Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_3

FAOn ennuste:
Ruuan maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkeina

Kehitys (06.06.2008 - Juhani Artto) YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn elintarvikkeiden hintaindeksi nousi maaliskuusta 2007 maaliskuuhun 2008 peräti 57 prosenttia. Indeksi kuvastaa elintarvikkeiden vienti- ja tuontihintojen todellisia muutoksia. Se lasketaan 55 keskeisen elintarvikkeen maailmanmarkkinahinnoista.

Tylyimmin jyrkkä nousu on kohdellut ihmisiä monissa niistä kymmenistä matalatuloisista maista, jotka ovat elintarvikkeiden nettotuojia. Niiden hallituksilla on ollut niukasti keinoja vaimentaa ruuan tuontihintojen kallistumisen vaikutusta kotimaisiin vähittäishintoihin.

Minkälaisista summista on kysymys? - FAOn helmikuussa 2008 esittämän ennusteen mukaan LIFDC-maat* (matalatuloiset, ruuan nettotuojamaat; low-income food deficit countries) ostivat vuonna 2006 ulkomailta elintarvikkeita 86 miljardilla dollarilla, viime vuonna 107 miljardilla dollarilla. Lisäys johtui pääosin viljan ja kasviöljyn tuontihintojen noususta.

Sekä viljan että kasviöljyn maailmanmarkkinahintojen nousu jatkui tammi-maaliskuussa 2008 jyrkkänä. Maaliskuussa 2008 niiden keskihinta oli 26-27 prosenttia korkeampi kuin joulukuussa 2007 ja 64-65 prosenttia yli vuoden 2007 keskihinnan.

Jos vuoden 2008 keskihinta päätyy maaliskuun 2008 hintatasolle, LIFDC-maat joutuvat - karkeasti arvioiden - tänä vuonna maksamaan tuontielintarvikkeista 60-70 miljardia dollaria enemmän kuin viime vuonna.

Kiina pärjää

LIFDC-maiden mahdollisuudet kuitata lisälaskunsa ovat kovin erilaiset. Mahtavan valuuttavarannon omaava, nopeasti talouttaan kasvattava Kiina selviää ongelmitta, mutta ryhmän useimpien maiden on yhä vaikeampaa turvata kansalaistensa ravinnon saantia. Moni niistä maksaa isoa lisälaskua myös ulkomailta ostettavista polttoaineista.   

Ainakaan nopeata helpotusta ei ole odotettavissa LIFDC-maiden omasta tuotannosta. FAO ennustaa, että niiden viljantuotanto kasvaa tänä vuonna prosentin. Niiden väestömäärä lisääntyy hieman enemmän.

LIFDC-maiden enemmistön elintarvikehuolto oli ajautumassa pahenevaan kriisiin jo ennen maaliskuuta 2007, sillä elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousuvauhti muuttui poikkeuksellisen nopeaksi jo alkusyksyllä 2006. Se näkyy FAOn elintarvikkeiden hintaindeksissä.

Vehnän hinta yli kaksinkertaistui

FAOn keskeisten elintarvikeryhmien hintaindeksit antavat kehityksestä köyhien näkökulmasta vielä synkemmän kuvan kuin kansainvälisesti kaupattavan ruuan hintojen yleisindeksi.

Köyhien pääravintoaineet vilja (ml. riisi) ja ruokaöljy ovat kallistuneet selvästi yleisindeksiä nopeammin, kun taas köyhien joka tapauksessa vain niukasti kuluttaman lihan maailmanmarkkinahinta on noussut maltillisesti. Tämä ero ilmenee havainnollisesti FAOn keskeisten elintarvikkeiden tuoteryhmäkohtaisesta hintaindeksistä.

Viljan maailmanmarkkinahintojen viimeaikainen nousu merkitsee jyrkkää poikkeamaa lähihistorian trendistä. Kun vuosien 1998-2000 viljan hintaindeksin keskiarvoksi merkitään 100, sen keskiarvo vuonna 2005 päätyi lukuun 106. Vuonna 2006 keskiarvo nousi jo 124:ään ja viime vuonna 172:een. Maaliskuusta 2007 maaliskuuhun 2008 indeksi lähes kaksinkertaistui nousten 151:stä 284:ään.

Vehnän maailmanmarkkinahinta nousi vuodessa 130 prosenttia ja riisin 74 prosenttia. Maissi kallistui hitaammin mutta lähes kolmanneksen sekin (31 prosenttia).

Paikoin korotukset suoraan vähittäishintoihin

Huhtikuussa 2008 maakohtaiset uutiset vähittäishintojen muutoksista osoittivat, että kansainvälisen kaupan hintojen nousu oli mennyt suoraan usean kehitysmaan vähittäishintoihin. Norsunluurannikolla riisin vähittäishinta oli yli kaksinkertaistunut vuodessa, samoin vehnän hinta Senegalissa. Etiopian pääkaupungissa maissista oli maksettava maaliskuussa 2008 kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Sri Lankassa riisin hinnan nousutahti oli ollut lähes yhtä armoton.

