Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_2


Rikkaissa maissa työskentelevät lähettävät
yhä enemmän rahaa köyhiin kotimaihinsa

Kehitys (21.12.2006 – Juhani Artto) Vauraassa maailmassa työskentelevien siirtotyöläisten rahalähetykset perheilleen kehitysmaihin (remittances) ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Rekisteröitäviä kanavia pitkin lähetettyjen rahaerien määrä kohosi viime vuonna 167 miljardiin dollariin, Maailmanpankki esittää julkaisussaan Global Economic Prospects 2006.

Lukuun on lisättävä muilla tavoin kotimaihin toimitetut summat. Maailmanpankki arvioi, että ne korottavat rahalähetysten kokonaisarvoa vähintään 50 prosenttia. Sen mukaan viime vuoden ”remittanssit” pohjoisesta etelään tekivät yhteensä vähintään 250 miljardia dollaria.

Kasvu on ollut harppauksellista. Vuonna 2001 rekisteröityjä rahalähetyksiä kertyi Maailmanpankin mukaan 80 miljardia dollaria. Rekisteröidyn dollarimäärän yli kaksinkertaistuminen neljässä vuodessa ei merkitse kuitenkaan yhtä suurta reaalilisäystä, Maailmanpankki huomauttaa. Osaksi huima ero heijastaa rahalähetysten rekisteröinnin tehostumista, osaksi dollarin vaihtokurssin heikkenemistä.

Rahalähetykset kotiin kehitysmaihin ovat paisuneet suurinpiirtein yhtä suureksi pääomavirraksi kuin kolmanteen maailmaan rikkaista maista suunnatut sijoitukset yritysostoihin, tuotantolaitoksiin ja osakkeisiin. Tässä on huomattava, että sijoituspääoman nettosummaa pienentävät kehitysmaihin tehdyistä sijoituksista kotiutettavat voitot. Vuonna 2001 niitä kertyi monikansallisten yhtiöiden kehitysmaayksiköissä 55 miljardia dollaria.

Remittanssi-rahojen määrä on kasvanut 2000-luvulla monta kertaa suuremmaksi teollisuusmaiden kehitysyhteistyön määrärahat. Vielä 1990-luvun puolivälissä ne olivat suuruudeltaan lähellä toisiaan. Tosin merkittävä osa määrärahoista käytettiin hankintoihin ja palkkauksiin donorien - antajamaiden - markkinoilta.

Afrikka heikoilla

Vastaanotettujen rahalähetysten määrä on kasvanut 2000-luvulla kaikissa eteläisissä maanosissa. Taloudellisesti kehittymättömin alue, Saharan etelänpuolinen Afrikka, on kuitenkin heikoilla myös rikkaissa maissa työskentelevien perheenjäsenten rahatoimituksissa etelään. Vuonna 2005 ne tekivät yhteensä 8 miljardia dollaria. Rekisteröidyistä rahalähetyksistä se vastasi ainoastaan 5 prosentin osuutta.

Saharan etelänpuolisen Afrikan saamien rahalähetysten niukkuutta korostaa se, että maanosa häviää vuosittain miljardien dollareiden arvosta henkistä pääomaa koulutetun työvoiman maastamuuton seurauksena.

Eniten - 42 miljardia dollaria – vuonna 2005 nettosi Latinalainen Amerikka ja Karibian alue, Global Economic Prospects 2006 –selvityksessä vuosi sitten laskeskeltiin. Lokakuun lopulla 2006 Maailmanpankki julkaisi lopullisemman yhteenvedon. Se päätyi 48 miljardiin dollariin. Meksikoon siitä toimitettiin 22 miljardia dollaria.

Viime vuosina Meksiko on kilpaillut tasaväkisesti vastaanottajamaiden ykköspaikasta Intian ja Kiinan kanssa.

Myönteistä vaikutusta ei pidä liioitella

Lokakuussa 2006 julkaistussa Latinalaisen Amerikan kehityspankin IADB:n selvityksessä lasketaan, että Yhdysvalloissa työskentelevät 12,6 miljoonaa siirtotyöläistä Latinalaisesta Amerikasta lähettää kotimaahansa keskimäärin 300 dollaria kuukaudessa. Sen he tekevät 900 dollarin kuukausitulostaan.

IADB:n tutkimuksessa päätellään, että rahalähetykset vähentävät vastaanottajamaassa köyhyyttä ja lisäävät tasa-arvoa, mutta kaiken kaikkiaan vaikutukset eivät ole muodostuneet kovin suuriksi. Tutkijat yleistävät määrällisen yhteyden näin: Kun toimitettujen erien osuus bruttokansantuotteesta nousee prosenttiyksikön, köyhien osuus väestöstä alenee 0,4 prosenttiyksikköä.

Useassa Latinalaisen Amerikan maassa sukulaisten rahalähetykset ulkomailta kuuluvat kansantalouden keskeisiin tekijöihin. Vuonna 2004 niiden osuus Haitin bruttokansantuotteesta oli peräti 53 prosenttia. Noin kuudenneksen osuudesta ne vastasivat Jamaikalla, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Kymmenen prosentin rajan ylittyi myös Guatemalassa, Nicaraguassa ja Dominikaanisessa tasavallassa.  

IADB korostaa, että suuretkaan rahalähetykset eivät auta vastaanottajamaata voimistumaan, ellei sen talouspolitiikka tue pitkäjänteisesti kehitystä. Läntisen pallonpuoliskon köyhin maa Haiti on siitä ikävällä tavalla hyvä esimerkki.

Lue lisää: