Kehitys Utveckling (05.05.2004 - Juhani Artto) Jos hallitukset eivät pysty lisäämään kehitysyhteistyön määrärahojaan, ihmiset tekevät sen. Näin todetaan Tarja Halosen ja Benjamin Mkapan johtaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission loppuraportissa.

”Monen kansalaisjärjestön työ kehityksen hyväksi perustuu vapaaehtoisiin tukimaksuihin. Joidenkin järjestöjen toiminta on laajamittaista. Esimerkiksi Oxfam käyttää vuosittain yli 300 miljoonaa dollaria ja se saa kuukausittain tukimaksun yli miljoonalta lahjoittajalta.”

Oxfam onkin erityisen vaikuttava esimerkki vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Järjestö rahoittaa vain pienen osan muhkeasta budjetistaan julkisista varoista saaduilla avustuksilla. Muu perustuu pääosin kansalaisten säännöllisiin tukimaksuihin sekä kaupankäyntiin, jonka pyörittämisessä vapaaehtoistyöllä on olennainen merkitys.

Vuonna 2001 Oxfamin maailmanlaajuisen toiminnan kulut olivat 318 miljoonaa dollaria. Summa ei ollut kovinkaan paljon pienempi kuin rahamäärä, jonka Suomen valtio käytti samana vuonna kehitysyhteistyöhön.

Noin 60 prosenttia Oxfam Internationalin tuloista oli peräisin Britanniasta. Britannian Oxfamin tuloista kolmannes koostui lahjoituksista ja toinen kolmannes Oxfam-kauppojen ja muun kaupankäynnin voitoista. Brittihallituksen, EU:n ja YK:n järjestöjen avustukset muodostivat tuloista kuudesosan.

Yksin Britanniassa Oxfamin toimintaan osallistuu 23 000 talkoolaista. Hyödyllistä ilmaistyötä he tekevät muun muassa Oxfam-kaupoissa, joita on maan eri osissa yli 800. Maailmanlaajuisesti Oxfamin palveluksessa on 3 500 työntekijää. Heistä 1 500 on Britannian Oxfamin kehitysmaissa palkkaamia paikallisia ihmisiä.  

Auroja ja iskulauseita

Runsaan kolmanneksen Britannian Oxfam käytti sekä hätäapuun että kehityshankkeisiin. Viidesosa meni työn suunnitteluun, hallinnointiin ja tukitoimiin. Valistuksen ja kampanjoinnin osuus kuluista oli kuusi prosenttia.

Britannian lisäksi Oxfam Internationalilla on kansalliset jäsenjärjestöt yhdeksässä teollisuusmaassa sekä paikalliset jäsenjärjestöt Hongkongissa ja Quebecissä. Jäsenjärjestöillä on kehityshankkeita yhteensä yli sadassa maassa.

Oxfam parantaa maailmaa paitsi hanketoiminnalla myös valistamalla suurta yleisöä ja painostamalla päättäjiä. Hyvä esimerkki jälkimmäisistä on maaliskuussa aloitettu ”Reilua peliä olympialaisiin” –kampanja. Se pyrkii parantamaan kehitysmaissa urheiluasuja ja –jalkineita valmistavien yritysten työntekijöiden asemaa. Taustaselvityksessä osoitetaan, että riisto ylittää kohtuuden rajat.

Oxfam toteuttaa kampanjaa yhdessä kansainvälisen ay-liikkeen ja lukuisien järjestöjen toteuttaman Clean Clothes –aloitteen kanssa. Painostus kohdistuu erityisesti maailmanlaajuiseen olympialiikkeeseen. Sen on korkea aika havahtua urheilijoita palvelevan tuotantoketjun alkupään epäreiluuteen, kampanjoijat sanovat.

Oxfam osallistuu ja järjestää vuosittain useita kampanjoita. Aihepiirit vaihtelevat, mutta ne ovat aina yhteiskunnallisesti merkittäviä. Kaikkia se ei miellytä. Hiljattain kanadalainen parlamentaarikko Deepak Obhrai vaati Kanadan hallitusta lopettamaan Oxfamin avustamisen, ellei järjestö keskity ”iskulauseiden sijasta auroihin”.

Oxfamissa on ajateltu alusta lähtien, että osattomien auttamisessa tarvitaan sekä auroja että yhteiskunnallista vaikuttamista. Järjestön historia alkoi lokakuussa 1942, jolloin perustettiin The Oxford Committee for Famine Relief. Sen tarkoituksena oli junailla elintarvikkeita natsi-Saksan miehittämään ja liittolaisarmeijan saartamaan Kreikkaan. Tehtävä vaati varainhankinnan rinnalla brittihallituksen painostamista, jotta se sallisi keräystuoton toimittamisen kreikkalaisille.

Lähteet:
Britannian Oxfam (www.oxfam.org.uk)
Oxfam International (www.oxfaminternational.org)