”Haitissa peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet viime vuodesta 50-100 prosenttia”, FAO raportoi. Näiden lukujen valossa ei ole yllättävää, että Haitissa ja kymmenkunnassa muussa köyhässä maassa elintarvikkeiden jyrkkä kallistuminen on aiheuttanut ruokamellakoita.

Intiassa hintojen nousu hallittua

Viljasta ja muista peruselintarvikkeista pääosa myydään niiden tuottajamaissa, vain pienehkö osa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi viljasta noin 12 prosenttia myytiin viime vuonna kansainvälisillä markkinoilla. Sen vuoksi edellä kuvaillut maailmanmarkkinahintojen harppaukset ylöspäin näkyvät useimpien maiden vähittäishinnoissa olennaisesti pienempinä nousuina.

Intiassa vehnä ja riisi kallistuivat tammi-maaliskuussa 2008 vain murto-osan maailmanmarkkinahinnan noususta. Intian markkinoilla viljan hinta on huomattavasti alle kansainvälisen hintatason. Hintaerosta huolimatta miljoonat intialaiset viljelijät tuskin edes haaveilevat tuotteidensa myymisestä maailmanmarkkinoilla, koska heidän käytössään ei ole siihen tarvittavaa järjestelmää.

Monen kehitysmaan hallitus on hillinnyt kansainvälisten hintojen siirtymistä vähittäishintoihin alentamalla tuontiveroja ja lisäämällä peruselintarvikkeiden hintatukea. Useat riisin viejämaat ovat rajoittaneet kotimaisten vähittäishintojen nousua estämällä tuottajia ja välittäjiä toimittamasta riisiä vientimarkkinoille. Näin ovat tehneet muun muassa Kiina, Intia, Egypti ja Vietnam.

Lupaavat mutta riskialttiit satonäkymät

Huhtikuussa 2008 FAO:lla oli myönteinen uutinen kerrottavanaan. Vehnästä on luvassa hyvä sato. FAO kuitenkin varoitti, että vehnän maailmanmarkkinahinta pysyy korkeana ja paljon viimevuotisen tason yläpuolella, koska vehnävarastot olivat ennen uuden sadon korjuuta tavanomaista pienemmät.

Riisin tuotantoon FAO odottaa vajaan kahden prosentin kasvua, mutta sekään ei alenna kansainvälisiä hintoja varastoidun riisin vähäisyyden vuoksi, asiantuntijat ennustavat.

FAO:n ennuste kuluvalle vuodelle kertoo, että kaikkien viljalajien (riisi jauhetussa muodossa, englanniksi milled rice) tuotanto nousee tänä vuonna 2 164 miljoonaan tonniin. Se merkitsisi lähes kolmen prosentin kasvua viime vuonna saavutetusta ennätystasosta. Vehnän osuus siitä olisi lähes 650 miljoonaa tonnia, riisin (milled rice) yli 440 miljoonaa tonnia ja muiden lajien (tärkeimmät: maissi, ohra, kaura, ruis, durra ja hirssi, englanniksi niistä käytetään yleiskäsitettä coarse grain) 1 075 miljoonaa tonnia.

Riskinä ovat epäedulliset säät. Viime vuonna sato jäi sääriskien toteutumisen seurauksena selvästi keväällä ennustettua pienemmäksi. Jos samoin käy tänä vuonna, elintarvikkeiden köyhien nettotuojien hintakurimus vain pahenee.


*LIFDC-maat

  • FAO loi 1970-luvun lopulla LIFDC-maan määritelmän käytettäväksi ruokaturvan analysoinnissa. Määritelmää on sen jälkeen päivitetty useita kertoja.

  • LIFDC-maat ovat matalatuloisia, tuontiruuasta riippuvaisia maita.

  • Vuonna 2000 (tässä yhteydessä) matalatuloisiksi laskettiin maat, joissa bruttokansantulo henkeä kohti oli alle 1 445 dollaria.

  • Elintarvikkeiden nettotuojana pidetään (tässä yhteydessä) maata, jonka tuontiruuan arvo on vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena ylittänyt ruuan viennin arvon

  • Tällä hetkellä ryhmään kuuluu 82 maata: Afrikassa 44, Aasiassa 25 (ml. Kiina ja Intia), Keski-Amerikassa 3, Etelä-Amerikassa 1 (Ecuador), Oseaaniassa 6, Euroopassa 3 (Albania, Bosnia Hertsegovina, Makedonia)

Päälähde: Committee of food security, FAO 2002