Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Hompepage 2003

Hollanti sitoutunein kehitysmaiden tukija

Helsinki (Kehitys Utveckling 3-2003 - Juhani Artto) Uusi Commitment to Development Index CDI – sitoutuminen kehityksen tukemiseen - mittaa rikkaiden maiden tukea kehitysmaille kuudella muuttujalla. Ne kuvaavat 21 rikkaan maan kehitysapu-, kauppa-, maahanmuutto-, investointi-, rauhanturva- ja ympäristöpolitiikkaa. Mittaustavan ovat luoneet Center for Global Development ja Foreign Policy –lehti.

Suomi sijoittuu indeksoitujen maiden joukossa mutasarjaan. Sitä heikommille pisteille jäävät pohjalta lukien ainoastaan Japani, Yhdysvallat, Australia ja Kanada. Länsi-Euroopan 16 indeksoidusta maasta Suomi on huonoin. Kärkimaiksi osoittautuvat Hollanti, Tanska ja Portugali. Ruotsi löytyy sijalta 8, Norja sijalta 10.

Kehitysavun luku ei heijasta pelkästään maan antaman virallisen avun määrää. Pisteitä heikentävät avun sitominen antajamaasta tehtäviin hankintoihin sekä kehitysmaille myönnettyjen luottojen korot. Plussaa antajamaalle annetaan avun keskittämisestä köyhille kehitysmaille ja keskimääräistä vähemmän korruptoituneille hallituksille. Parhaat pisteet kehitysavusta saa Tanska (9,0), surkeimmat Yhdysvallat (0,8). Suomi (3,0) on lähellä useimpia Länsi-Euroopan maita.

Kaupan luku johdetaan rikkaiden maiden ylläpitämistä kaupan esteistä. Niihin lasketaan myös kotimaisen tuotannon tukiaiset, jotka rajoittavat kehitysmaiden vientialojen mahdollisuuksia. Näillä perusteilla kauppapolitiikan parhaan arvosanan ansaitsee Yhdysvallat (7,7). Lähituntumassa seuraavat Australia (7,2), Uusi Seelanti (7,2), Hollanti (7,0), Portugal (6,9) ja Suomi (6,8). Kaupan mittareilla ylivoimaisesti heikoin on yltiöprotektionistinen Norja (1,0).

Ympäristöpolitiikan arvo johdetaan muun muassa suhtautumisesta Kioton sopimukseen ja otsonikehän suojelua rahoittavalle rahastolle annetusta tuesta. Myös energiantuotannon teknologiset ratkaisut vaikuttavat pisteisiin. Logiikka juontuu siitä, että kehitysmaat kärsivät eniten kasvihuonekaasujen ylisuurten päästöjen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Kärkimaiksi valikoituvat Sveitsi (7,2), Ruotsi (6,1), Saksa (6,0) ja Espanja (6,0). Suomi (5,4) on niiden tuntumassa. Yhdysvallat (1,0) on vertailun pahin maa ennen muuta mittavien kasvihuonekaasupäästöjensä vuoksi.

Investoinneissa kehitysmaihin suoria sijoituksia (foreign direct investment), kuten tuotantolaitosten rakentamisia, arvostetaan enemmän kuin lainoja ja sijoituksia arvopapereihin. Maakohtaisessa mittaluvussa otetaan huomioon liike-elämän korruptoituneisuus tukeutumalla Transparency Internationalin lahjuksen maksajan indeksiin 2002 (Bribe Payers Index). Kehitysmaiden näkökulmasta parhaiksi investoijiksi osoittautuvat Portugal (9,0), Espanja (8,2) ja Hollanti (6,1). Useimpien muiden maiden tavoin Suomi (1,7) kerää investoinneissa vähän pisteitä.

Maahanmuuttopolitiikkaa CDI:n luojat arvioivat sen mukaan, miten se sallii ihmisten vapaata liikkumista. Vapauden kasvu tukee yleisesti kehitystä, CDI:n perusteissa päätellään. Sveitsin (9,0) ja Uuden Seelannin (9,0) työmarkkinoiden avoimuus ulkomaalaisille näkyy korkeina pistemäärinä. Kolmas myönteinen tapaus on Saksa (8,1). Suomi (1,3) kuuluu häntäpäähän, kuten Italia (1,1), Portugal (1,0) ja Ranska (0,8). Laiton maahanmuutto ei vaikuta pisteisiin.

Rauhanturvatyön CDI-luku johdetaan luovutettujen määrärahojen ja henkilöresurssien suuruudesta. Suomi (2,9) on kaukana Kreikasta (9,0), Norjasta (7,4), Tanskasta (7,1), Uudesta Seelannista (6,9) ja Portugalista (6,8).

Onko sitoutumista kehityksen tukemiseen heijastava CDI hyödyllinen? Uskon, että se saavuttaa nopeasti samantapaisen aseman kuin UNDP:n jo vuosia sitten hyödylliseksi osoittautunut Human Development Index HDI.

Indeksit kiinnittävät huomiota kehityksen perustekijöihin ja niiden tilaan eri maissa. Suomessa heikkojen CDI-lukujen tulisi lisätä Suomen kehitysmaapolitiikan käytännön ratkaisujen kritiikkiä. Ensireaktiona oli kuitenkin CDI:n jättäminen vähälle julkisuudelle.