Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

1_juttupohja

 
Helsinki-ryhmän jäsen Susan George:
"Vuosituhattavoitteet ovat täysin riittämättömät"

Kehitys (12.06.2005 - Juhani Artto) Helsinki-ryhmän jäsen Susan George kuuluu maailman nykyisen valtarakenteen ja kehityssuunnan näkyvimpiin kriitikoihin. Näkemyksiään hän on julkaissut kymmenessä kirjassaan sekä lukuisissa lehtikirjoituksissaan ja –haastatteluissaan.

Kuvaavaa hänen kriittiselle asenteelleen on YK:n vuosituhattavoitteiden luonnehtiminen minimitavoitteiden minimiksi. Georgen mielestä ne ovat täysin riittämättömät. Näin hän esitti tammikuun alussa 2005  Helsinki-prosessin silloisia valmisteluasiakirjoja koskevassa kommentissaan (1).

Leimallista Georgelle on myös intensiivinen osallistuminen suunnanmuutokseen pyrkivän kansainvälisen liikkeen kehittämiseen. Viime vuosina hänen keskeisiä toimintakenttiään ovat olleet Maailman sosiaalifoorumi (WSF), Attac sekä yhteiskunnalliseen kamppailuun liittyneiden tutkijoiden kansainvälinen verkosto Transnational Institute.

"... nyt meillä on vihdoinkin maailmanlaajuinen liike", George totesi lokakuussa 2004 julkaistussa kirjoituksessaan (2). Sillä hän tarkoitti ennen muuta Maailman sosiaalifoorumin muodostavien voimien yhteistä toimintaa.

Lokakuun puolivälissä 2004 George korosti Guardianissa (3), että miljoonien ihmisten samanaikaisen mielenosoituksen - valmisteilla ollutta Irakin sotaa vastaan - teki mahdolliseksi Maailman sosiaalifoorumin puitteissa tehty työ. Hän muistutti siitä, että New York Times luonnehti tätä liikettä 15. helmikuuta 2003 globaalimielenosoituksen jälkeen "toiseksi supervallaksi".

"Melkoinen saavutus viitisen vuotta vanhalta liikkeeltä, jos sen syntyhetkenä pidetään Seattlen mielenosoituksia marraskuussa 1999", George kommentoi.

"Nyt meidän on sovellettava samaa intoa ja päättäväisyyttä kamppailuihin, jotka voimme oikeasti voittaa", hän jatkoi. Irakin sodan estäminen ei hänen mielestään ollut kevättalvella 2003 liikkeen ulottuvilla.  

Lokakuun 2004 jutussaan (2) George arveli, että nykyisessä kehitysvaiheessaan liike tarvitsee kipeästi jonkinlaista voittoa, "merkittävää, näkyvää voittoa, joka työntää vastustajamme hieman lähemmäksi kuilun reunaa".

"Ilman voittoja ihmiset kyllästyvät ja masentuvat", hän perusteli.

Yksittäisen, merkittävän voiton saavuttaminen puolestaan vaatii liikkeen eri osia yhdistävän minimiohjelman hyväksymistä, George päätteli. Hänen mukaansa ei ole varmaa, onko liike vielä kypsä siihen, mutta joka tapauksessa tulee yrittää sopia yhdestä tai kahdesta yhteisestä tavoitteesta.

Ellei muutosrintamassa synny maailmanlaajuista yhteisymmärrystä minimiohjelmasta, voimat eivät riitä taivuttamaan vallassa olevia minkäänlaisiin mainittaviin myönnytyksiin, George arvioi.

Guardianin jutussa George luetteli asioita, jotka hänen mielestään sopisivat parhaiten minimiohjelman tavoitteiksi. Hän sisällytti listaansa kansainvälisen verotuksen, kolmannen maailman velan anteeksiannon, eroonpääsyn geenimuunnelluista organismeista sekä julkisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, pelastamisen Maailman kauppajärjestön WTO:n kynsistä.

Samoihin aikoihin julkaistun kirjan osuudessaan George esitti tärkeiden kampanjoiden listalleen myös ilmastonmuutosta, kansainvälisten verojen käyttöä hyvinvointivaltioiden luomiseksi kaikkialle, ruokaturvaa ja –suvereniteettia sekä kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan perinpohjaista uudelleenarviointia. Lisäksi hän korvaisi WTO:n kauppajärjestöllä, jonka lähtökohtana olisivat eri maiden kansalliset tarpeet. Tätä heijastaa hänen nimihahmotelmansa "Inter national Trade Organisation".

George ilmoitti olevansa valmis rajoittamaan maailmanlaajuisen kampanjoinnin tavoitteet yhteen tai kahteen ja toivoi muiltakin vastaavaa joustavuutta.

Lokakuisissa kirjoituksissaan George vaati rituaalinomaisten vakuuttelujen lopettamista sosiaalifoorumin tapaamisissa. Sillä hän viittasi sotaa, nälkää, sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta yms. koskevien huomioiden ja kannanottojen ylenmääräiseen toisteluun.

Yhdysvalloissa syntynyt ja Ranskan kansalaisuuden vuonna 1994 saanut George haluaa, että hänen edustamansa maailmanlaajuinen liike toimii tehokkaasti. Niinpä hän esitti lokakuussa jopa koordinoivan johtoelimen valitsemista sille.

Helsinki-ryhmän jäsenyytensä George on mieltänyt mahdollisuudeksi yrittää kehitellä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät ole mukana esimerkiksi Maailman sosiaalifoorumissa. Heinäkuussa 2004 hän julkaisi hahmotelman (4) lähtökohdistaan Helsinki-prosessissa.

Jos selvitystyö osoittaa, että liike-elämällä, hallituksilla, kansainvälisillä instituutioilla ja oikeudenmukaisuutta ajavalla maailmanliikkeellä on yhteisiä käsityksiä, sen on johdettava yhteiseen toimintaa, George linjasi. "Aion pysyä mukana tutkimassa, onko tämä mahdollista."

Lähteet:

(1) Susan George: Additional comment, 2 January 2005

(2) Susan George: Taking the Movement Forward; kirjassa Anti-Capitalism: Where now?, Bookmarks publications, October 2004

(3) Susan George: This is the Way to Win, The Guardian 15 October 2004 

(4) Susan George: The Helsinki Process, A Preliminary Contribution, July 2004