Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Tanskalta vähintään 0,8 prosenttia kehitysapuun

Kehitys (07.03.2008 - Juhani Artto) Tanska aikoo käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön 1,93 miljardia euroa. Se merkitsee 0,80 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL).

Kehy-määrärahojen korkean BKTL-osuuden ansiosta Tanska sijoittui viimevuotisessa ”sitoutuminen kehitykseen indeksissä” toiseksi edellään vain Hollanti. Indeksin kuudella muulla osa-alueella (kauppa, sijoitukset, maahanmuutto, ympäristö, turvallisuus, teknologia) Tanskan ”sitoutuminen kehitykseen” arvioitiin ainoastaan keskinkertaiseksi taloudellisesti kehittyneiden maiden ryhmässä.

Tanskan parlamentti määritteli vuonna 2000 köyhyyden vähentämisen tanskalaisten kehitysyhteistyön yleistavoitteeksi. Määritelmä on pysynyt voimassa, mutta marraskuussa 2001 valtaan noussut hallituskoalitio on monilta muilta osin uudistanut kehitysyhteistyön linjauksia.

Niihin sisältyy määrärahojen BKTL-osuuden selvä laskeminen. Vuonna 2001 osuus oli 1,03 prosenttia. Kaiken lisäksi se oli ohjelmoitu nousemaan 1,25 prosenttiin vuonna 2005, kun mukaan laskettiin ulko- ja ympäristöministeriöiden yhteiselle ”ympäristö, rauha ja vakaus” –ohjelmalle suunnitellut määrärahat. Ohjelma lakkautettiin vuonna 2003.

Alenevasta kehityssuunnasta huolestuneille pääministeri Anders Fogh Rasmussenin hallitus on vakuuttanut, että hallitus ei päästä kehy-määrärahojen BKTL-osuutta putoamaan alle 0,80 prosentin. Kannanotto sisältyy muun muassa Tanskan kehitysyhteistyön viralliseen suunnitelmaan vuosille 2008-2012.

Afganistan tärkeä kohdemaa

Ohjelmamaiden määrä on laskettu kuuteentoista. Niistä kymmenen on Afrikassa, neljä Aasiassa ja kaksi Latinalaisessa Amerikassa. Painopiste on selkeästi vähiten kehittyneissä ja köyhissä maissa.

OECD:n kehitysyhteistyökomitea DAC suositteli vuoden 2007 arviossaan Tanskaa laatimaan ”johdonmukaisen strategisen kehyksen” osallistumiselleen hauraiden valtioiden auttamiseen.

Vuosien 2008-2012 suunnitelmassa hallitus lupaa lisätä ponnistelujaan hauraiden valtioiden vakauttamiseksi. Pääkohteena on Afganistan. Sille on korvamerkitty 27 miljoonaa euroa vuodessa aina vuoteen 2012 asti. Luku ei sisällä rahoja, jotka kansalaisjärjestöt tulevat käyttämään Afganistanissa.

”Kasvava kehitysapu (Afganistanille) sovitetaan yhteen Tanskan laajentuneen sotilaallisen läsnäolon kanssa Helmandin maakunnassa. Lisävaroja ohjataan siviili- ja sotilastoimintojen koordinointiin sikäli kuin turvallisuustilanne antaa siihen aihetta”, vuosien 2008-2012 suunnitelmassa todetaan.

Muita hauraita kohdemaita ovat Irak, Sudan ja Zimbabwe.

Vuodelle 2009 valmisteilla olevassa ”Afrikan rauhan puolesta” –ohjelmassa tullaan painottamaan työtä ”laajasti ymmärretyn alueellisen yhdentymisen” jouduttamiseksi, hallitus on päättänyt.

Kansalaisjärjestöjen piirissä on arvosteltu sitä, että kehitysyhteistyötä on viime vuosina kytketty aiempaa tiivimmin toimintaan ”uutta terrorismia” vastaan. The Reality of Aid 2006 –kokoomateoksessa esitetään, että Tanska on vaatinut – kehitysyhteistyön ehtona - muun muassa Keniaa, Nigeriä ja Indonesiaa osallistumaan terrorisminvastaiseen taisteluun.

Kahdenväliselle työlle yli puolet

OECD:n DAC-komitea antaa tunnustusta Tanskalle sen kehitysohjelmien laaja-alaisuudesta. Kussakin ohjelmamaassa kahdenvälinen apu keskittyy kahdelle tai kolmelle Tanskan vahvalle osaamisalueelle.

Työ hiv/aidsia vastaan kuuluu painopisteisiin. Vuonna 2006 Tanska päätti merkittävästi lisätä sen määrärahoja. Vuoteen 2010 mennessä niiden on määrä nousta yhteensä 130 miljoonaan euroon.

Myös ”hyvä hallinto, demokratia, ihmisoikeudet” –kokonaisuuden painotusta on äskettäin lisätty. Käynnisteillä on yhdeksän uutta tämän alan ohjelmaa. Niihin on tarkoitus käyttää 150 miljoonaa euroa.

Ilmaston, energian ja ympäristön aihepiirissä kunnianhimoisena tavoitteena on sisällyttää niiden elementtejä köyhyyden vähentämisen strategioihin ja sopiviin kohtiin Tanskan sektoriohjelmissa. Uutena tehtävänä tanskalaiset ovat alkaneet analysoida, miten esimerkiksi maataloushankkeet parantavat heidän yhteistyökumppaniensa kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tanskan nykyinen hallituskoalitio on luopunut nyrkkisäännöstä, jonka mukaan määrärahoja ohjataan yhtä paljon kahdenväliseen ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Kahdenvälisen toiminnan osuutta on laajennettu monenkeskisen kustannuksella. Tämä merkitsee erkaantumista kehy-yhteisössä kauan sitten omaksutusta suosituksesta.

Sen sijaan avun sitomattomuutta (antajamaasta tehtäviin hankintoihin) koskevan suosituksen Tanska on pitkän vitkuttelun jälkeen ottanut todesta. Elintarvikeavun sitominen hankintoihin Tanskasta on lopetettu tästä vuodesta lähtien. Ainoastaan sekaluotto-ohjelman vuotuiset 40 miljoonan euron määrärahat pysyvät sidottuina.

Kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille nykyinen hallituskoalitio on asettanut uuden vaatimukseen. Järjestöjen kehy-hankkeiden tuen ehdoksi asetettiin vuonna 2006 viiden prosentin omarahoitusosuus. Vuonna 2007 se nostettiin kymmeneen prosenttiin.