Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Hollanti tekee tilaa kumppanimaidensa omistajuudelle

Kehitys (15.12.2007 - Juhani Artto) Hollannin sitoutuneisuutta kehitysmaiden kehityksen tukemiseen ei tarvitse epäillä, koska se piti tänäkin vuonna ykkössijansa Commitment to Development Indexin listauksessa. Vuosina 2003 ja 2004 Hollanti sijoittui kakkoseksi, sen jälkeen kolmena vuonna peräkkäin kärkeen.

Tuoreen listauksen mukaan Hollannin kehityspolitiikan vahvimmat osa-alueet ovat investointitoiminta ja kehitysyhteistyö. Niissä Hollanti ylsi 21 rikkaan maan joukossa 2. ja 3. sijalle. CDI-indeksi muodostetaan yhteensä seitsemän osa-alueen arvosanojen keskiarvosta.

Indeksin niukkasanaisessa selitysosassa Hollannin kehitysyhteistyöpolitiikkaa kiitetään määrärahojen korkeasta BKTL-osuudesta (0,76 prosenttia) ja köyhien, melko demokraattisten maiden painottumisesta avun vastaanottajien joukossa. Lisäksi ansioksi mainitaan se, että Hollanti suosii kehitysyhteistyössään laajoja kokonaisuuksia määrärahojen sirpalemaisen käytön sijaan.

Heikkoutena indeksin laatijat pitävät avun osittaista sitomista hollantilaisten tavaroiden ja palvelujen hankintaan. Kuudesosa Hollannin avusta on sidottua.

Vuosituhattavoitteiden tavoitteluun lisää tukea

Hollannin hallituksen mielestä hollantilaiset voivat olla ylpeitä ykkössijastaan CDI 2007 -indeksissä, kunhan saavutus suhteutetaan kehitysmaiden ongelmien mittasuhteisiin. 

Ajatus sisältyy Hollannin hallituksen 16. lokakuuta parlamentin alahuoneelle toimittamaan asiakirjaan ”Yhteinen asia: Sijoittaminen kehitykseen muuttuvassa maailmassa”. Se sisältää Hollannin kehitysyhteistyöpolitiikan tuoreimmat johtopäätökset.

Yksi niistä on pitää tiukasti kiinni YK:n juhlaistunnosssa vuonna 2000 hyväksytyistä vuosituhattavoitteista. Hollanti näyttää esimerkkiä muille lisäämällä tukeaan maille, joiden viime vuosien kehitysvauhti ei riitä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen vuonna 2015.

Se merkitsee mittavaa yhteistyötä myös usean sellaisen maan kanssa, joiden hallintokulttuuri tarjoaa huonot lähtökohdat köyhyyden lieventämiselle ja kehityspolitiikan muille pyrkimyksille. Asiakirjassa arvostellaan avun keskittämistä maille, jotka paljolti toimivat antajamaiden toivomalla tavalla. Se on jättänyt vähälle kehitysavulle maat, joissa turvallisuustilanne ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat heikot. Kuitenkin juuri niissä apua tarvitaan kaikkein kipeimmin, asiakirjassa korostetaan.

Vain osalle budjettitukea

Ratkaisuksi tähän ristiriitaan hollantilaiset tarjoavat avun antamisen ja yhteistyön muotojen eriyttämistä vastaanottajamaiden erilaisuutta vastaavasti. Budjettitukea ja sektoriohjelmia sovelletaan siellä, missä vastaanottajan uskotaan pystyvän käyttämään niitä tarkoitetulla tavalla. Muualla on turvauduttava yhteistyön muihin muotoihin.

Kaikissa tapauksissa on olennaista, että yhteistyö on läpinäkyvää ja siitä käydään avointa keskustelua, asiakirjassa linjataan. Itsekriittisesti siinä todetaan, että hallituksen kehitysyhteistyö on keskittynyt liikaa yhteistyöhön vastaanottajamaiden keskushallinnon kanssa. Kumppanuussuhteita parlamentteihin, puolueisiin ja paikallishallintoihin on syytä laajentaa.

Vuosina 2000-2004 budjettituen osuus Hollannin kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä kasvoi 3 prosentista 18 prosenttiin. Budjettitukea saaneiden maiden määrä nousi kahdesta kahdeksaan ja sektoriohjelmia toteutettiin vielä laajemmin. Kumppanuusmaiden enemmistössä hankemuotoinen yhteistyö pysyi kuitenkin yhä hallitsevassa asemassa. 

Hollanti tekee etujoukkona tilaa vastaanottajamaiden omistajuudelle myös toisella tavalla. Se on muita rikkaita maita valmiimpi sopeuttamaan omaa kehitysyhteistyötään vastaanottajan omiin hallintojärjestelmiin (englanniksi tästä kehityksen suunnasta käytetään termiä alignment).

Hauraat ja ei-hauraat valtiot

Lokakuisessa linjauksessa 40 kumppanuusmaata ja -aluetta jaetaan kehitysvaiheensa perusteella neljään ryhmään.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vuosituhattavoitteista jäljessä olevat, matalan tulotason maat, joissa hauraus ei ole valtion hallitseva ominaisuus ja hallinnon rakenteet tarjoavat riittävät näköalat yhteistyölle. Pääosa ryhmän 17 jäsenestä on Saharan eteläpuolisen alueen maita.

Toisen ryhmän muodostavat maat ja alueet, joissa jyrkkä eriarvoisuus tai valtiollisen järjestelmän hauraus jarruttaa köyhyyden lieventämistä. Näitä ovat muun muassa Afganistan, Kolumbia ja Kongon demokraattinen tasavalta.

Kolmanteen ryhmään sijoittuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön soveltuvat, keskituloiset maat, joissa hauraus ei ole valtion hallitseva ominaisuus. Ryhmään sijoittuvat muun muassa Indonesia, Egypti ja Etelä-Afrikka.

Neljännen ryhmän maiden kanssa Hollanti aikoo lopettaa kehitysyhteistyön seuraavan neljän vuoden aikana. Ryhmään kuuluvat Bosnia-Hertsegovina, Eritrea, Sri Lanka, Albania, Armenia ja Kap Verde.

Turvallisuus, naisten asema, tulonjako, ilmasto ...

Kehitysyhteistyön sisällölliset painopisteet Hollanti ryhmittelee niin ikään neljään lohkoon. Ensimmäinen niistä on otsikoitu Turvallisuus ja kehitys. Hauraiden valtioiden tuen vahvistaminen voi parantaa turvallisuutta ja vauhdittaa kehitystä myös niiden lähialueilla, hollantilaiset uskovat.

Naisten ja tyttöjen aseman parantamista kehitysyhteistyöministeri Bert Koenders luonnehtii ehdottoman ensisijaiseksi tavoitteeksi. Siitä syntyy toinen painopistealue.

Kolmanneksi taloudellinen kasvu ja rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kaventaminen muodostavat tärkeän osan Hollannin kehitysstrategista ajattelua. Neljäs painopiste sisältää ympäristö-, ilmasto- ja energia-asiat.

Vuoden alkukuukausina Hollannin kehityspolitiikan vetäjät haastoivat eri yhteiskuntapiirien edustajat miettimään, miten työtä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tehostaa. Hollannissa kehityspolitiikkaa kehitetään monipuolisen vuoropuhelun avulla.