Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1
 
Kiinan ja Intian on luotava ekologisesti kestävä kehitysmalli

Kehitys (20.03.2006 - Juhani Artto) Worldwatch Instituten tammikuussa julkaiseman State of the world 2006 –vuosiraportin erikoiskohteita ovat Kiina ja Intia. Niitä käsitellään kahdella tasolla.

Makrotasolla kirjoittajat suhteuttavat Kiinan ja Intian nykyisen ja kehitystrendeistä johdetun tulevan vaikutuksen ympäristön globaaliin tilaan. Sen johtopäätös ei yllätä. Kiinasta ja Intiasta on tulossa Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle ympäristön tilaa yhä vakavammin heikentäviä tekijöitä.

Mikrotasolla raportti tarjoaa tietoa ympäristön ja yhteiskunnan yksittäisistä ilmiöistä Kiinassa ja Intiassa. Niitä on mahdutettu kirjaan suuri määrä kiinalaisista sähköpolkupyöristä uusiin intialaisiin vedenkeruujärjestelmiin asti.

Merkittävä osa mikrotason havainnoista on myönteisiä, kuten Worldwatchin vuosiraporttien laatimismenetelmään kuuluu. Raporttisarjan tarkoituksena ei ole lamauttaa lukijoita vyöryttämällä pääasiallisesti todisteita riskien musertavuudesta, vaan päinvastoin rohkaista ihmisiä toimintaan kestävän kehityksen vaatimusten toteuttamiseksi. Esimerkeillä tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja kansalaisten toiminnasta ja sen tuloksista luodaan uskoa mahdollisuuteen tervehdyttää kehityksen suuntaa.

Tässä State of the World 2006 onnistuu edeltäjiensä tavoin hyvin. Aineisto osoittaa, että jopa synkkien ympäristöuutisten Kiinassa yhä useampi kansalainen ja auktoriteetti on havahtunut nykymenon tuhoisuuteen ja alkanut toimia suunnan muuttamiseksi.

Ekologinen jalanjälki ylittää biokapasiteetin

Enää ei kannata kysyä, mitä globaalille ympäristölle tapahtuu, jos jokaiseen intialaisperheeseen hankitaan jääkaappi ja kiinalaiset siirtyvät polkupyöristä moottoriajoneuvoihin. Tähän suuntaan on jo edetty niin pitkälle, että maallikonkin on helppo päätellä yhtälö toimimattomaksi.

Worldwatchin raportissa sitä havainnollistetaan muun muassa ekologisen jalanjäljen laskelmilla. Niiden mukaan vuonna 2002 Kiinan ekologinen jalanjälki varasi 18 prosenttia maapallon biokapasiteetista, Intian 7 prosenttia. Väestömääriinsä suhteutettuna ne ovat yhä reilusti maapallon ekologisen kantokyvyn rajojen sisäpuolella, mutta Kiinan ja Intian ekologiset jalanjäljet kasvoivat vuosina 1992-2002 nopeasti, Kiinan 24 prosenttia, Intian 17 prosenttia.

Kohtalokkaaksi niiden jalanjälkien ripeän laajenemisen tekee se, että taloudellisesti kehittyneet maat ovat jo alistaneet käyttöönsä noin puolet maapallon biokapasiteetista. Puolet tästä puolikkaasta johtuu Yhdysvalloista, jonka jalanjälki asukasta kohti vuonna 2002 oli 12 kertaa suurempi kuin Intian ja kuusi kertaa suurempi kuin Kiinan.

Kaikkien maiden yhteenlaskettu jalanjälki ylitti maapallon biokapasiteetin 1980-luvun puolivälissä ja on sen jälkeen jatkanut kasvuaan. Se tarkoittaa ympäristön tilan maailmanlaajuista huononemista.

Suurin vastuu tilanteen pelastamisesta on pahimmilla kuormittajilla Yhdysvalloilla, EU-mailla ja Japanilla, mutta yhtä välttämätöntä on suurimpien kehitysmaiden suunnan muuttuminen, Worldwatchin raportin tekijät korostavat.

Kiinan ja Intian rajojen sisälläkin makrotason ongelmat kärjistyvät uhkaavasti. Esimerkiksi Intiassa miljoonien pohjavesipumppujen käyttöönotto 1990-luvulla nosti pohjaveden kulutuksen raskaasti yli pohjavesivarantojen uusiutumistahdin. Sama ongelma varjostaa Pohjois-Kiinan tasankoaluetta.

Kiinassa ympäristöliike toimii "laillisuuden harmaalla alueella"

Vuosikirjan kymmenestä luvusta ehkä eniten uutta tietoa suomalaisille tarjoaa runsaasti yksityiskohtia sisältävä selostus ympäristötietoisuuden ja –liikkeen noususta Kiinassa.

Luku alkaa Salween-joen patohanketta käsitelleestä tapaamisesta, jonka Kiinan ympäristönsuojeluhallinto järjesti syyskuussa 2004 kiinalaisille ympäristö-, energia- ja vesiasiantuntijoille ja –viranomaisille. Osanottajien kesken syntyi hankkeesta heti kiihkeä väittely ja pian asiasta saivat kuulla myös ympäristötietoiset journalistit ja kansalaisjärjestöjen aktiivit.

Ennen pitkää hankkeesta kerrottiin arvostelevaan sävyyn kiinalaisissa tiedotusvälineissä. Maan johto reagoi mielenkiintoisella tavalla. Helmikuussa 2005 pääministeri Wen Jiabao kehotti patohankkeissa varovaisuuteen ja neuvoi kunnioittamaan ympäristövaikutusanalyysien tuloksia.

Väittely Salween-joen patohankkeesta edustaa merkittävää edistystä Kiinan ympäristöjärjestöille ja –journalisteille, Worldwatchin raportissa todetaan. Se on uusi todiste Kiinan ympäristöliikkeen toimintavapauksien laajenemisesta.

Toisena myönteisenä esimerkkinä raportissa mainitaan valtion ympäristöinvestointien nousu ennätystasolle uuden vuosituhannen alkuvuosina.  

Lupaavaa on myös se, että ympäristöasioiden parissa toimii Kiinassa vähintään 2 000 rekisteröityä, itsenäistä kansalaisjärjestöä. Kuvaavaa kiinalaisen yhteiskunnan nykyiselle murrosvaiheelle kuitenkin on, että ne yhä joutuvat operoimaan "laillisuuden harmaalla alueella", kuten raportissa sanotaan. 

  • State of the World 2006 ilmestyy keväällä 2006 suomeksi Gaudeamuksen kustantamana.