Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Trade Union News from Finland; Ay-uutiset maailmalta; Juhani Artto Homepage 2003; Suitsait; Kaikki pelissä - edunvalvonta rajattomassa maailmassa; Internet tiedonhaun opas 2.0; Medialinnakkeet; Everything at stake - safeguarding interest in a world withou

Briteiltä apua budjettitukena

Kehitys (2-2003 - Juhani Artto) Termi budjettituki kuulostaa umpikuivalta byrokratian kieleltä, mutta itse asia kuuluu kehitysyhteistyön kuumimpiin kysymyksiin. Toiset maat antavat suoraa budjettitukea kehitysmaille, toiset suhtautuvat siihen pidättyväisesti. Ruotsi kuuluu edellisiin, Suomi jälkimmäisiin. Suorassa budjettituessa antajamaa rahoittaa yksittäisten hankkeiden sijasta vastaanottajamaan sektorikohtaisia ohjelmia.

Britannia kuuluu budjettituen antajien kärkijoukkoon. "Kokemuksemme ovat rohkaisevia", Britannian kehitysyhteistyöosaston DFID:n osastopäällikkö Richard Manning totesi huhtikuussa Helsingissä.

Budjettituen antamiseen britit päätyivät monen linjanmuutoksen kautta. Manning sijoittaa niiden historian alun aikaan, jolloin Britannia ja moni muu maa antoi ns. vaihtotasetukea. Antajamaat auttoivat sillä paitsi vastaanottajamaita myös omien yritystensä vientiä. Menetelmä vääristi vakavasti kehitysmaiden tuonnin rakennetta, mutta vakavasta valuuttapulasta kärsineillä kehitysmailla ei ollut sille houkuttelevia vaihtoehtoja.

Niiden aika tuli 1980-luvulla, jolloin useassa kehitysmaassa kasaantui tuonnin omaehtoisessa rahoittamisessa tarvittavaa vaurautta. Manningin mukaan se muutti vaihtotasetuen antamista varten luodun maksujärjestelmän "kirjanpitofiktioksi". Britannian kehitysyhteistyön hallinnossa se synnytti kysymyksen, miksi kehitysavulla ei tueta suoraan esimerkiksi ugandalaisia opettajia. Kun sen edellytyksiä selvitettiin, kävi ilmi, että Ugandan viranomaisilla ei ollut edes tietoa julkisella sektorilla työskentelevien opettajien määrästä.

Hallinto läpinäkyväksi

Suoran budjettituen antamisen ehdoton ehto on ollut vastaanottavan hallinnon kyky hoitaa raha-asioitaan asiallisesti ja luotettavasti. Mittapuuna ovat teollisuusmaiden johtamisjärjestelmien normit, Manning korostaa. "Maailmanpankki on tarjonnut apua diagnostiikan ja muiden teknisten menetelmien käytössä. Sillä on ollut tärkeä rooli vastaanottajamaiden taloushallintojen kunnostamistyössä."

Parhaimmillaan budjettituen kehitysvaikutus on ratkaisevasti mittavampi kuin erillisten hankkeiden yhteisvaikutus. Budjettituen muodossa annetun kehitysavun odotetaan vahvistavan vastaanottajamaata yhä kyvykkäämmäksi ottamaan vastuuta omasta kehityksestään. Oikein kohdennettu budjettituki vahvistaa pitkäjänteisesti vastaanottajamaan institutionaalisia rakenteita ja osaamista.

Lukuisiin erillisiin hankkeisiin pirstoutunut kehitysyhteistyö ei kunnolla vastaa instituutioiden vahvistamisen vaatimukseen, Manning yleistää. "Hankemuotoinen apu mahdollistaa antajamaiden kansallisten lippujen, kuten Union Jackin, liehuttamisen kohteissa, mutta kestävän kehityksen edellytyksiä se ei valmistele tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lukuisten erillisten hankkeiden hallinnointi on varannut suuren osan kehitysmaiden rajallisista voimavaroista."

"Avunantajien on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja kurinalaisesti, jotta tuki käytetään kokonaiskehityksen kriteerien mukaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Hyvin harkittu budjettituki on tähän mielekäs kanava."

"Vastaanottajamaan lasten koulunkäynnin lisääntyminen on tärkeämpää kuin se, että voimme näyttää parlamentaarikoillemme uusia koulurakennuksia, joiden rahoitukseen olemme osallistuneet. Perusterveydenhuollon palvelujen paraneminen on tärkeämpää kuin modernilla tekniikalla varustetun sairaalan avaaminen", Manning toteaa.

Hänen esimerkkinsä heijastavat sitä, että budjettitukea on annettu pääasiallisesti sektorikohtaisena rahoitusapuna vastaanottajamaiden koulutus- ja terveydenhuolto-ohjelmille. "Budjettituen muodossa annettu apu helpottaa sen varmistamista, että kiinteissä investointikohteissa, kuten kouluissa ja terveysasemilla, riittää tulevina vuosina varoja palkkoihin, kunnossapitoon ja muihin muuttuviin kustannuksiin."

Ghana ja Uganda myönteisiä esimerkkejä

Korruptiota, byrokraattisuutta ja kehitysmaiden hallinnon muita perusheikkouksia tunteva ei helposti innostu suoran budjettituen kehitysapumallista. Manningin perustelut ja yleistykset eivät ole kuitenkaan idealismiin taipuvaisen kehitysapuvirkamiehen puhetta, vaan ne nousevat monen kehitysmaan viime vuosien elävästä käytännöstä.

"Olemme saaneet myönteisiä kokemuksia budjettituen mallin soveltamisesta muun muassa Ghanassa, Ugandassa ja Mosambikissa", Manning luettelee. "Ugandassa talous on kasvanut 15 vuotta ja auttanut köyhyyden vähentämisessä. Ghanassa on siirrytty demokraattiseen hallintoon ja monella sektorilla edistyminen on lupaavaa. Aivan pohjalta ponnistanut Mosambik on avunantajien tuella viidessä, kuudessa vuodessa selvästi edennyt maatalouden, tiestön, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisessä."

Manningin visiossa budjettituen osuutta on viime aikoina lisännyt Yhdysvaltojen ja Japanin kiinnostuksen herääminen sitä kohtaan. Irakin kriisiin liittyvät teollisuusmaiden erimielisyydet eivät ole horjuttaneet Manningin uskoa kehitysyhteistyön tarpeeseen ja mahdollisuuksiin. "Kehitysyhteistyö osaltaan lieventää niitä ongelmia, joista turvattomuus ja kriisit syntyvät", hän toteaa.