Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

Juhani Artto Homepage 2005


WTO:n kehityskierroksella rintamalinjat
eivät noudata jakoa rikkaisiin ja köyhiin

Kehitys (17.12.2005 - Juhani Artto) Minkälaisia näkymiä käynnissä oleva neuvottelukierros maailmankaupan sääntöjen muuttamiseksi tarjoaa kehitysmaille? Kauppatieteen tohtori Kent Wilska arvioi sitä kolme viikkoa ennen WTO:n Hongkongin ministerikokouksen avajaispäivää 13. joulukuuta. Wilska työskentelee UM:n kauppapoliittisella osastolla kaupallisena neuvoksena.

1. Minkälaisia rintamalinjoja neuvotteluissa on ollut?

"Rintamajako ei kulje enää leimallisesti teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä. EU haluaisi esimerkiksi antaa köyhimmille kehitysmaille erityisetuja, mutta moni muu kehitysmaa vaatii samaa erityiskohtelua kaikille kehitysmaille. Köyhimmät maat ovat yhä olleet neuvotteluissa varsin hiljaa, ja vahvat kehitysmaat ovat jopa runtanneet niitä."

"Rintamia syntyy asiakohtaisesti siellä, missä mailla on yhteisiä etuja. Esimerkiksi EU:n maataloustukia  ja –kauppaa arvostelevat sekä useat kehitysmaat että alan eräät vahvat viejämaat, kuten Australia."

2. Eikö Intian pitäisi saada kaupan säännöissä erityiskohtelua sillä perusteella, että Intiassa on ylivoimaisesti eniten alle dollarilla päivässä kituuttavia ihmisiä?

"Suuntana on pikemmin kaupan sääntöjen yhdenmukaistaminen kuin eriyttäminen. WTO-neuvotteluja käydään valtioiden välisenä monenkeskisenä prosessina, jossa kunkin maan erityistarpeet otetaan huomioon varsin rajallisesti."

"Intian köyhiä koskeva kysymys tulee silloin tällöin esille, mutta se on asia, jossa tarvitaan ennen muuta Intian omia ratkaisuja. Sama koskee suurten tuloerojen Brasiliaa, jossa suuri osa väestöstä elää köyhyydessä."

3. Mitkä asiat ovat nousseet pääkysymyksiksi?

"Pääosassa ovat olleet markkinoillepääsyyn ja tukiin liittyvät kysymykset. Näkyvimmin ne ovat koskeneet maataloustuotteita. Lisäksi kehitysmaat ovat painottaneet tarvettaan kauppaan liittyvään tekniseen tukeen sekä asioita, jotka liittyvät mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti muun muassa elinkeinopolitiikassa. Osa kehitysmaista kokee, ettei niiden sallita enää soveltaa keinoja, joilla nykyiset teollisuusmaat aikoinaan loivat nousunsa perustan."

"Parhaillaan rakennetaan laajaa "aid for trade" -apupakettia, jolla vahvistetaan kehitysmaiden kykyä käydä kauppaa. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi tullin toiminnan kehittämistä tai koulutusta, joka auttaa kehitysmaita täyttämään teollisuusmaiden markkinoillepääsyn vaatimat terveys- ja kasvinsuojelumääräykset. Juuri tällä hetkellä teollisuusmailta odotetaan uusia ja merkittäviä hankkeen rahoittamislupauksia." 

4. Miten kehitysmaat hyötyisivät siitä, että EU alentaisi maataloustuotteiden tulleja WTO-neuvotteluissa tarjoamallaan tavalla?

"Kehitysmaista siitä hyötyisivät eniten maat, joiden kilpailukykyisestä tuotannosta merkittävä osa jää nyt EU:n tullimuurin taakse. Tällaisia maita ovat muun muassa Brasilia ja Argentiina."

"Useimmat kehitysmaat eivät kuitenkaan saisi mitään ratkaisevaa hyötyä EU:n maatalousmarkkinoille pääsyn helpottamisesta, koska niillä on niin vähän kilpailukykyistä tuotantoa."  

5. Entä jos EU supistaisi merkittävästi maataloustuotteittensa vientitukea, kuten se on tarjoutunut tekemään, mikäli muut tekevät samoin?

"Sekin hyödyttäisi kehitysmaista ennen muuta vahvoja maatalousmaita, mutta etua koituisi myös monen muun kehitysmaan omille maataloustuottajille. EU:n vientituen vähentäminen tekisi heille tilaa heidän kotimarkkinoillaan. Samalla se vahvistaisi näiden maiden ruokaturvaa."

