Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013


Puutetta kaukonäköisistä päättäjistä:
Verkkoasentajien työpaikkojen väheneminen
lisää onnettomuuksien ja häiriöiden riskiä

Vasama (16.01.2004 - Juhani Artto) Sähkö katkesi varhain tapaninpäivän jälkeisenä aamuna pohjoiskymenlaaksolaisessa kylässämme kuusi, seitsemän kertaa. Kukin katkos kesti joitakin minuutteja. Iltapäivällä sattui vielä yksi katkos. Sähköyhtiön mukaan häiriön aiheutti muuntajan jonkin osan rikkoutuminen.

Seuraavana päivänä sähkönjakelu pätki pahasti Lounais-Suomessa, jossa myrsky kaatoi puita sähkölinjojen päälle. Peräkkäiset tapaukset saivat kyläkauppamme asiakkaat päivittelemään sähkökatkoksia ja esittämään näkemyksiään niiden syistä. Eläkeläismies arveli, että häiriöt ovat nykyään yhtä tavallisia kuin 1950-luvulla.

Suomi ei ole ainoa teollisuusmaa, jossa sähkön laadusta on viime vuosina tullut kirpeäsävyisten keskustelujen aihe. Syynä ovat laajoja alueita tunneiksi ja jopa vuorokausiksi pimentäneet katkot. Vakavilta häiriöiltä eivät ole välttyneet edes vauraat metropolit, kuten New York, Tukholma ja Helsinki.

Moni on alkanut epäillä, että sähköalan vapauttaminen kilpailulle ja lyhytnäköisen voitontavoittelun korostuminen ovat alkaneet heikentää palvelua. Tällaisia ääniä on kuulunut myös sähköliittolaisten joukosta. Ovatko epäilyt aiheellisia? Onko sähkön laatu Suomessa oikeasti huonontunut tai vaarassa huonontua?

Nuoria saatava alalle rivakasti

Sähköenergialiitto Senerissä, jonka jäsenenä on yli 80 sähköyhtiötä, käsityksiä sähkön laadun huononemisesta pidetään perusteettomina. Verkkotoiminta-asioista vastaava johtaja Kenneth Hänninen perustelee kantaa tilastoilla, joiden luotettavuutta ei ole syytä epäillä.

Keskeiset tilastot kuvaavat keskimääräisen vikatiheyden ja keskimääräisen häiriökeskeytysajan kehitystä taajamissa ja maaseudulla. Vuosikymmeniin suurin muutos sattui vuonna 2001, jolloin myrskyt Janika- ja Pyry rumensivat harppauksellisesti ennen muuta muuntopiirien keskimääräisen häiriökeskeytysajan vuositilastoa. Muutoin sekä vikatiheyden että häiriökeskeytysaikojen keskimääräisten arvojen muutokset ovat olleet pitkään kohtuullisia. Senerin tarjoamista tilastoista ei löydy todisteita sähkön laadun huononemisesta.

Vaikka Hänninen pitää verkkopalvelun nykytasoa hyvänä, ei tulevaisuuden yhtälö ole hänen mielestään täysin kasassa. Haasteiden haaste syntyy siitä, että merkittävä osa asentajakunnasta siirtyy kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle ja samanaikaisesti 1970- ja 1980-luvuilla rakennetun keskijänniteverkoston uusimisessa tarvitaan suuri määrä kovatasoisia ammattilaisia. "Pelkään, että alan koulutukseen ja tehtäviin ei hakeudu tarpeeksi päteviä nuoria", Hänninen toteaa.

 
Häiriökeskeytysten aiheuttajien
%-osuudet maaseudulla 2002
(suluissa kaupungeissa 2002)
  • tuuli ja myrsky 30 (11)
  • lumikuorman kaatama puu 20 (6)
  • lumi- ja jääkuorma 6 (2)
  • ukkonen 8 (6)
  • rakennevirhe 8 (23)
  • muut tunnetut aiheuttajat 16 (37)
  • tuntematon 12 (15)

Vakuutus jakaa riskiä

Vakuutusten käyttö kuuluu Eltel Networksin linjaan suurhäiriöiden riskien hallinnassa. Verkkopalvelujen johtaja Juha Luusua toteaa, että vakuutukset keskittyvät suurhäiriöistä johtuvien pitkien sähkökatkojen loppupäähän. Eltel on kehittänyt vakuutuspaketin yhdessä vakuutusyhtiö Ifin kanssa. "Lähtökohtana on, että suurhäiriövalmiutemme on kehitetty pitkälle ja osoitettu testaamalla hyväksi. Näin vakuutusmaksu saadaan sille tasolle, että vakuutus on mielekästä ottaa", Luusua sanoo.


Investoinnit liian pieniä

Sähköliiketoiminnan piirissä on merkittäviä yhtiöitä, jotka niin sanotusti "syövät verkkoa". Ne eivät investoi jakeluverkoston kunnon ylläpitoon summia, jotka riittäisivät verkoston tilan pitämiseen ennallaan. Vuodessa, kahdessa ali-investoinnit eivät vaaranna verkoston keskimääräistä kuntoa, mutta jatkuessaan pitempään säästäminen investoinneissa kasaa yhä suurempia investointipakkoja tuleville vuosille. Investointien lykkääminen tuleville vuosille on nopea, mutta pettävä keino parantaa tilapäisesti kannattavuutta. Sähkömarkkinoiden toimintaa valvovien viranomaisten tulisi kiinnittää ali-investointeihin nykyistä enemmän huomiota, ja ohjata yhtiöt lyhyen aikavälin voittojen näyttämisen sijaan pitkäjänteiseen verkoston ylläpitoon.

Nykymenolla, jota leimaa työpaikkojen pitkään jatkunut vähentäminen, urakasta ei selvitä. Arvioijasta riippuen sähkölinjojen rakentamisessa ja kunnossapidossa on nyt 15-20 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin 10 vuotta sitten.

Jakeluyhtiöille lisää yhteiskuntavastuuta

Huolissaan työvoimatilanteesta on myös Hannu Rautiola, joka on Sähköalojen ammattiliiton hallituksen jäsen ja liiton energia-alan johtokunnan puheenjohtaja. "Ikärakenne on vaarallisen vanha ja toiminnallisuuden rajojen haussa on menty liian pitkälle. Se näkyy monessa yhtiössä muun muassa ylityökattoihin törmäämisenä paljon ennen vuoden loppua."

Vattenfall Verkko Oy:ssä työskentelevä Rautiola toteaa, että tulevaisuuden selviytyjät varautuvat jo nyt asentajakunnan vanhasta ikärakenteesta johtuviin vaatimuksiin. "On isojakin sähköyhtiöitä, jotka ovat taas alkaneet rekrytoida uutta työvoimaa."

"Kohta yhtiöt voivat olla tilanteessa, jossa ne eivät saa päteviä ammattilaisia edes rahalla", Rautiola varoittaa. Hän muistuttaa, että ammattikoulun käynyt kasvaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneväksi asentajaksi vasta usean vuoden työkokemuksen kypsyttämänä.

Miehityksen ohentaminen merkitsee myös sitä, että yhä suurempi osa vaativimmistakin töistä maastossa tehdään ilman paikallistuntemusta. Rautiola pitää sitä vakavana turvallisuusriskinä. "Nyt porukka urakoi ympäri Suomea ja kiertää muita Pohjoismaitakin. Myrskytuhojen korjaamisessa oma henkilöstö hoitaa usein vain pienen osan koko urakasta."

Rautiola korostaa, että sähkön jakeluyhtiöt ovat yhä omilla alueillaan monopoliasemassa. "Niiltä voidaan hyvin vaatia täyttä yhteiskuntavastuuta. Tehokkuuden mittarina on käytettävä muutakin kuin liiketaloudellisen voiton määrää."

Vain ammattilaisia myrskytuhoalueille

Eltel Networks Länsi Oy:n pääluottamusmies Jouko Schwartz luonnehtii asentajakunnan supistamista aikapommiksi. Yli 30 vuotta alalla työskennellyt Schwartz toteaa, että ennen muuntajat ja jakeluverkoston muut osat tarkastettiin ja huollettiin säännöllisesti. "Runsaat kymmenen vuotta sitten moni sähköyhtiö luopui tästä toimintatavasta. Entä jos verkoston tuhansista muuntajista sadat menevät epäkuntoon lyhyen ajan sisällä", hän kysyy. "On vaikeata kuvitella, miten sellaisesta tilanteesta selvittäisiin kunnialla."

Schwartz pelkää, että alimiehityksen riskeihin havahdutaan vasta katkerien kokemusten kautta. Hän ei usko vakuutteluihin, joiden mukaan varautuminen suurhäiriötilanteisiin olisi riittävää. "Valvomoiden puhelinliittymiin tehdyt parannukset tuskin pahan myrskyn sattuessa asentajia kummemmin lohduttavat."

Schwartzin havaintojen mukaan joidenkin sähköyhtiöiden suhtautuminen katkoihin on muuttunut turhan kunnianhimottomaksi. "Ennen oikein kilpailtiin katkoaikojen lyhyydessä ja joka vuosi niitä nipistettiin lyhyemmiksi. Nykyään edes puolen vuorokauden katkoksesta ei olla joissakin yhtiöissä erityisemmin murheissaan."

Huolestuttavana Schwartz pitää myös tietoja, joiden mukaan valmiussuunnitelmia on osaksi luotu palomiesten ja muiden ei-ammattilaisten varaan. "Olen nähnyt paikan päällä, kuinka vaarallisia tilanteita on syntynyt tulipaloissa, kun ei-ammattilaiset ovat toimineet paikalla tajuamatta sähköstä johtuvia vaaroja."

Suurhäiriövalmius ison työn takana

Syyskuussa myrsky kaatoi metsää Kainuussa katkoen sähköyhtiö Graningenin linjoja. Eltel Networks lähetti paikalle 160 asentajaa korjaamaan tuhot yhtiöiden välisen suurhäiriöitä koskevan valmiussuunnitelman mukaisesti.

Työ oli molemmille osapuolille erityisen merkittävä, sillä siinä testattiin ensimmäistä kertaa yhtiöiden yhdessä kehittämän toimintamallin toimivuutta. Eltel Networksin verkkopalvelujen johtaja Juha Luusua pitää syyskuisen työn tuloksia hyvinä.

Hänen mukaansa Janikan ja Pyryn huonot kokemukset vuonna 2001 ovat vaikuttaneet siihen, miten sähköyhtiöt ovat hioneet suurhäiriövalmiuttaan. Myös pitkien katkojen korvausvelvollisuuden kiristäminen on lisännyt tarvetta oman valmiustason terävöittämiseen, Luusua sanoo.

Ideat palomiesten tai muiden ei-ammattilaisten käytöstä myrskytuhojen raivaamisessa sähkölinjoilla Eltelin verkkopalvelujen johtaja torjuu suoralta kädeltä. "Vastustamme sitä voimakkaasti. Sehän olisi vakava työturvallisuusriski." Mielikin tuhojen korjaamisessa Kainuussa Eltel käytti joitakin paikallisia metsureita, mutta he toimivat tiukasti Eltelin työnjohdon alaisuudessa, Luusua korostaa.

Hän kertoo, että suurhäiriöitä koskeva valmiussuunnitelma on osapuolten yhdessä valmistelema perusteellinen asiakirja. "Siinä sovitaan suuresta määrästä asioita yksityiskohtia myöten, kuten liikkeelle lähdöstä, varaosista, keikkaporukan majoituksesta, lepotauoista ja ruokailusta. Tarvittaessa järjestämme asiakkaan käyttöön helikopterin."

Eltelillä on Graningenin lisäksi useita yhteistyösopimuksia, joissa Eltel vastaa suurhäiriötilanteissa verkon korjauksesta ja jälleenrakentamisesta. Lisäksi neuvoteltavana on joitakin muita vastaavia sopimuksia. Luusua arvelee, että Eltel rekrytoi vuonna 2004 uusia asentajia, kuten se teki päättyneenäkin vuonna. Merkittävän osan asentajakuntansa uusintamisesta Eltel Networks hoitaa oppisopimusjärjestelmällä. Luusua mukaan yhtiöllä on vuosittain noin 30 uutta oppisopimuspaikkaa, ja järjestelmä on toiminut hyvin.