Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Hompepage 2003

Uusi suunta maailmalla:
Laatulehtien verkkopalvelut maksullisiksi

Journalisti (24.01.2003 - Juhani Artto) Laatulehtien maksuttomat nettipalvelut ovat maailmanlaajuisesti yhä muhkeat. Yksin pikakierros Googlen uudehkolla uutissaitilla riittää sen todistamiseen. Google indeksoi 4 000:n tiuhaan päivitettävän tiedotusvälineen juttuja ja tulostaa niitä hakusanojen perusteella 30 vuorokauden ajalta.

Usea huomattava julkaisija on kuitenkin muuttanut lähes kaiken sähköisen tarjontansa maksulliseksi. Listasin tästä havaintoja hiljattain, kun päivitin tietoja hakemistossa, johon olin marraskuusta 2000 lähtien lisäillyt linkkejä laatulehtien verkkopalveluihin. Otoksessani oli puolensataa lehteä. Olennaisilla muutoksilla oli vakaasti yksi ja sama suunta, siirtyminen maksuttomista palveluista maksullisiin.

Arkistoon vain rahalla

Espanjan johtava sanomalehti El Pais näytti aiemmin juttunsa maksuttomasti puolentoista kuukauden ajalta. Nyt toimituksellisen aineiston ilmaiskatselijan on tyydyttävä pelkkiin otsikoihin.

Financial Times on lyhentänyt kolmesta kuukaudesta kolmeen päivään ajanjakson, jolta jutut voi ladata ruudulle maksutta.

Irlannin ykkössanomalehden Irish Timesin otsikkopainikkeiden klikkailu avaa ainoastaan tilausvaihtoehdoista kertovan sivun, ellei vieras ole maksava asiakas.

Etelä-Korean laadukas englanninkielinen Korea Herald on kutistanut maksuttomat palvelunsa vähäisiksi. Aiemmin ne ulottuivat juttuarkistossa vuoteen 1999 asti.

Ranskan lehdistön maineikkaan Libérationin sisältö on enää viikon ajalta maksutonta. Ennen uudistusta arkistohaulla pääsi selaamaan usean vuoden juttuarkistoa.

New York Times on puolittanut juttujensa maksuttoman näkymisen kahdesta viikosta viikkoon.

Hongkongin vaikutusvaltainen South China Morning Post ei päästänyt maksutta selaamaan arkistoaan ennenkään, mutta nykyään tuoreetkaan jutut eivät ole vapaasti ladattavissa.

Britanniassa Sunday Times on rajoittanut ilmaisen arkistopalvelun viikon juttuihin. Ennen se ulottui lokakuuhun 1999.

Viikkolehti Time on pannut hintalapun kaikille muille jutuilleen paitsi neljän viikon sisällä julkaisemilleen. Ennen noin 30 000 arkistojuttua oli hyödynnettävissä maksuttomasti.

Suomessa samantapaisia siirtoja ovat tehneet muun muassa Keskisuomalainen, Ilkka, Helsingin Sanomat ja Aamulehti. Lehtitietojen mukaan vastaavia hankkeita on työn alla eräissä muissakin julkaisuissa.

Suurten uutistoimistojen aineistoja hyödyntävä EIN News aloitti webissä ilmaisen uutistarjontansa vuonna 1995. Se laajeni nopeasti massiiviseksi. Maksulliseksi palvelu muuttui jo ennen laatulehtien hiljattain alkanutta ensimmäistä varsinaista maksullistamiskierrosta.

Maksullisuus ei huononna imagoa

Sähköisiä palvelujaan maksullistaneet julkaisijat eivät ole julkaisseet tietoja, paljonko he ovat saaneet maksavia asiakkaita. Uudet tulovirrat saattavat pysyä vuosia käyttökuluja pienempinä, koska hyvätasoinen ilmaistarjonta rajoittaa yleisön haluja maksaa palveluista.

Asiakkaita rahastavien saittien kannattavuutta nakertavat lisäksi maksullistamisen teknisten muutosten vaatimat investoinnit. Positiivista tulosta tekevien joukko rajoittunee yhä pitkään ajantasaisen taloustiedon sekä pornon tarjoajiin.

Myönteistä nettityönsä kannattavuusongelmaa ratkoville mediayhtiöille on se, että palvelujen maksullistaminen ei aiheuta enää imago-tappiota. Asioita seuraavan yleisön on nyttemmin helppo ymmärtää, että usean vuoden perspektiivillä kaupallisia kustantajia kiinnostaa vain kannattava toiminta.

Usean laadukkaan nettipalvelun maksullistaminen korostaa uudestaan sitä, miten eri asemassa kaupalliset ja ei-kaupalliset julkaisijat nettimaailmassa ovat. Kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset ja julkisalojen organisaatiot hyötyvät internetin julkaisutehosta ristiriidattomasti. Isojen laadukkaiden palveluiden muuttaminen maksullisiksi parantaa ei-kaupallisten saittien asemaa kilpailussa kävijöistä.