Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_2

   
Intia hyödyntää puhtaan kehityksen mekanismia

Kehitys (14.03.2007 - Juhani Artto) Vuonna 1990 Intian osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasujen (KHK) päästöistä oli 3,39 prosenttia, vuonna 2000 jo 4,47 prosenttia, World Resources Institute arvioi. Intian viranomaisten tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 1994.

Kansalaista kohti Intian päästöt olivat vuonna 2000 kaukana maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolella. Suuren väkimääränsä vuoksi Intia oli siitä huolimatta maailman kuudenneksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.

World Resources Institute ennustaa, että Intian päästöt kasvavat pitkään rajusti. Tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2025 yksin Intian hiilidioksidipäästöt tulevat olemaan 90 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2000.

Uutena keinona päästöjen lisääntymistä vastaan Intiassa on viime vuosina hyödynnetty Kioton sopimukseen sisältyvää puhtaan kehityksen mekanismia (CDM, Clean Development Mechanism). CDM:ssä teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaissa KHK-päästöjä vähentäviä ja hiilinieluja lisääviä hankkeita. Samalla niiden rahoittajat saavat haltuunsa vastaavan määrä päästövähennysyksiköitä.

Tammikuuhun 22. päivään 2007 mennessä maailmanlaajuisesti rekisteröidyistä CDM-hankkeista lähes joka kolmannessa (32 prosenttia) isäntämaana toimii Intia. Suurimpien isäntämaiden listalla sitä seurasivat Brasilia 18, Meksiko 15 ja Kiina 8 prosentin osuuksilla.

Intian CDM-toiminnassa merkittävässä asemassa ovat jääkaapeissa käytettävää HFC-23:a tuhoavat hankkeet. Gujaratin osavaltiossa toteutettavassa hankkeessa tuhotaan 290 tonnia HFC-23:a vuodessa. Ilmakehän lämpenemistä se hidastaa yhtä paljon kuin hiilidioksidipäästöjen kolmen miljoonan tonnin vuosittainen vähennys.

Yksittäisen suuren CDM-hankkeen merkityksestä saa käsityksen vertaamalla Gujaratin hanketta Intian KHK-kokonaispäästöihin. Ne olivat 1 228 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 1994. Sen jälkeen Intian KHK-päästöt ovat kasvaneet nopeasti taloudellisen toiminnan kiihkeän laajenemisen myötä.

Jos World Resources Instituten ennuste Intian hiilidioksidipäästöjen 90 prosentin kaasvusta vuosina 2000-2025 toteutuu ja jos sen muut KHK-päästöt kasvavat samassa tahdissa, intialaisten ilmakehää lämmittävät päästöt lisääntyvät vuosittain 50-60 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sen estäminen vaatisi vuosittain 17-20 hanketta, jotka rajoittaisivat pysyvästi päästöjä yhtä paljon kuin Gujaratin hanke.

Intialla on edellytyksiä toimia näin laajan CDM-toiminnan isäntämaana, UNCTADin lokakuussa 2006 julkaisemassa tutkimuksessa päätellään. Sen mukaan sekä intialaisten tekninen osaaminen että maan viranomaisten valmiudet riittäisivät siihen.

Sen sijaan CDM-toiminnan laajenemisen pullonkaulana on teollisuusmaiden organisaatioiden kiinnostuksen rajallisuus. Lisäksi Intian mahdollisuuksia kaventaa CDM-hankkeiden muiden potentiaalisten isäntämaiden koveneva haaste. Äskettäin Kiina nousi ykköspaikalle Intian rinnalle CDM-hankkeiden kiinnostavimpien kohdemaiden listalla, jota ylläpitää energia-alan globaali konsulttiyhtiö Point Carbon.

Päälähteet: