Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Hompepage 2003

DAC:n uusi puheenjohtaja:
Suomen hallitusohjelman kehy-ratkaisu signaali koko Euroopalle

global.finland (09.04.2003 - Juhani Artto) Myös Britanniassa jännitetään, mitä kehitysyhteistyöstä todetaan Suomen valmisteilla olevassa hallitusohjelmassa. "Suomen uuden hallituksen konkreettinen sitoutuminen kehitysrahoituksen laajentamiseen olisi hyvä signaali koko Euroopalle. Jos tällaista kantaa ohjelmasta ei löydy, se olisi varmasti monelle pettymys." Näin totesi eilen Helsingissä Britannian kehitysyhteistyöosaston DFID:n (www.dfid.gov.uk) osastopäällikkö Richard Manning.

Vierailullaan Manning keskusteli Suomen kehitysyhteistyön virkamiesjohdon kanssa kehitysyhteistyön näkymistä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Hän aloittaa kesäkuussa OECD:n kehitysapukomitean DAC:n puheenjohtajan tehtävässä. Heti alkuun hän on vastuussa Suomen kehitysavun vertaistutkimuksesta. Sen tuloksia käsitellään kesäkuun 17. päivänä Pariisissa.

"Olemme hyvillämme siitä, että monessa maassa kehitysyhteistyön asema on vahvistunut ja että sitä pidetään nykyään yhtenä merkittävänä toiminta-alueena. Monterreyn viimevuotinen kehitysrahoituskokous oli tärkeä askel sitoutumisen lujittamisessa Atlantin molemmin puolin. Maailmalla tajutaan yhä selvemmin, että kehitysmaiden kehityksen vakiintuminen tekisi maailman meille kaikille nykyistä turvallisemmaksi."

Britannia 0,40 prosentin BKT-osuuteen vuonna 2006

Maailman johtajien yhteisesti syyskuussa 2000 hyväksymä tavoite puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä ei toteudu, ellei kehitysrahoitusta lisätä olennaisesti. Manning viittasi useisiin viimeaikaisiin tutkimuksiin, joissa päädytään tarpeeseen kaksinkertaistaa kehitysrahoitus nykyisestä noin 50 miljardista eurosta vuodessa.

Britannia on osaltaan tarttunut haasteeseen. Virallisen suunnitelman mukaan se nostaa vuonna 2006 kehitysyhteistyön määrärahansa 0,40 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä tosin merkitsee vasta paluuta vuoden 1980 tasolle. Päätös on Manningin mielestä kuitenkin merkittävä, koska vuonna 2000 Britannian kehy-varojen osuus BKT:stä oli 0,32 prosenttia ja vuonna 1990 ainoastaan 0,27 prosenttia.

Määrärahojen suuruudesta puhuessaan Manning muistutti toistuvasti myös tarpeesta lisätä kehitysyhteistyön tehoa ja parantaa sen laatua. "Kyseessä on teollisuusmaiden ja kehitysmaiden strateginen kumppanuus, jolla vahvistetaan kehitysmaiden rakenteellisia edellytyksiä kestävään kehitykseen."

"Jatkuvan kasvun ehtona on tehokkaan valtion ja toimivien markkinoiden yhdistelmä. Missään maassa se ei toimi täydellisesti, mutta kehitysmaissa puutteet ovat suurimmat. Niiden on muun muassa kyettävä nykyistä tuloksekkaammin kokoamaan verovaroja ja käyttämään niitä tavalla, joka tukee pitkän aikavälin kehitystä."

Johdonmukaisuutta kehitysmaapolitiikkaan

Aloittaessaan kesäkuussa OECD:n kehitysapukomitean DAC:n puheenjohtajan tehtävässä Manningilla on mielessä kaksi etenemisaluetta. "Meidän on kehitettävä kehitysyhteistyön tulosten arviointimenetelmiä niin, että veronmaksajat voivat vakuuttua varojen käytön mielekkyydestä. Vaatimus kohdistuu kaikkiin osapuoliin kollektiivina, eikä vain yksittäisiin maihin tahoillaan."

"Toinen vaatimus, johon on toistaiseksi vastattu aivan riittämättömästi, koskee toiminnan eri osa-alueiden johdonmukaisuutta, koherenssia. Kehitysyhteistyön mahdollisuuksia rajoittavat esimerkiksi maataloustuotteiden kaupan esteet. Johdonmukaisuuden puute tunnustetaan nykyään laajalti ongelmaksi, mikä tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan uusien ratkaisujen etsinnälle."

Manning korostaa tarvetta lisätä johdonmukaisuutta ja tehoa myös EU:n kehitysyhteistyössä. Hänen mielestään työn keskeiseksi ohjenuoraksi on omaksuttava vuosituhatjulistuksen köyhyyden puolittamiseen tähtäävät ja muut tavoitteet. Ponnistelut on keskitettävä matalatuloisiin maihin. Britannia on sen jo tehnyt ja käyttää 90 prosenttia määrärahoistaan kehitysyhteistyöhön matalatuloisten maiden kanssa. Koko EU:ssa vastaava osuus on vain 43 prosenttia", hän huomauttaa.

Erimielisyyksiä ei pidä yliarvioida

Manning ei pelkää, että kansainvälisen yhteisön Irakin kriisiä koskevista erimielisyyksistä aiheutuu vakavia haittoja kehitysyhteistyölle.

"Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruandan, Balkanin, Itä-Timorin ja eräiden muiden alueiden kriisit eivät peittäneet näköpiiristämme pitkäjänteisen kehitysyhteistyön etuja. Köyhyyden vähentämisen strategioiden keskeisestä merkityksestä pitkän aikavälin kehityksessä vallitsee yhä hyvä yhteisymmärrys Britannian, Yhdysvaltojen ja muiden maiden kesken."

"Viime aikojen mittaviin tapahtumiin liittyvien erimielisyyksien merkitystä ei pidä yliarvioida", Manning sanoo.