| Journalisti (12.05.2006 - Juhani
Artto) Helsinkiläinen Miika Särmäkari, 23, aloitti freelance-toimittajana kaksi vuotta
sitten. Hänen juttujaan on julkaistu muun muassa Mondossa, Arvossa, Six Degreesissä ja
useassa kaupunkilehdessä. Särmäkari olisi mielellään tehnyt alan töitä enemmänkin,
mutta osa hänen juttuideoistaan on jäänyt toimituksissa hyväksymättä. Myöskään
haut kesätoimittajaksi eivät ole tuottaneet tulosta. "Äskettäin eräs iso
viestintätoimisto tosin lupasi muistaa olemassaoloni", Särmäkari sanoo. Osallistuminen
uuden lifestyle-lehden perustamiseen on työllistänyt Särmäkaria, mutta työ on
toistaiseksi ollut palkatonta. Perustajat ovat joutuneet lykkäämään ensimmäisen
numeron ilmestymistä.
Vapun edellä Särmäkari meni postittajaksi varastoon, koska free-työn näkymät
pakottivat hänet hankkimaan tuloja muualta. Hän pitää ratkaisuaan väliaikaisena ja
uskoo vähitellen vakiinnuttavansa asemansa toimitustyön ammattilaisten joukossa.
Vajaatyöllisyys on tuttua monelle kokeneellekin journalistille.
Journalistiliiton tuoreimmissa freelancereiden työmarkkinatutkimuksissa joka kolmas
vastaaja kirjasi itsensä alityöllistettyjen ryhmään. Vastaukset ovat vuosilta 2002 ja
2004. Tuoreempia selvityksiä ei ole tehty.
"Silloin tällöin kuulemme tapauksista, joissa heikon työtilanteen jatkuminen on
ajanut freelancereita kokonaan muille aloille", lehdistön freelance-yhdistyksen
SFJ:n asiamies Anna Kähkönen kertoo. "Valokuvaajasta on tullut kirjakauppias ja
toimittajasta bussikuski."
Kähkönen korostaa, ettei vajaatyöllisyydessä ole kysymys satojen freelancereiden
ammattitaidon puutteesta, vaan ennen muuta alan työvoiman mittavasta ylitarjonnasta.
"Journalistiliiton freelancerit ovat toimineet alalla keskimäärin runsaat 17
vuotta. Free-jaksojen osuus siitä on yli kymmenen vuotta. Järjestäytyneiden
freelancereiden enemmistö on suorittanut korkeakoulututkinnon."
Ylitarjonnan mittasuhteista saa karkean kuvan laskemalla yhteen journalistien
työttömyyskassan rekisteröimät työttömät ja freelancereiden työmarkkinatutkimusten
tiedot alityöllisten määrästä.
Maaliskuussa 2006 työttömyyskassa maksoi ansiosidonnaista päivärahaa 345
jäsenelleen. Aiempien vuosien tietojen perusteella on ennustettavissa, että tänä
vuonna ansiosidonnaista maksetaan kaikkiaan 700–800:lle kassan jäsenelle.
Joka kolmannen journalistiliittolaisen freelancerin vajaatyöllisyys puolestaan
merkitsee sitä, että noin 550 jäsentä ei saa haluamaansa määrää toimeksiantoja.
Yhteen laskettuna työttömyydestä tai vajaatyöllisyydestä kärsii tänä vuonna yli
tuhat journalistia. |
|
|
|
Freet ehdottavat lääkkeitä
vajaatyöllisyyteen + Alan koulutuspaikkojen
määrää voidaan lähivuosina pudottaa vastaamaan uuden työvoiman kysyntää.
+ Monen työsuhteisen runsaita ylitöitä ja noin 160
freelancerin ylityöllisyyttä voidaan pyrkiä vähentämään.
+ Freetyön ostajia voidaan vaatia kasvattamaan
palkkiobudjettejaan ostettavan työn määrää vastaaviksi.
+ Eläkeläisten työskentely freelancereina pahentaa
ylitarjontaa. On arveluttavaa, jos eläkeläisjournalisti tekee työtä polkupalkkioilla.
Eläkeläisille voidaan tiedottaa alihinnoittelun vaikutuksista koko alan näkökulmasta.
+ Mediayhtiöitä voidaan painostaa, jos ne korvaavat
ammattityövoimaa polkutaksoilla tai jopa ilmaiseksi työskentelevillä opiskelijoilla,
jotka suorittavat pakollista harjoitteluaan.
+ Mediayhtiöitä voidaan vaatia suosimaan nykyistä enemmän
kotimaista sisällöntuotantoa.
+ Ala voi pyrkiä lisäämään valokuvien, av-teosten ja
muiden kansainvälisille markkinoille sopivien töiden myyntiä ulkomaille.
Paljonko freet ansaitsevat?
Puolet Journalistiliiton freelancereista ansaitsi vuonna 2004
verotettavaa tuloa alle 1 700 euroa kuukaudessa. Kokopäivätyöstä tämä
freetyöntekijöiden mediaaniansio alittaa työehtosopimuksen vähimmäistason.
Kymmenesosan verotettava tulo nousi yli 3 200 euroon
kuukaudessa.
Pienituloisin kymmenesosa ansaitsi keskimäärin 850 euroa
verotettavaa tuloa kuukaudessa.
Keskimääräinen free tekee täyttä työviikkoa. Osa
free-työntekijöistä tekee osa-aikatyötä omasta halustaan, osa olosuhteiden pakosta.
Lähde: freelancereiden tuorein työmarkkinatutkimus.
Verotettava tulo on summa, joka on saatu vähentämällä laskutuksesta
tulonhankintakulut. |
