Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005

Kiina-ilmiö tulee yhä haastavammaksi

Kehitys (28.02.2005 - Juhani Artto) Vuonna 2003 Suomen kauppa Kiinan kanssa oli pahasti alijäämäistä. Tuonti Kiinasta ylitti peräti 293 miljoonalla eurolla viennin Kiinaan. Samoihin aikoihin eräät yritykset siirsivät julkisen kohun saattelemana tuotantoaan Suomesta Kiinaan ja vastaavasti lopettivat työpaikkoja Suomessa.

Muutoksista alkoi piirtyä mielikuva, jossa kiinalaiset kaappaavat kiihtyvällä vauhdilla Suomesta työpaikkoja ja valtaavat tuotteillaan armottomasti Suomen markkinoita. 

Mielikuva synnytti käsitteen Kiina-ilmiö. Sitä ruokkivat myös uutiset, joissa kerrottiin Nokian ja eräiden muiden suomalaisyhtiöiden tehneen investointeja Suomen sijasta Kiinaan. Huolestuneisuutta syvensivät tiedot, joiden mukaan suomalaisyritysten laajennokset Kiinassa eivät rajoittuneet tuotantoon, vaan sisälsivät myös tutkimus- ja kehitystyötä.

Vaaran tuntua voimistivat toistuvat viittaukset kiinalaisten mitättömiin palkkoihin ja ylipitkiin työpäiviin - ikään kuin ne olisivat muuttumattomia suureita. 

Suomen vienti uuteen ennätykseen

Tätä taustaa vasten tuorein tilasto kaupasta Suomen ja Kiinan välillä on lohdullista luettavaa. Tammi-lokakuussa 2004 Suomi vei tuotteita Kiinaan 1,56 miljardin euron arvosta ja Suomi toi Kiinassa valmistettuja tuotteita 1,54 miljardin euron arvosta. Tavarakauppa oli näin ollen tasapainottunut.

Se tarjoaa uuden todisteen siitä, ettei Kiinan mahtavan nousun tarvitsekaan tarkoittaa Suomen mahdollisuuksien vastaavaa heikkenemistä suhteessa Kiinaan. Suomen vahvan kilpailukyvyn alat ja yritykset voivat yhä napata siivuja Kiinan markkinoiden kysynnän kasvusta.  

Kiina-ilmiöstä kohuttaessa on hyvä muistaa, että kahden viime vuosikymmenen aikana, ja jopa 2000-luvullakin, kauppa Kiinan kanssa on ollut Suomelle ylijäämäistä, kuten alla oleva lukusarja kertoo.

1984 +56 milj.markkaa
1985 +70
1986 +47
1987 +39
1988 -17
1989 -59
1990 -26
1991 +5
1992 +16
1993 0
1994 +73
1995 +149
1996 +104
1997 +158
1998 +604
1999 +291
2000 +340 milj.euroa
2001 +157
2002 -36
2003 -293

Suomen ja Kiinan välinen kauppatase
lähde: Tullihallitus

Tammi-lokakuussa 2004 Suomen Kiinan-viennin arvo kohosi niin suureksi, että koko vuoden vienti oli etenemässä kohti uutta ennätystä.

Kehitysavun visio toteutuikin Kiinassa

Huomionarvoista Suomen ja Kiinan välisessä kaupassa on niin ikään sen koostumus. Vuonna 2003 noin 70 prosenttia Suomen viennistä Kiinaan koostui erilaisista koneista, moottoreista ja laitteista. Metsäteollisuustuotteiden osuus oli 10 prosenttia, raudan ja teräksen 9 prosenttia.

Myös tuonti Kiinasta painottui koneisiin ja laitteisiin. Niiden osuus oli noin 63 prosenttia. Vaatteista koostui 12 prosenttia tuonnista.

Suomi ja Kiina harjoittavat keskinäistä kauppaa ennen muuta teollisuustuotteilla. Raaka-aineilla tai aivan alhaisen jalostusasteen tuotteilla ei ole kaupassa juuri mitään roolia. Suomessa valmistettujen tuotteiden jalostusaste on korkeampi kuin Kiinassa valmistettujen, mutta molempien osapuolten toimitusten keskimääräinen jalostusaste on vähitellen noussut.

On ironista, että Kiinassa sekä sen ja Suomen taloussuhteissa on toteutunut muutoksia, jotka vastaavat monen suomalaisen 1960- ja 1970-luvuilla kehitysapuun kohdistamia odotuksia. Sen piirissä olleiden maiden uskottiin kehittyvän nopeasti. Laajenevan teollisuuden oli määrä luoda taloudelliselle ja sosiaaliselle edistymiselle vankka perusta. Suomen kumppanuusmaissa odotettiin myös syntyvän kaupallista kysyntää Suomen vientituotteille.

Kaikki tämä on toteutunut Kiinassa ja sen taloussuhteissa Suomeen, mutta ei Tansaniassa, eikä Suomen kehitysyhteistyön muissa keskeisissä kumppanuusmaissa. Kiinan nousussa kehitysyhteistyöllä ei ole ollut mainittavaa roolia, vaikka esimerkiksi valtaosa Suomen kehitysyhteistyön määrärahoilla rahoitetuista korkotukiluotoista on suunnattu Kiinaan.  

Kiina-ilmiö alkaa koetella monikansallisia yrityksiä

Kiinan nousun avaintekijöihin ovat kuuluneet monikansallisten yhtiöiden tuotannolliset sijoitukset. Niiden seurauksena merkittävä osa Kiinan viennistä koostuu monikansallisten yhtiöiden toimituksista ympäri maailmaa.

Kiinalaisille se on haaste. Äskettäin kansainvälisen talouden tutkimuslaitoksen johtaja Zhang Yangsheng asetti tavoitteeksi Kiinan omien yritysten vahvojen alojen kohottamisen maan johtaviksi vientiyksiköiksi. Hän arveli, että monikansalliset yritykset haukkaavat kohtuuttoman ison osan taloudellisesta tuloksesta, joka syntyy Kiinassa valmistettujen tuotteiden menestymisestä maailmalla.

Yhä useammalla toimialalla kiinalaisyritykset jo haastavatkin Yhdysvaltojen, Japanin ja muiden OECD-maiden monikansalliset yhtiöt. Matkapuhelinteollisuus kuuluu niihin, mikä kiristää entisestään alan kilpailua. Suomelle kullanarvoisen Nokia-ilmiön jatkuvuus joutuu yhä kovemmalle koetukselle.

Se kertoo paljon vuoden 2005 maailmantaloudesta: kolmannen maailman johtava nousija pakottaa Suomenkin juoksemaan yhä lujempaa ja yhä osaavammin.