Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005

Pelastakaa Lapset –liikkeen Anne Haaranen:
Oikeusperustaisuus johdonmukaistaa toimintaa

Kehitysuutiset (29.06.2005 - Juhani Artto) Kansainvälinen Pelastakaa Lapset –liike korostaa, että sen toiminta on oikeusperustaista. Mitä juhlalliselta kuulostava luonnehdinta tarkoittaa?

"Pidämme työmme lähtökohtana YK:n lapsen oikeuksien sopimusta", Pelastakaa Lapset –liikkeen Suomen järjestön kansainvälisen yksikön johtaja Anne Haaranen kiteyttää.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että järjestö käyttää koko toimintansa suunnittelussa ja työnsä tulosten arvioinnissa mittapuuna lapsen oikeuksien sopimusta. "Sen artiklat toimivat meille työtämme ohjaavina normeina, mittareina ja standardeina."

"Sopimuksen ottaminen lähtökohdaksi auttaa meitä johdonmukaistamaan toimintaamme lasten oikeuksien puolesta", Haaranen toteaa.

Linjaus on tullut Suomen Pelastakaa Lapset –järjestöön liikkeen kansainvälisiltä elimiltä. Ne ovat jo pitkään korostaneet oikeusperustaisuutta. Pelastakaa lapset –liikkeellä oli merkittävä rooli jo itse YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen synnyssä.

"Aloite sopimuksen tekemiseksi tuli Pelastakaa lapset –liikkeeltä ja muun muassa Ruotsin Rädda Barnen –järjestön edustajia oli mukana kirjoittamassa sopimuksen luonnosta."

Konkreettisena soveltamisohjeena Suomen Pelastakaa Lapset -yhdistys käyttää muun muassa käsikirjaa Child Rights Programming, jonka liikkeen kansainvälinen keskus julkaisi vuonna 2002. "Olemme saaneet siitä työkaluja toimintamme suunnitteluun."

Sitoutuminen oikeuksien globaaliin toteutumiseen

Yksimielinen YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen 20. marraskuuta 1989. Päätös osoittautui onnistuneeksi, koska asiakirjasta tuli lyhyessä ajassa maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Valtioista sen ulkopuolella ovat pysytelleet ainoastaan Yhdysvallat ja Somalia.

Kansainvälisellä tasolla lapsen oikeuksien sopimusta edelsivät Geneven lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1924 sekä YK:n lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959. Ne olivat yleisluontoisia, eivätkä sitoneet valtioita oikeudellisesti, kuten lapsen oikeuksien sopimus.

Kuluvalla vuosikymmenellä sopimusta on täydennetty kahdella lisäpöytäkirjalla. Toisessa aseellisiin konflikteihin osallistumisen alaikäraja nostettiin 18 ikävuoteen, toisessa käsitellään lapsikauppaa, -prostituutiota ja –pornografiaa. Lisäpöytäkirjat on allekirjoittanut yli sata ja ratifioinut lähes 70 valtiota.

Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Lisäpöytäkirjat Suomi on allekirjoittanut, mutta lapsikauppaa, -prostituutiota ja –pornografiaa koskeva asiakirja on vielä ratifioimatta.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot sitoutuvat ennen muuta niiden lainkäyttövallan alaisten alle 18-vuotiaiden henkilöiden oikeuksien toteuttamiseen. Sopimuksen ratifiointi merkitsee kuitenkin myös sitoutumista lapsen oikeuksien toteuttamiseen maailmanlaajuisesti. Kussakin asiaryhmässä on mainintoja sopimusvaltioiden kansainvälisistä velvoitteista.

Näin esimerkiksi terveydentilaa, sairauksien hoitoa ja kuntoutusta käsittelevässä artiklassa 24 todetaan näin: "Sopimusvaltiot sitoutuvat edistämään ja kannustamaan kansainvälistä yhteistyötä toteuttaakseen asteittain tässä artiklassa tunnustetun oikeuden toteuttamisen kokonaisuudessaan. Tässä kiinnitetään erityistä huomiota kehitysmaiden tarpeisiin."

Valtioiden on raportoitava sopimuksen täytäntöönpanosta

Näin lapsen oikeuksien sopimus luo myös perustan kansalaisjärjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset, eri maiden poliittisiin päättäjiin suunnatulle vaikuttamistoiminnalle. Ratifioidessaan lapsen oikeuksien sopimuksen valtiot ovat sitoutuneet toteuttamaan siinä määritellyt lasten oikeudet.

Se koskee niin Suomea ja muita teollisuusmaita kuin esimerkiksi Keniaa sekä muita kehitysmaita. "Välillä puhe kehitysyhteistyöstä pelkän auttamishalun ilmentymänä särähtää korvassa." Oikeusperustainen lähestymistapa korostaa, että kehitysyhteistyötä tarvitaan lasten oikeuksien toteutumiseksi ja että sopimuksen ratifioineet valtiot ovat sitoutuneet siihen oikeudellisesti", Haaranen sanoo.

Heikkoutena lapsen oikeuksien sopimuksessa, kuten monessa muussakin kansainvälisessä sopimuksessa, on se, että velvoitteiden rikkomista ei ole sanktioitu. Rikkoja korkeintaan vaarantaa maineensa.

Haarasen mielestä lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyvä valtioiden raportointivelvollisuus on kuitenkin tärkeä. Sopimuksen toimeenpanoa selostavat ja arvioivat raportit on valmistettava ja luovutettava YK:n lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein. Suomi raportoi viimeksi heinäkuussa 2003.

"Lapsen oikeuksien parissa työskentelevät järjestöt ovat kritisoineet puutteellista tiedottamista yleisopimuksesta. Tiedottaminen ja opetusmateriaalin tuottaminen on jäänyt viime vuosina varsin pitkälti järjestöjen vastuulle", Suomen seikkaperäisessä raportissa todetaan itsekriittisesti.

Pakollista vai vapaaehtoista?

Viime vuonna Pelastakaa Lapset koordinoi lapsijärjestöjen työtä, jossa selvitettiin lapsen oikeuksien sopimuksen tunneksitekemistä Suomessa. Selvitys vahvisti arviot, joiden mukaan viranomaiset ovat jättäneet sopimusta koskevan tiedotusvelvollisuutensa paljolti kansalaisjärjestöjen toiminnan varaan. Päättäjät eivät silti ole myöntäneet siihen varoja sopimuksen edellyttämässä määrin, selvityksessä päätellään.

Käsikirjassa Child Rights Programming kuvaillaan yhdeksällätoista tiiviillä määritelmäparilla tarveperustaista ja oikeusperustaista lähtökohtaa. Lista alkaa näin:

  • Yksityinen hyväntekeväisyys / Julkinen, poliittinen, moraalinen ja oikeudellinen velvollisuus 

  • Vapaaehtoinen / Pakollinen

  • Kohdennetaan oireisiin / Kohdennetaan syihin

  • Osittaiset päämäärät (esimerkiksi 80 prosenttia lapsista rokotetaan / Peittävät tavoitteet, kaikilla on samat oikeudet (jos 80 prosenttia rokotetaan, oikeus rokotukseen ei ole toteutunut)

Pelastakaa Lapset toteuttaa koko voimallaan oikeusperustaista lähtökohtaa. "Olemme tyytyväisiä, että Suomen julkista kehitysyhteistyötäkin ollaan kehittämässä oikeusperustaiseen suuntaan", Haaranen sanoo.

Myös Suomen sitoutuminen vuosituhattavoitteisiin on lasten oikeuksien näkökulmasta hyvä asia. "Toteutuessaan kahdeksan niistä parantaisi suoraan lasten asemaa", Haaranen muistuttaa.

Luettavaa webissä: