Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005


Painetut lehdet kehittelevät nettijulkaisemisensa ratkaisuja

Julkaisija (03.12.2005 - Juhani Artto) Kymmenisen vuotta sitten maailmanlaajuisesti ensimmäiset painettavat sanomalehdet alkoivat julkaista juttujaan webissä. Vähitellen yhä useampi kustantaja tempautui omine sovelluksineen mukaan uuteen julkaisukeinoon. Yleensä syyksi riitti se, että muutkin tekivät niin, vaikka talouspäälliköt peräsivät päätöksille myös taloudellisia perusteluja.

Ensimmäisinä vuosina harva ylläpiti maksullista saittia. Päinvastoin eräät maksullisena aloittaneet, kuten Helsingin Sanomat, päättelivät aikansa kävijöiden vähäisyyttä harmiteltuaan, että maksullinen saitti webin mahtavan maksuttoman aineiston keskellä ei toimi. Samoin kävi ilmaisaloituksen jälkeen maksullisuutta kokeilleille, kuten New York Timesille.

Maailmalla tilanne alkoi muuttua vuoden 2002 jälkipuoliskolla. Vuoden 2003 alussa merkittävä osa eri teollisuusmaiden johtavista sanomalehdistä näytti pääosan aineistoistaan enää vain maksaville netin käyttäjille. Maksuttomat vuodet vakuuttivat, ettei aineistojen ilmaistarjonnasta ole lehdelle erityisempää hyötyä.

Ilmainen nettijulkaiseminen pikemmin alkoi vaarantaa halukkuutta ostaa painettua lehteä, eikä ilmaissaiteille ollut avautunut realistista merkittävien mainostulojen näköalaa.

Suomessa isot sanomalehdet siirtyivät joukolla maksullisuuteen viipeellä. Nyt siinä ollaan jo pitkällä. Juttujen pääosan maksullisuudesta on tullut ratkaisu, joka ei netin käyttäjiä enää kummastuta.

Paljon hyviä kysymyksiä

Kustantajia se ei ole kuitenkaan vapauttanut nettijulkaisemisen ongelmakentästä. Kokemusten karttuessa se ei ole supistunut, vaan pikemmin laajentunut. Uusia kysymyksiä on syntynyt jo ennen kuin vanhoihin on kyetty kehittämään uskottavia vastauksia. Rahaa on mennyt enemmän kuin tullut, vaikka saittien kävijämäärät ova kasvaneet nopeasti.

Kuitenkin netissä ja maksullisuudessa pysytään. Se on lähtökohta, jonka puitteissa lehti lehdeltä kehitellään yksilöllisiä ratkaisuja. Vallalla on käsitys, jonka mukaan sanomalehtien julkaisemisen ja lukemisen painopiste siirtyy hitaasti mutta varmasti painetuista versioista sähköisiin. Se perustuu ennen muuta onlinen ylivoimaisuuteen nopeudessa ja jakelun halpuudessa. Nuorten valinnat näyttävät suuntaa: ne ovat selvästi sähköisempiä kuin vanhempien ikäpolvien.

Melkein kaikki painettavien sanomalehtien nettijulkaiseminen pysyy kuitenkin vielä pitkään kokeilunomaisena toimintana. Tärkeintä on hankkia kokemusperäistä tietoa ja osaamista tulevaisuutta varten. Toimivat ideat ja mallit kuoriutuvat vähitellen toimimattomista.

Tasapainoilua painetun ja sähköisen lehden välillä

Toukokuun lopulla usean lehden ja eräiden muiden nettijulkaisijoiden edustajat kertoivat Journalistiliiton järjestämässä seminaarissa omien välineittensä ratkaisuista, kokemuksista ja nettijulkaisemisen tavoitteista. Esimerkinomaisten kirjausten seminaarin annista on määrä kuvastaa ratkottavien haasteiden moninaisuutta.

  • Kalevan toimituspäällikkö Juha Tolonen oli tyytyväinen muun muassa maakunnallisen verkoston tuottaman Kiekko-Kalevan suosioon. Toisena esimerkkinä onnistumisesta hän mainitsi HighTech Forumin. Sen menestyksen avain on paikallisuudessa, Tolonen korosti. Yritykset maksavat näkyvyydestään HighTech Forumissa. Painetun Kalevan maksullisella näköispainoksella on joitakin satoja kestotilaajia. "Verkkolehti ei saa syödä painettua tuotetta."

