Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1
 
Japani suosii lainamuotoista kehitysapua

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Japani on viime vuosina uudistanut kehitysyhteistyötään. Punaisena lankana on ollut tiivistää entisestään sen kytköksiä saarivaltion strategisiin tarpeisiin. Vuonna 2003 hyväksytyssä peruskirjassa kehitysyhteistyön tavoitteisiin lisättiin Japanin oma turvallisuus ja vauraus.

Kehitysavun valtavirtaan kriittisesti suhtautuva Reality of Aid –raportti vuodelta 2004 toteaa uudesta peruskirjasta, että se liittää Japanin kehitysyhteistyön aiempaa suoremmin turvallisuuspolitiikkaan, jota toteutetaan maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen johdolla.

Uudistusprosessi on vielä kesken, mutta linkitys turvallisuuspolitiikkaan jo näkyy kehitysyhteistyön määrärahojen suuntaamisessa. Joulukuussa 2005 valtiovarainministeriö esitti 50 miljoonan euron määrärahaa käytettäväksi terrorisminvastaisiin hankintoihin ja hankkeisiin kehitysmaissa. Tarkoituksena on muun muassa rahoittaa lentokenttien ja satamien valvontalaiteostoja sekä vakauttaa oloja maissa, jotka ovat vaarassa muuttua terroristien suoja-alueiksi.

Määrärahat alamäessä

Kehitysmaiden näkökulmasta tuntuvin muutos on kuitenkin ollut Japanin kehitysyhteistyön määrärahojen pitkäaikainen laskutendenssi. Niiden osuus bruttokansantulosta ylsi 0,34 prosenttiin vuonna 1984, mutta oli enää 0,19 prosenttia vuonna 2004.

Vuonna 1989 Japani ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana kehitysavun antajana. Japani pysyi tilastoykkösenä koko 1990-luvun, vaikka se alkoi supistaa määrärahojaan jo vuonna 1992.

"Japanin väestössä on selvästi havaittavissa väsymistä kehitysapuun", OECD:n kehitysapukomitea DAC totesi vuonna 2004 julkaistussa Japanin kehitysyhteistyön analyysissään.

Sen jälkeen tilanne ei näytä parantuneen, vaikka Japanin vuosia stagnaatiosta kärsinyt talous on osoittanut elpymisen merkkejä. Jos valtiovarainministeriön esitys vuoden 2006 määrärahoiksi toteutuu, nopea alamäki jatkuu. Nykysuuntauksellaan Japani putoaa pian aputilastossa viidennelle sijalle. Reaaliarvoltaan Japanin määrärahat ovat selvästi alle niiden tason 1990-luvun alkuvuosina.

Kehitysapua öljyn saannin varmistamiseksi

Ennen 2000-lukua kehitysyhteistyön kytköksissä Japanin strategisiin tarpeisiin korostuivat taloudelliset seikat. Kuvaavaa oli reagointi 1970-luvun puolivälin öljykriisiin. Ennen sitä, vuonna 1972, Lähi-idän maiden osuus Japanin kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista oli 0,8 prosenttia. Reaktiona öljykriisi Japanin päättäjät kohottivat osuuden 24,5 prosenttiin vuonna 1977.

Kehitysavulla Japani on paitsi varmistanut energia- ja muiden raaka-aineiden saantiaan myös avannut markkinoita teollisuustuotteidensa viennille. Tässä Japani ei ole mainittavasti poikennut muista vauraista maista. Vuonna 2004 alle 6 prosenttia Japanin avusta oli osittain tai kokonaan sidottu japanilaisten tavaroiden ja palveluiden hankintoihin. Osuus alitti taloudellisesti kehittyneiden maiden keskiarvon.

Japani on vähentänyt sidontaa asteittain. Maan kehitysyhteistyön alkuaikoina 1960-luvulla sidonta oli lähes 100-prosenttista.

Japanin kehitysyhteistyön ehkä suurin erikoisuus on ollut ja on sen painottuminen lainamuotoiseen apuun. Vuonna 2002 sen osuus Japanin määrärahoista oli 55 prosenttia, vuonna 1975 peräti 82 prosenttia. Missään muussa avunantajamaassa vastaava osuus ei ole ollut lähelläkään Japanin lukua.