"Jos Yhdysvallat rajoittaisi vastaavasti puuvillan vientitukeaan, länsiafrikkalaiset Burkina Faso, Mali ja Benin menestyisivät nykyistä paremmin kansainvälisillä puuvillamarkkinoilla."

6. Miksi EU on tarjoutunut merkittävästi vähentämään maataloutensa suojaa ja supistamaan maataloustukiaan?

"EU haluaa parantaa teollisuustuotteittensa ja palvelutarjontansa pääsyä kehitysmaiden markkinoille. Sen hintana EU on valmis muuttamaan maatalouttaan ja maatalousmarkkinoitaan koskevia järjestelyjä. Taustalla on lisäksi EU:n sisäisiä tekijöitä. EU:n laajennuttua yhteistä maatalouspolitiikkaa on ollut pakko uudistaa myös WTO:sta riippumatta. "

7. Miten teollisuustuotteiden kauppaa koskevat neuvottelut ovat edenneet?

"Tavoitteena on alentaa tulleja. Teollisuusmaissa ne ovat jo nyt niin matalat, että liikkumavara on vähäinen. Kaikki maat ovat ajaneet omasta näkökulmastaan edullisinta laskutapaa tullien alentamiselle. Kiistely on keskittynyt alennuskaavojen erilaisiin laskutapoihin. Kehitysmaiden keskinäisen kaupan vapauttaminen hyödyttäisi merkittävästi kehitystä."

8. Entä palvelukauppa? Onko siihen tulossa mainittavia muutoksia?

"Palvelukaupan neuvotteluja koskevista menettelytavoista on sovittu GATS-sopimuksessa, joka tuli voimaan tammikuun alussa 1995. Sopimuksen mukaan kukin maa päättää, mitä palvelualoja se on valmis avaamaan ulkomaiselle kilpailulle."

"Nyt käynnissä olevalla kierroksella palvelukaupasta on ollut niukasti neuvoteltavaa, koska maat ovat tehneet niin vähän neuvottelutarjouksia. Sen vuoksi EU ja joukko yksittäisiä maita ovat tehneet aloitteita, joiden mukaan kunkin maan tulisi avata vähittään sovittavan minimimäärän verran palvelumarkkinoitaan. Köyhimmät maat on tarkoitus jättää velvoitteen ulkopuolelle. Tällä alalla teollisuusmailla on enemmän voitettavaa kuin kehitysmailla. Brasilia ja useat muut kehitysmaat ovat kuitenkin tyrmänneet tämäntyyppiset aloitteet."

9. Muuttavatko WTO-neuvottelut EU:n ja AKT-maiden välistä suhdetta?

"EU ja AKT-maat ovat neuvotelleet uudentyyppisistä talouskumppanuussopimuksista (EPA) samanaikaisesti WTO-kierroksen kanssa. EPA-sopimukset tulevat perustumaan kaupan vastavuoroiseen vapauttamiseen, mikä on etenemissuuntana WTO:ssakin."

"EPA-sopimuksissa EU pyrkii kuitenkin pitemmälle ja haluaa, että niihin sisällytetään myös niin sanottuja Singaporen teemoja, jotka pudotettiin kehitysmaiden vaatimuksesta pois neuvottelujen asialistalta.  AKT-maissa EU:n pyrkimys on herättänyt arvostelua. EU:n ja AKT-maiden neuvotteluja kiirehtii se, että EU on pitkään myöntänyt AKT-maille erityisetuja, joita koskeva WTO:n poikkeuslupa päättyy vuonna 2007."

"Laajentuneessa EU:ssa entisajoilta periytyneiden siirtomaasiteiden merkitys on vähentynyt. WTO:n sääntöihin sopeutuminen luo samansuuntaista painetta. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa sokerikauppa, jossa EU:n on luovuttava tietyn maaryhmän erityiskohtelusta."

10. Miten EU:n sisäinen kriisi on vaikuttanut WTO-neuvotteluihin?

"Ainakin se on aiheuttanut sen, että EU:ssa neuvottelujen edellä sovitusta mandaatista eli neuvottelijoiden valtuuksista ei ole lipsuttu. Ranska on pitänyt siitä huolen. Euroopan komission liikkumavara on ollut pieni. Tämä on osaltaan vaikuttanut taustatekijänä hitaasti edenneissä neuvotteluissa."