  • Myös 7 päivää –lehteä edustanut Aller Julkaisut Oy:n new media coordinator Jarno Alastalo painotti, ettei nettiaineisto saa kilpailla painetun lehden kanssa. Mutta miksi lehti ylläpitää nettisaittia? "Se kuuluu seiskan kuvalliseen imagoon". Kävijämäärät nousivat huimasti syksystä 2004 loppukevääseen 2005. Vipusimena tekijät ovat muun muassa harjoittaneet hakukoneoptimointia. Google hakee otsikoista ja otsikkoriveistä, Alastalo muistutti.

  • Talouselämän saitilla sisältö on kuningas, toimittaja Elina Yrjölä-Suhonen totesi. "Hyvä journalismi toimii myös verkossa." Toimitus käyttää uutiskommenttia 60 000 tilaajalle sähköisesti lähetettävän päiväkirjeen veturina. Kommentteja voitaisiin ehkä lisätä, Yrjölä-Suhonen arveli miettiessään, miten päivitystä kannattaisi tihentää. Talouselämän sähköiset palvelut ovat maksuttomia. "Jos laittaisimme jonkun osan maksulliseksi, laskuttamisen kulut todennäköisesti ylittäisivät maksuista kertyvät tulot", Yrjölä-Suhonen esitti.

  • Etelä-Suomen Sanomien toimitus tekee uutisia printtilehteen, nettiin ja kaupalliselle paikallisradiolle. "Online-toiminnan aloittaminen hämärsi heti päätuotteen, painetun lehden roolin", toimittaja Petri Koivisto totesi. Nousi huoli sekä painetun lehden levikistä että sen uutisten tuoreudesta. Painetun lehden toimituksessa heräsi halu pantata skuuppeja ja julkaista ne vasta seuraavana aamuna jaettavassa lehdessä. "Näihin kysymyksiin olemme vastanneet etsimällä jatkuvasti tasapainoa." Koiviston mukaan onlinen tehtävänä on ennen muuta markkinoida päätuotetta tyyliin "lue lisää lehdestä".

  • "Meille on käynyt verkossa usein niin, että olemme juosseet johonkin suuntaan, mutta epäselväksi on jäänyt, miksi olemme juosseet." Näin kuvaili Aamulehden kehityspäällikkö Kari Hurtola työn vaikeutta. Hän kysyi, onko mediayhtiöillä voimavaroja käyttää kaikkia välineitä välitysteknisten laitteiden kirjon kasvaessa. Tärkeätä on ajoittaa kehitysaskeleet oikein, Hurtola korosti.

  • "Meillä kaikki julkaisutoiminta on liiketoimintaa", Kauppalehden päätoimittaja Eero Tuomisto määritteli. Hän asetti välineet aikajanalle seuraavasti: nyt – online, tänään – MTV-uutiset, huomenna – Kauppalehti, viikonloppu – Presso, ensi viikolla – Optio. Resurssien käyttö painottuu Kauppalehteen. Painopistettä on siirrettävä onlineen, Tuomisto hahmotteli. Onko resurssien painopisteen siirto työn alla? "Resurssien siirto on tapa ajatella", hän vastasi.

  • Helsingin Sanomat on hinnoitellut tuotteensa niin, ettei nettiaineisto kannibalisoi painettua lehteä, toimittaja Pekka Pekkala kertoi. Arkistopalvelun hinnat ovat hänen mukaansa kansainvälisessä vertailussa matalat. Ostajina on sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Arkiston myynnistä pääosa kertyy yrityksille tarjotuista palveluista. Pekkala arvioi, että nettijulkaisun maksullisuuden suurin haitta on saittiin iskostuva "maksullisuuden" maine. Maksavien asiakkaiden lisääminen vaatii uusien sisältöjen luomista erityisyleisöille. "Nyt sisältö on kovin yleinen."

Pitkä siirtymävaihe

Esimerkit seitsemästä lehdestä osoittavat, että toimituksissa nettijulkaisemisen kysymyksenasettelut ovat viime vuosina monipuolistuneet ja tarkentuneet. Meneillään on pitkä siirtymävaihe, jossa painetun lehden määräävä asema murenee. Murrosvaiheen hallinta kehittyy koko ajan.