Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005

 
Joka kuudes maitolitra lypsetään Intiassa

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Vuosina 1998-2004 Intia lisäsi vuosittaista maidontuotantoaan 71,3 miljardista tonnista 88,0 miljardiin tonniin. Maailman suurimmaksi maitomaaksi Intia nousi jo vuonna 1999, jolloin se ohitti Yhdysvallat. Intia ylsi vuoden 2004 lypsyillään yli 17 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta.

Toinen tuotantoaan harppoen kasvattanut kehitysmaa oli Kiina. Kuudessa vuodessa se lähes kolminkertaisti tuotantonsa päätyen 19,0 miljardiin tonniin vuonna 2004. Kolmannessa maailmassa sen edellä pysyi yhä Brasilia, joka laajensi vertailujaksolla saantoaan 21,6:sta miljardista tonnista 23,5 miljardiin tonniin.

Myös Meksiko pystyi kasvattamaan vuotuista maitomääränsä. Se laajeni 8,6:sta miljardista tonnista 10,2 miljardiin tonniin.

Samanaikaisesti teollisuusmaiden suurista maidontuottajista ainoastaan Yhdysvallat ja Uusi Seelanti lisäsivät selvästi alan tuotantoaan. Edellisen luvut kasvoivat 71,4:stä 77,2:een, jälkimmäisen 10,5:stä 14,5:een.

Euroopan maissa tuotantomäärät pysyivät melko tarkasti muuttumattomina. Sitä selittää ennen muuta EU:n maitopolitiikassa määrätyt tiukat tuotantokiintiöt. Paikallaan polkivat myös Itä-Euroopan suuret tuottajamaat Venäjä ja Ukraina, vaikka EU:n kiintiömääräykset eivät niitä koskeneetkaan.

Näin maidontuotannon painopiste siirtyi vuosina 1998-2004 hieman kohti etelää. Se ei kuitenkaan aiheuttanut maidon ja maitotuotteiden maailmanmarkkinoilla minkäänlaista Intia- tai Kiina-ilmiötä.

Kansainvälinen kauppa on alalla vähäistä verrattuna useimpiin muihin keskeisiin tuotannonaloihin. Japani, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Kanada sekä Euroopan maat ovat rajoittaneet kotimarkkinoillaan ulkomaista kilpailua ahtailla tuontikiintiöillä ja jopa satojen prosenttien tuontitulleilla. Vuonna 2002 maitotuotteiden viennin arvo maailmankaupassa oli yhteensä ainoastaan 27,3 miljardia dollaria.

Neuvotteluissa maailmankaupan sääntöjen muuttamiseksi kuuden viejämaan vuonna 2002 perustama Global Dairy Alliance (GDA) ajaa maitotuotteiden kaupan rajoitusten olennaista lieventämistä. Tällä hetkellä GDA:n jäsenmaista Uudella Seelannilla on 37 prosentin markkinaosuus maitotuotteiden maailmankaupasta tilastossa, jossa EU-maiden keskinäistä kauppaa ei lasketa mukaan.

Australian maailmanmarkkinaosuudeksi GDA laskee 12 ja Argentiinan osuudeksi 5 prosenttia. Muut jäsenmaat – Brasilia, Chile ja Uruguay – ovat maitotuotteiden viejinä pieniä.

GDA:n listalla on tärkeällä sijalla lisäksi vaatimus EU:n maitotukiaisten nopeasta alasajosta. Myös maailmanlaajuisesti toimiva kansalaisjärjestö Oxfam on ollut samalla asialla. Se julkaisi joulukuussa 2002 raportin, jossa osoitetaan EU:n maitotukiaisten vahingoittavan merkittävästi usean kehitysmaan maitotaloutta. EU vie niihin ylituotantoaan polkuhinnoilla, Oxfam arvosteli.

Järjestö popularisoi kritiikkiään muistuttamalla siitä, että EU subventoi maidontuottajiaan kahdella dollarilla päivässä lehmää kohti. Suomalaisille kehitysmaaaktiiveille tuo rahamäärä on tutumpi Maailmanpankin arviosta, jonka mukaan lähes puolet maapallon asukkaista käyttää kaikkiin menoihinsa alle kaksi dollaria päivässä.

Lähteet: