Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Trade Union News from Finland; Ay-uutiset maailmalta; Juhani Artto Homepage 2003; Suitsait; Kaikki pelissä - edunvalvonta rajattomassa maailmassa; Internet tiedonhaun opas 2.0; Medialinnakkeet; Everything at stake - safeguarding interest in a world withou

Maailmanpankki aloittelemassa yhteistyötä ay-liikkeen kanssa

Kehitys (2-2003 - Juhani Artto) Maailmanpankki julkaisi helmikuussa yhteenvedon* yli tuhannesta tutkimuksesta, joissa on selvitelty ay-liikkeen ja kollektiivisten työehtosopimusten taloudellisia vaikutuksia. Tekijät suodattavat sekä teollisuusmaita että kehitysmaita koskevasta laajasta aineistosta muun muassa yleistyksen, jonka mukaan ammatillinen järjestäytyminen hillitsee palkkaerojen kasvua. Työmarkkinaosapuolten yhteistyö hallituksen kanssa puolestaan auttaa sopeutumaan maailmantalouden äkillisiin muutoksiin, selvityksessä päätellään.

Makrotalouden kehityksen ja ay-liikkeen vaikutusvallan keskinäisestä yhteydestä tutkimusten tutkimus löytää kuitenkin niukasti selviä tendenssejä. Tutkijat toteavat, että perusteltuja johtopäätöksiä on tehtävissä pikemmin maakohtaisista analyyseistä kuin yleistämällä kymmenien mitä erilaisimpien maiden kokemuksia.

Yhteenveto ohjaa Maailmanpankkia kannattamaan yhä vakaammin yhteistyötä ay-liikkeen kanssa. Selväsanaista tukea johtava kehitysrahoituslaitos osoittaa myös Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemille työelämän perusnormeille (core labour standards), joilla on tärkeä paikka kansainvälisen ay-liikkeen strategiassa. Lapsi- ja pakkotyön kieltämisen rinnalla perusnormeihin sisältyvät syrjintäkielto sekä oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja kollektiivisiin työehtosopimuksiin.

Ay-liike esittää: Yhteistyötä myös kansallisella tasolla

Tutkimuksen julkistamisen yhteydessä Maailmanpankin sosiaaliosaston johtaja Robert Holzmann myönsi Maailmanpankin "ehkä" suhtautuneen aiemmin vihamielisesti ay-liikkeeseen. Uusi asenne on näkynyt käytännössä selkeimmin siinä, että Maailmanpankki on viime vuosina suostunut joihinkin huipputason tapaamisiin kansainvälisen ay-liikkeen edustajien kanssa ja ilmaissut valmiutensa tapaamisten säännöllistämiseen. Ay-liike on ehdottanut Maailmanpankille ay-liikkeen asiantuntemuksen hyödyntämistä rahalaitoksen työn valmistelussa ja seurannassa kansallisella tasolla.

Ehdotus yhteistyöstä kansallisella tasolla osuu Maailmanpankissa arkaan paikkaan. Laitos on vuosikymmeniä tehnyt tiivistä yhteistyötä kymmenien hallitusten kanssa, jotka ovat pyrkineet suorasukaisesti, usein väkivaltaisestikin, estämään kaikenlaisen itsenäisen ay-toiminnan. Miten Maailmanpankki ratkaisee suhteensa ay-liikkeeseen maissa, joissa hallitus kohtelee ay-liikettä kuin vihollistaan? Näin on esimerkiksi Etiopiassa, jossa Maailmanpankki on puolestaan kehityshankkeiden merkittävä rahoittaja.

Maailmanpankki toimii aktiivisesti myös Kiinassa, jonka johto on toistuvasti jyrkin ottein estänyt itsenäisen ay-liikkeen perustamisen, ja Kolumbiassa, jossa on 1980-luvulta lähtien murhattu vuosittain 150-200 ay-johtajaa ja -aktiivia. Löytyykö Maailmanpankista valmiutta lisätä ay-oikeuksien kunnioittaminen oman hankerahoituksensa ehtoihin? Näin pankin tulee tehdä, jos se haluaa uskottavuutta työelämän perusnormeja puolustavalle kannalleen.

Kv. ay-liikkeestä ei ole kaupan rakenteiden uudistajaksi

Viime joulukuussa Lusakassa järjestettiin seminaari, jossa kansallisia köyhyysstrategioita käsittelivät Maailmanpankin ja yhdeksän Afrikan maan ay-liikkeiden edustajat. Mukana oli myös Friedrich Ebert -säätiön ja ILO:n asiantuntijoita. Maailmanpankki luonnehti seminaaria sen osanottajapohjan vuoksi ennen kokemattomaksi. Kuitenkin seminaarissa keskusteltiin niin normaaleista asioista kuin kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta köyhyyden vastaisten strategioiden toteuttamiseen, makrotaloudesta, ulkomaankaupasta ja työmarkkinoista.

"Ennen ay-liikkeellä ei ollut minkäänlaista pääsyä Maailmanpankkiin. Nyt sen ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n isot päälliköt kuuntelevat meitä", VAKL:n puheenjohtaja Fackson Shamenda totesi Lusakassa.

Tällä hetkellä VAKL edustaa 158 miljoonaa järjestäytynyttä työntekijää 150 maassa. On hätkähdyttävää, että Maailmanpankki on vuosikymmeniä pitänyt tällaisen voiman yhteistyösuhteidensa ulkopuolella, vaikka VAKL oli kylmän sodan asetelmassa barrikadin samalla puolella kuin Maailmanpankki.

Toiminnassa työelämän perusnormien puolesta kansainvälinen ay-liike on arvokas yhteistyökumppani mille tahansa taholle. Kolmikantaiseen yhteistyöhön perustuvassa ILO:ssa se on tuttua vuosikymmenien ajalta työnantajien ja hallitusten edustajille. Maailmanpankki vasta tunnustelee, mitä yhteistyö ay-liikkeen kanssa ylipäätään tarkoittaa. Ero perustuu paljolti siihen, että ILO:ssa Yhdysvallat on pysytellyt passiivisena, mutta Maailmanpankissa sillä on ollut hallitseva asema.

Kun käsitellään maailmankaupan rakenteiden uudistamista, mikä kuuluu olennaisesti köyhyyden voittamisen strategioihin, nykyisestä kansainvälisestä ay-liikkeestä ei ole kehitysmaiden kaveriksi. Kansainvälisessä ay-liikkeessä vahvat voimat puolustavat kaupan nykyisiä rakenteita, jotka suosivat teollisuusmaita kehitysmaiden kustannuksella.

*Toke Aidt, Zafiris Tzannatos: Unions and Collective Bargaining. Economic Effects in a Global Environment, The International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank 2002

Suomesta SASK:n kautta tukea kehitysmaiden ay-järjestöille

Kehitys (2-2003 - Juhani Artto) Maailmanpankin lämpeneminen ay-liikkeen suuntaan on Suomen näkökulmasta myönteistä. "Maailmanpankin tulee olla vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan kanssa niin kansallisella kuin maailmanlaajuisella tasolla ja dialogin tulee koskea sekä kansalaisjärjestöjä että ay-liikettä", UM:n globaaliasioiden linjan kehitysrahoitusyksikön päällikkö Pasi Hellman määrittelee.

"Erityisen tärkeätä on, että kehitysmaiden hallitukset pitävät omien maidensa ay-järjestöt mukana kansallisten köyhyyden vähentämisen strategioiden kehittelyssä. Maailmanpankki kannustaa kehitysmaiden hallituksia toimimaan näin", Hellman kertoo. Hän lisää, että Maailmanpankki voi kuulla ay-liikkeen näkemyksiä myös yksittäisistä hankkeista ja että siitä onkin viime vuosilta kokemuksia.

Omassa toiminnassaan Suomi on jo pitkään käyttänyt kehitysyhteistyön määrärahoja kehitysmaiden ay-järjestöjen tukemiseen. Pääasiallisena kanavana on toiminut SAK:n, SAK:n jäsenliittojen ja eräiden STTK:n jäsenliittojen muodostama Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK.

SASK on tehnyt yhteistyötä kehitysmaiden lukuisten ay-järjestöjen kanssa. Monessa tapauksessa yhteistyötä ovat koordinoineet ja hallinnoineet ns. ammattisihteeristöt, jotka ovat eri toimialoilla kansallisten ammattiliittojen maailmanlaajuisia ay-keskuksia. Hankkeiden päämääränä on ollut voimistaa kehitysmaiden ay-järjestöjä. Tärkeimpänä työmenetelmänä on käytetty koulutusta.