Japanilaiset ovat perustelleet lainamuotoisen avun suurta osuutta heidän omilla jälleenrakennuskauden kokemuksillaan. Niiden mukaan lainana saatu raha kannustaa vastaanottajamaata tehostamaan omia ponnistelujaan ja tekee tilaa sen omistajuudelle kehitystyössä. Japani on pehmentänyt kehitysluottojaan runsaalla korkotuella. Verrattuna puhtaasti kaupallisten lainojen ehtoihin Japanin kehitysluotot ovat sisältäneet yli 70 prosentin lahjaosuuden.

Kehitysapuluotoista miljardien saatavat

Vuonna 2002 Japanilla oli lainamuotoisesta avustaan 97 miljardia dollaria saatavia kehitysmailta. Summan suuruudesta kertoo paljon se, että 22 miljardin dollarin saatavillaan Saksa oli tällä alalla Japanin jälkeen toiseksi suurin maa. Japanin kehitysluottosaatavat vähiten kehittyneistä maista ylsivät 8 miljardiin dollariin.

Laina-avun korostamisesta on seurannut, että Japanin on ollut vaikeata välttyä kehitysapuvelkojen mittavalta anteeksiannolta. Vuonna 2002 maa käytti siihen 1,3 miljardia dollaria. Siihen kului silloin 13 prosenttia Japanin kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Lainamuotoisen avun seurauksiin kuuluu myös se, että Japanin kehitysaputilejä jatkuvasti lihottavat kehitysmaiden maksamat korot ja kuoletukset. Sen vuoksi avun nettomaksatukset voivat supistua, vaikka päättäjät eivät pienentäisikään uuden kehitysapurahan määrää.

Kiina suurin vastaanottajamaa

Aasian suuret kehitysmaat ovat jatkuvasti pysyneet Japanin avun pääkohteina. Vuonna 2004 kärjessä olivat Kiina (1 441 miljoonaa dollaria), Indonesia (867), Filippiinit (801), Thaimaa (723), Intia (704) ja Vietnam (590). Vasta seitsemänneltä sijalta löytyi Ghana (525) ensimmäisenä maana Aasian ulkopuolelta. Sen jälkeen tulivat Irak (333), Malesia (306) ja Sri Lanka (297).

Vuosikymmenen alussa ja 1990-luvun puolivälissä suurimpien maiden lista oli samankaltainen. Nyrkkisääntönä on pätenyt, että viiden suurimman kohdemaan osuus kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista on ollut lähes 50 prosenttia.

Pääkohdemaiden suuren osuuden merkitystä korostaa se, että Japani on keskittänyt kehitysapuaan muita maita enemmän kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön.

Viime aikoina japanilaiset ovat alkaneet harkita Kiinan pudottamista pääkohdemaiden joukosta. Sitä on perusteltu Kiinan omien voimavarojen kasvulla.

Vuosina 2003-2004 vähiten kehittyneiden maiden osuus Japanin määrärahoista oli 17 prosenttia. Osuus on pidetty samalla matalalla tasolla jo pitkään, vaikka köyhyyden vähentäminen on kuulunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien japanilaisten avun keskeisiin tavoitteisiin. Epäjohdonmukaisuuden vaikutelmaa lieventää se, että Japani on vuosia keskittänyt määrärahojaan maihin, joissa elää suuri osa maapallon köyhistä ihmisistä.

Kansalaisjärjestöjen rooli pieni

Vuoden 2004 raportissaan DAC kehotti Japania luopumaan kehitysyhteistyönsä tiukasta sektorijaosta ja neuvoi soveltamaan läpäisyperiaatetta muun muassa köyhyysongelman sekä ympäristö- ja tasa-arvoasioiden käsittelyssä.

DAC huomautti kriittisesti myös kehitysyhteistyötä koskevan analysoinnin vähäisyydestä Japanissa.

Kansalaisjärjestöillä on Japanin kehitysyhteistyössä selvästi pienempi rooli kuin useimmissa muissa taloudellisesti kehittyneissä maissa. Tavallisesti sen selitetään johtuvan aktivismin vähäisestä roolista buddhalaisessa perinteessä, väestön tottumuksesta auttaa pikemmin oman ryhmän jäseniä kuin ulkopuolisia sekä konfutselaisuuden ruokkimasta luottamuksesta hallitusta kohtaan. Näin selitykset kiteyttää kehitysyhteistyötä tekevien japanilaisten kansalaisjärjestöjen keskus Janic.

Lähteet: