  • Hongkong 23,7
  • Etelä-Korea 12,8
  • Tanska 11,0
  • Belgia-Luxemburg 10,4
  • Norja 9,5
  • Italia 8,9
  • Espanja 7,8
  • Kanada 7,2
  • Singapore 5,3

lähde: WTO: International Trade Statistics 2001 (julkaisun sivu 158, pdf-tiedoston sivu 172)

Kuljetuspalvelujen suurimmat tuojat olivat vuonna 2000 (miljardia dollaria)

  • Yhdysvallat 64,6
  • Japani 35,1
  • Saksa 25,0
  • Britannia 22,0
  • Ranska 19,5
  • Hollanti 14,6
  • Italia 13,7
  • Etelä-Korea 11,0
  • Kiina 10,4
  • Tanska 9,4
  • Kanada 9,3
  • Belgia-Luxemburg 8,3
  • Intia 8,2
  • Espanja 8,1
  • Singapore 8,0

lähde: WTO: International Trade Statistics 2001 (julkaisun sivu 158, pdf-tiedoston sivu 172)

Matkailupalvelujen viejäkärki:
USA, Espanja, Ranska, Britannia

Matkailupalvelujen suurimmat viejät olivat vuonna 2000 (miljardia dollaria)

  • Yhdysvallat 100,5
  • Espanja 30,9
  • Ranska 30,9
  • Italia 27,4
  • Britannia 21,7
  • Saksa 17,6
  • Kiina 16,2
  • Kanada 10,6
  • Itävalta 10,0
  • Australia 8,4
  • Meksiko 8,3
  • Sveitsi 7,7
  • Turkki 7,6
  • Hongkong 7,5
  • Belgia-Luxemburg 7,4

lähde: WTO: International Trade Statistics 2001 (julkaisun sivu 160, pdf-tiedoston sivu 174)

Kv. matkailupalvelujen pääostajat:
USA, Saksa, Britannia, Japani, Ranska

Matkailupalvelujen suurimmat tuojat olivat vuonna 2000 (miljardia dollaria)

  • Yhdysvallat 67,3
  • Saksa 47,1
  • Britannia 38,0
  • Japani 31,9
  • Ranska 17,9
  • Italia 15,4
  • Kiina 13,1
  • Hongkong 12,5
  • Hollanti 12,2
  • Kanada 12,1
  • Venäjä 10,2
  • Belgia-Luxemburg 10,2
  • Itävalta 8,5
  • Taiwan 8,1
  • Ruotsi 8,0

lähde: WTO: International Trade Statistics 2001 (julkaisun sivu 160, pdf-tiedoston sivu 174)

USA suurin myös muissa kuin
kuljetus- ja matkailupalveluissa

Kun palvelujen viennin luvuista vähennetään kuljetus- ja matkailualojen palvelujen viennin arvo, saadaan vuodelle 2000 seuraavanlainen kärki (miljardia dollaria)

  • Yhdysvallat 122,9
  • Britannia 60,0
  • Saksa 43,0
  • Espanja 39,3
  • Ranska 30,8
  • Hollanti 24,4
  • Belgia-Luxemburg 24,2
  • Hongkong 20,9
  • Italia 20,4
  • Kanada 19,4
  • Itävalta 15,7
  • Sveitsi 15,6
  • Singapore 15,5
  • Espanja 14,3
  • Irlanti 12,6

lähde: WTO: International Trade Statistics 2001 (julkaisun sivu 162, pdf-tiedoston sivu 176)

Kun palvelujen tuonnin luvuista vähennetään kuljetus- ja matkailualojen palvelujen tuonnin arvo, saadaan vuodelle 2000 seuraavanlainen kärki (miljardia dollaria)

  • Yhdysvallat 67,0
  • Saksa 60,2
  • Japani 48,7
  • Italia 26,6
  • Hollanti 24,3
  • Ranska 24,1
  • Irlanti 23,5
  • Britannia 22,1
  • Kanada 20,4
  • Belgia-Luxemburg 19,8
  • Itävalta 17,7
  • Espanja 17,3
  • Etelä-Korea 15,1
  • Kiina 12,3
  • Ruotsi 11,7

lähde: WTO: International Trade Statistics 2001 (julkaisun sivu 162, pdf-tiedoston sivu 176)


Osa II: Uusi neuvottelukierros

Neuvottelut alkavat

GATS-sopimus (General Agreement on Trade in Services) tuli voimaan 01.01.1995. Siinä WTO:n jäsenmaat sitoutuivat aloittamaan uuden neuvottelukierroksen palvelujen kansainvälisen kaupan pelisäännöistä viimeistään 01.01.2000.

Neuvottelut aloitettiin helmikuussa 2000.

Kansalaisjärjestöt vastarintaan

Maaliskuussa 2001 kansalaisjärjestöjen kansainvälinen tapaaminen pani alulle kampanjan, joka vaati palvelukauppaa koskevan uuden neuvottelukierroksen keskeyttämistä. Ympäri maailmaa 30 maasta tulleet kansalaisjärjestöjen edustajat korostivat tarvetta tehdä GATS-sopimuksen vaikutuksista perusteellinen tutkimus ennen kuin neuvottelujen jatkamista kannattaisi edes harkita. Tapaamisen tuloksena syntyneen Stop the GATS attack now! -kannanoton allekirjoitti 17.07.2002 mennessä 543 järjestöä 62 maasta. Järjestöihin lukeutuu Public Services International PSI, jonka jäsenjärjestöjä suomalaiset julkisalojen ammattiliitot ovat.

WTO vahvisti neuvottelulinjan Dohassa

WTO:n marraskuussa 2001 Dohassa Qatarissa kokoontunut ministerineuvosto hyväksyi uuden neuvottelukierroksen kulun helmikuun 2000 jälkeen ja tarkensi neuvottelijoiden tehtävää.

EU:n asiakirjoja vuodatetaan

Huhtikuussa 2002 julkisuuteen vuodatettiin yli tuhat sivua EU:n asiakirjoja, joissa luonnosteltiin EU:n  pyyntöjä unionin ulkopuolisille teollisuusmaille palvelumarkkinoiden liberalisoimisesta. GATSwatchin vuotohakemistosta voi klikata lukuisiin kannanottoihin ja lehtijuttuihin, joita vuodatetut dokumentit ja dokumenttien vuodattaminen synnyttivät.

Asiakirjan luonnoksista saattoi päätellä, että EU aikoo painostaa kehitysmaita lieventämään ulkomaisia sijoituksia koskevia rajoituksia ja jatkamaan monen alan valtiollisten yritysten yksityistämistä. Komissio torjui kritiikin vetoamalla siihen, että vuodatetut asiakirjat olivat luonnoksia.

Kansainvälinen ay-liike huolissaan
- komissaari Pascal Lamy rauhoittelee

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY, jonka suomalaisia jäsenjärjestöjä ovat SAK, STTK ja Akava, lähetti 23.05.2002 Euroopan komissiossa kauppapolitiikasta vastaavalle komissaarille Pascal Lamylle kirjeen, jossa järjestö ilmaisi huolestuneisuutensa EU:n linjasta GATS-neuvotteluista. EAY varoitti EU:ta siirroista, jotka heikentäisivät julkisia palveluja. Erityisen huolissaan järjestö oli kirjeessään julkisten terveys- ja koulutuspalvelujen tulevaisuudesta.

Ennen kirjeen lähettämistä EAY oli käsitellyt aihetta laajasti maailmanlaajuisesti operoivien ay-keskusten kanssa.

Pascal Lamy vastasi EAY:lle 07.06.2002. Hän vakuutti, ettei Euroopan komissiolla ole aikomuksia edistää GATS-neuvotteluilla julkisten palvelujen yksityistämistä. Lamy esitti, että komissio pitää kansalaisten tavoin julkisia palveluja eurooppalaisen yhteiskuntamallin olennaisena osana.

EU:lta palvelumarkkinoiden
avaamispyyntöjä 109 maalle

Palvelumarkkinoiden avaamispyyntöjä, jotka EU esitti 109:lle unionin ulkopuoliselle WTO:n jäsenmaalle selostaa Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston Okko-Pekka Salmimies 28.06.2002 päivätyssä muistiossaan WTO:n palvelukauppaneuvottelut: yhteenveto pyyntöjen sisällöstä eduskunnan WTO-jaostolle.

"EU:n esittämät pyynnöt koskevat seuraavia sektoreita: ammatillisia-, liike-elämän-, telekommunikaatio-, posti- ja kuriiri-, rakennus-, jakelu-, rahoitus-, energia-, ympäristö-, turismi-, kuljetus- uutispalvelu- ja koulutuspalveluista. Pyynnöt eivät sisällä terveys-, kulttuuri-, urheilu-, virkistys- eikä audiovisuaalipalveluja", Salmimies kiteytti.

Hänen mukaansa EU:n esittämät pyynnöt ovat kolmenlaisia: EU pyytää

  • avaamaan tietyn sektorin/alasektorin (tai harkitsemaan avaamista),
  • poistamaan ao. maan sidontalistassa olevan rajoituksen
  • ja selventämään tietyn rajoituksen merkitystä ja soveltamista

Pyynnöt on suhteutettu niiden kohdemaiden kehitystasoon. Ensimmäisessä maaryhmässä ovat WTO:n jäsenkunnan teollisuusmaat ja kehitysmaiden vaurain osa, toisessa keskituloiset kehitysmaat ja kolmannessa köyhät kehitysmaat.

"Pyynnöt kattavat hyvin Suomen offensiiviset intressit, jotka painottuvat erityisesti telekommunikaatio-, ympäristö-, energia-, rakennus-, ja konsulttipalveluihin", Salmimies päättelee. Hänen mukaansa Suomi on ajanut EU:ssa linjaa, jossa pyyntöjä koulutuspalveluiden avaamiseksi ei tulisi esittää. Salmimies korostaa, että Suomi ei aio liberalisoida omia koulutusmarkkinoitaan menossa olevalla neuvottelukierroksella.

Euroopan komissio julkisti 01.07.2002 suppean yhteenvedon (Summary Of The EC's Initial Requests To Third Countries In The GATS Negotiations) unionin pyynnöistä WTO:n jäsenmaille. 

Komissio odottaa kommentteja
EU:lle osoitettuihin avaamispyyntöihin

Euroopan komission yhteenveto EU:lle esitetyistä palvelumarkkinoiden avaamispyynnöistä löytyy webistä 63-sivuisena pdf-tiedostona (WTO members' requests to the EC and its Member States for improved market access for services - consultation document). Parikymmentä maata osoitti pyyntöjä EU:lle.

Komissio pyysi 12.11.2002 eri tahojen kommentteja EU:lle osoitettuihin pyyntöihin (Trade in services: EU launches public consultation on requests for access to the EU market). Kommentit on esitettävä 10.01.2003 mennessä. Niiden pyytäminen oli komissiolta myönteinen askel kohti avoimuutta, joskin komissio otti sen niin myöhään, että eri tahoille jäi niukasti aikaa kommenttiensa valmisteluun. 

Neuvottelutarjousten aika

WTO:n jäsenmaiden on esitettävä 31.03.2003 mennessä neuvottelutarjouksensa koskien palvelumarkkinoidensa avaamispyyntöjä.

Varsinaisten neuvottelujen aika

Neuvottelut GATS-sopimuksen uudistamisesta alkoivat helmikuussa 2000, mutta varsinaiset neuvottelut alkavat kuitenkin vasta sen jälkeen, kun osapuolet ovat esittäneet keväällä 2003 viralliset neuvottelutarjouksensa. Näin toteaa UM:n kauppapoliittisen osaston Okko-Pekka Salmimies 28.06.2002 päivätyssä muistiossaan.

Valmista 2005

Palvelujen kansainvälistä kauppaa koskevat neuvottelut on määrä päättää 01.01.2005 mennessä. Salmimies selostaa 28.06.2002 muistiossaan sen jälkeistä etenemistä näin: "Palveluneuvotteluja koskevasta lopullisesta tuloksesta päätetään osana WTO:n neuvottelukierroksen kaikki neuvottelualat (maatalous, teollisuustuotteet, henkinen omaisuus jne.) kattavaa kokonaispakettia noudattaen ns. single undertaking –periaatetta (mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu)."

"Lopullinen neuvottelutulos hyväksytään myös EU:n sisäisesti yhtenä kokonaisuutena kattaen sekä yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan (koskien tavarakauppaa) että jaettuun toimivaltaan (koskien palvelujen lisäksi henkistä omaisuutta) kuuluvat alat. Jaettuun toimivaltaan kuuluvien palvelujen osalta neuvottelutulos on lisäksi ratifioitava jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa", Salmimies kirjoittaa.

Tietoa Suomen eduskunnan WTO-jaostolle

Attacin kansalaisvaikuttaja Mikael Böök julkaisi 18.09.2002 haastattelun Mitä saamme tietää GATS-neuvottelujen etenemisestä? Aineisto dokumentoi kaunistelemattomasti sitä, kuinka marginaalisessa roolissa Suomen eduskunta on kansainvälisen palvelukaupan uusien pelisääntöjen muovaamisessa. Böökin haastateltavina ovat eduskunnan suuren valiokunnan WTO-jaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen sekä WTO-jaoston sihteeri, valiokuntaneuvos Pekka Nurminen.

Kansalaisjärjestöt valppaina

Yli 80 eurooppalaista kansalaisjärjestöä lähetti 18.11.2002 Euroopan komission kauppapolitiikasta vastaavalle komissaarille Pascal Lamylle kirjeen, jossa järjestöt vaativat komissiota julkaisemaan kaikki EU:n muille WTO:n jäsenmaille esittämät palvelumarkkinoiden liberalisointipyynnöt sekä EU:lle osoitetut vastaavat pyynnöt.

Kansalaisjärjestöt arvostelevat komissiota siitä, että se ei ole antanut kansalaisille ja kansalaisjärjestöille viime kuukausina mitään tietoa palvelukauppaa koskevista kahdenkeskisistä neuvotteluista. Kirjeessä komissiota syytetään eri tahojen epätasavertaisesta kohtelusta, koska kansalaisjärjestöjen mukaan komissio on koko aika toiminut läheisessä yhteistyössä liike-elämää edustavan European Services Forumin (ESF) kanssa.  

