Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005


Kehitysavusta potkua talouskasvuun:
Kymmenien tutkimusten mukaan kehitysapu on nopeuttanut merkittävästi vastaanottajamaiden talouden kasvua

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Miten kehitysapu on vaikuttanut vastaanottajamaiden kansantalouksien kasvuun? Viime vuosien empiirinen, kvantitatiivinen taloustutkimus vastaa kysymykseen suorastaan hämmentävän mutkattomasti.

Alan tutkijoiden suuren enemmistön mukaan kehitysapu on pitkällä aikavälillä onnistunut huomattavasti lisäämään vastaanottajamaiden taloudellista kasvua. Sen mukaisesti myös taloudelliset edellytykset kansalaisten sosiaaliseen kehitykseen ovat merkittävästi parantuneet.

Kehitysavun ansiosta vastaanottajamaiden bruttokansantulo kansalaista kohti on lisääntynyt keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa, tutkimuksista voi karkeasti yleistää. Luku on niin suuri, että ensi kertaa sen kuullessaan moni kehitysavun vankka kannattajakin voi pitää sitä epäuskottavana.

Niille, joiden mielestä kehitysyhteistyö on ollut rahojen hukkaanheittämistä, tutkijoiden yleistyksen omaksuminen lienee sitäkin työläämpää.

Parempi on kuitenkin uskoa johtopäätös suurin piirtein totuudenmukaiseksi, koska se näyttää tutkimus tutkimukselta vain varmistuvan. Näin toteaa Helsingissä toimivan Wider-instituutin australialainen tutkija Mark McGillivray.

Marraskuun 2005 alkuun mennessä hän oli saanut käsiinsä ja eritellyt 48 empiiristä, kvantitatiivista tutkimusta, joiden aiheena on kehitysavun vaikutus vastaanottajamaiden taloudelliseen kasvuun. Tutkimuksista lähes kaikissa päätellään, että kehitysapu on merkittävästi vaikuttanut talouskasvuun. Vain viitisen tutkimusta sisältää vastakkaisen tai epävarmaksi jäävän johtopäätöksen.

McGillivray korostaa samantapaisiin tuloksiin päätyneiden tutkimusten suuren lukumäärän merkitystä. "Maailmalla oikeistolaiset, ja yhtä hyvin vasemmistolaiset, think-tankit usein perustelevat yleistyksiään ainoastaan yhden tai kahden tutkimuksen tuloksilla. Tässä johtopäätökset perustuvat ratkaisevasti laajempaan ja monipuolisempaan aineistoon."

Tilastojen puutteet
eivät horjuta päätelmiä

Tutkimukset ovat olleet monimuuttuja-analyysin sovelluksia. Niissä on käytetty kehitysavun määrän lisäksi kymmentä tai hieman yli kymmentä muuttujaa.

Tavallisiin muuttujiin ovat kuuluneet "kuivuus", "sisällissota", "etno-kielellinen jakautuneisuus" sekä "insituutioiden ja politiikan laatu", McGillivray listaa. Moniin tutkimuksiin ovat sisältyneet myös "avoimuus kaupalle", "investointiaste" ja "inhimillinen pääoma", jota kuvataan muun muassa väestön koulutustasolla.

Korrelaatioanalyysi kertoo kehitysavun määrän muutosten vaikutuksen talouskasvuun, kun muiden muuttujien vaikutus, toisin sanoen "alkuperäiset olosuhteet", on otettu huomioon. 

Tutkimusten otokset ovat peittäneet kymmeniä erilaisia maita. Se on varmistanut yleistysten osuvuutta. Suurimmista maista Intian tiedot ovat mukana melkein kaikissa tutkimuksissa, mutta Kiinaa on käytetty harvemmin, koska se alkoi vastaanottaa kehitysapua vasta 1980-luvulla.

Alan tutkimus ei ole keskittynyt muutamaan maahan tai laitokseen, vaan analyysejä ovat tehneet niin USA:n ja Kanadan kuin usean Länsi-Euroopan maan akateemiset tutkijat. Pohjoismaalaisista tanskalaiset ovat olleet innokkaimpia tämän aihepiirin tutkijoita.

Tilastojen puutteet eivät McGillivrayn mukaan vie pohjaa pois tutkimusten johtopäätöksiltä. "Tilastoihin sisältyvät mittavirheet eivät voi olla niin suuria, että ne vääristäisivät yleiskuvaa."

Tutkimuksissa ei ole pyritty selvittämään erikoiskysymyksiä, kuten vaikkapa sitä miten avun sitominen antajamaasta tehtäviin hankintoihin on vaikuttanut avun taloudelliseen tehoon. "Tutkimukset ennen muuta kertovat, että talouskasvun mittarilla avun hyvät vaikutukset ovat olleet selvästi avun huonoja vaikutuksia suuremmat", McGillivray kiteyttää.

Avun laadun parantaminen ei ole
määrän lisäämisen vaihtoehto

Jotkut ovat todistelleet avun tehottomuutta viittaamalla maihin, jotka ovat saaneet paljon apua ja joiden taloudellinen kehitys on samanaikaisesti ollut heikkoa, McGillivray toteaa. "Päätelmä ontuu pahasti. Tutkimusten perusteella voimme yleistää, että ilman kehitysapua näiden maiden taloudellinen kehitys olisi ollut vielä heikompaa."

Jos apua olisi viime vuosikymmeninä annettu enemmän, talouskasvu olisi ollut nopeampaa ja vastaanottajamailla olisi ollut enemmän voimavaroja köyhyyden lieventämiseen. Köyhien määrä ei olisi niin suuri kuin se nyt on.

McGillivray korostaa, että sama asetelma päätee nykyhetkeenkin. "Niin tarpeellista kuin onkin ratkoa avun laadun ongelmia, sitä ei pidä tarjota avun määrän lisäämisen korvikkeeksi."

"Tutkimustulokset puhuvat vakuuttavasti sen puolesta, että kehitysyhteistyön määrärahojen tuntuva lisääminen on tehokas keino edetä kohti köyhien määrän puolittamisen tavoitetta."

Kehitysavun kansantuloa lisäävä vaikutus alkaa suhteellisesti heiketä vasta avun suhteen kansantuloon noustessa hyvin suureksi. Tästä ollaan kuitenkin kaikkialla kaukana. Tehon suhteellinen aleneminen on sidoksissa apua saavan maan vastaanottokyvyn rajallisuuteen.