KTV:n asiantuntijan lausunto
eduskunnan talousvaliokunnalle

KTV:n viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden osaston päällikkö Jarkko Elorannan esitti 21.11.2002 eduskunnan talousvaliokunnalle asiantuntijalausuntonsa WTO-sopimusten uudistaminen ja Suomelle suunnatut pyynnöt palvelukaupan sidonnoista.

Hän totesi, että ay- ja kansalaisjärjestöjen on ollut vaikeata seurata neuvotteluprosessia, koska tiedottaminen ei ole ollut avointa. "Muutamia julkisia kuulemisia on järjestetty, mutta niiden informaatioarvo on ollut rajallinen"; Eloranta arvioi. "Edelleen huolta on aiheuttanut epäilys siitä, että Suomen eduskunta ei riittävästi ole pystynyt vaikuttamaan neuvottelujen sisältöön ja asettamaan reunaehtoja neuvottelumandaattiin", hän jatkoi.

Eloranta vaati EU:ta kunnioittamaan neuvotteluissa periaatetta, jonka mukaan GATS-neuvotteluilla ei pyritä julkisten palvelujen yksityistämiseen, eikä sääntelyn purkuun. Lisäksi Eloranta korosti seuraavaa:

  • "Ensinnäkin julkiset palvelut eivät määritelmällisesti kuulu GATS-sopimuksen piiriin. Ulkopuolella olevien julkisten palvelujen määrittely on kuitenkin niin epämääräinen, ettei voi olla varma kuin poliisin, armeijan ja rajavartioston olevan varmasti GATS-sopimuksen piirin ulkopuolella. Tämä epäselvyys on pidettävä mielessä myös Suomen tehdessä sidontoja palvelusektoreista."
  • "Toisekseen EU:n neuvotteluvoima on niin suuri verrattuna moniin muihin WTO-jäsenmaihin, että huolellista harkintaa on osoitettava, ettei tätä neuvotteluvoimaa ja EU-markkinoiden houkuttelevuutta käytetä julkisten palvelujen yksityistämiseen EU:n ulkopuolelle."

Lausunnossaan Eloranta huomautti myös GATS-sopimuksen määritelmien epätäsmällisyydestä. Niistä johtuen "voidaan joutua tilanteeseen, että tiettyjen palvelujen kauppa liberalisoituu, esimerkiksi riitojen ratkaisumekanismin kautta, vaikka alkuperäisellä sidontalistalla ei siihen pyrittykään." (sidontalista ilmaisee yksityiskohtaisesti ja peittävästi sen, miten WTO:n jäsenmaa on avannut palvelumarkkinansa ulkomaisille palvelujen tarjoajille)


> The EU and Services negotiations in the WTO (EU November 2002) > WTO Services Database OnLine (tietoa ennen 31.12.1999 WTO:n jäseneksi liittyneiden maiden palvelujen markkinoiden avoimuudesta ulkomaiselle kilpailulle) > Market access database (EU) > Opening World Markets for services (EU) > WTO GATS Negotiations, New Consultation Document (UK / Department of Trade and Industry, 10.10.2002) > Foreign firms in Member States' service economy: A big impact (EU, 15.12.1997) > Public Services International Research Unit (PSIRU) > PSIRU reports of 100 multinational Companies > PSIRU reports on hundreds of water, energy, waste management and health care companies  > Suomen Attacin GATS-sivut > Maan ystävien globalisaatio-saitin WTO-osio > European Services Forum > Coalition of Service Industries (USA:n palvelualojen suuryritysten järjestö, joka painostaa muita maita avaamaan palvelujen markkinoitaan usalaisille yrityksille) > Services Industries trends (runsaasti artikkeleita ja tilastotietoja) > GATSwatch > World Development Movement / GATS Campaign > Saksan Attac > GATS - fact and fiction (WTO:n 19-sivuinen pdf-tiedosto) > Guardian (kymmeniä juttuja, jotka löytyvät search-toiminnolla hakusanalla GATS) > Kepan WTO-katsaus syyskuu 2002 > European Trade Network (kymmenien kansalaisjärjestöjen kauppapolitiikkaa keskittyvä foorumi, joka edistää tietojen vaihtoa ja toiminnan koordinointia) > Trade Justice Movement (Britanniassa kymmenien kansalaisjärjestöjen yhteiselin, joka organisoi kauppapolitiikkaa käsittelevien joukkotapaamisia) > Seattle to Brussels Network (eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten verkosto, jonka tavoitteena on kaikkia hyödyttävä kauppapolitiikka)