Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Mutkikas asetelma leimaa EU:n ja AKT-maiden EPA-neuvotteluja

global.finland (16.06.2008 - Juhani Artto) Taloudelliset kumppanuussopimukset (Economic Partnership Agreements, EPAs) kuuluivat 12-13. kesäkuuta Addis Abebassa EU:n ja AKT-maiden yhteisen ministerineuvoston keskeisiin asioihin.

Tapaamiselta ei kuitenkaan odotettu tärkeitä läpimurtoja, vaikka syyskuussa 2002 aloitetut EPA-neuvottelut ovatkin vielä pahasti kesken.

Lähtökohtana on ollut EU:n ja AKT-maiden kesäkuussa 2000 allekirjoittama Cotonoun sopimus. Siinä EU jäsenvaltioineen ja 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiota ovat sitoutuneet neuvottelemaan EU:n ja AKT-maiden alueellisesti muodostettujen maaryhmien välille taloudelliset kumppanuussopimukset. Cotonoun sopimuksen mukaan niistä on tarkoitus tulla huomattavasti laaja-alaisempia kuin tavanomaiset kauppasopimukset maiden tai maaryhmien kesken.

Sopimus valmis vasta Karibian maiden kanssa

Sopimusneuvottelut oli määrä saada valmiiksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Aikaraja määräytyi Maailman kauppajärjestön WTO:n myöntämän poikkeusluvan voimassaoloajan mukaan. Poikkeusluvan EU:n ja AKT-maiden kauppajärjestelyt tarvitsivat sen vuoksi, että ne eivät olleet sopusoinnussa WTO:n linjausten kanssa. Ristiriitaista WTO-määräysten kanssa oli AKT-maiden tuotteiden pääsy EU-markkinoille WTO:n monen muun jäsenmaan tuotteita lievemmin rajoituksin.

AKT-maat

Ryhmän muodostaa (tällä hetkellä) 79 Afrikassa, Karibialla ja Tyynenmeren alueella sijaitsevaa maata. Niistä 40 kuuluu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. - AKT-maissa asuu yhteensä yli 800 miljoonaa henkeä. Väestömäärältään suurimmat ovat Nigeria, Etiopia, Kongon demokraattinen tasavalta, Etelä-Afrikka, Sudan, Tansania ja Kenia. - Vuonna 2007 EU-maiden tuonnin arvo AKT-maista oli 40,2 miljardia euroa ja EU-tuotteiden viennin arvo AKT-maihin 39,7 miljardin euroa. EU on melkein kaikkien AKT-maiden tärkein kauppakumppani, mutta EU-maiden kaupassa AKT-mailla on vain marginaalinen merkitys. - AKT-maiden viennistä EU-maihin 42 prosenttia koostui raakaöljystä, 5 prosenttia kaakaopavuista ja 5 prosenttia timanteista. AKT-maiden tuonnissa EU-maista suuria tuoteryhmiä olivat muun muassa koneet (22 prosenttia), öljy (11), ajoneuvot (7), alukset/laivat (7) ja lääkkeet (3).

Tavoitelluista laaja-alaisista sopimuksista ainoastaan viidentoista Karibian alueella sijaitsevan maan ja EU:n välinen taloudellinen kumppanuussopimus saatiin valmiiksi ennen vuoden 2007 loppua. Se näyttää nyt suuntaa neuvotteluille muista sopimuksista, joskin eri alueiden lopullisissa sopimuksissa tulee olemaan selviä eroja.

Sitä paitsi vielä on epävarmaa, johtavatko kaikki kesken olevat neuvottelut laaja-alaisiin, taloudellisiin kumppanuussopimuksiin.

Vuoden 2007 lopulla solmitut väliaikaiset sopimukset purkivat WTO:n suunnalta tulleen paineen, mutta useimpien alueiden sopimusneuvotteluissa osapuolet ovat vielä kaukana toisistaan. Väliaikaiset taloudelliset kumppanuussopimukset keskittyvät keskinäisen tavarakaupan määräyksiin, eivätkä juurikaan käsittele muita EPA-sopimuksiin suunniteltuja asioita.

Alueellinen yhdentyminen sivuraiteelle?

Maaliskuussa 2008 julkaistussa tutkimuksessa ”The new EPAs: comparative analysis of their content and the challenges for 2008” todetaan, että väliaikaiset sopimukset viimeisteltiin vuoden 2007 lopulla kovalla kiireellä ja että kiire näkyy ratkaisuissa. Tutkimus tehtiin Hollannin ulkoasiainministeriön tilauksesta ja rahoittamana.

Alun perin yhdeksi neljästä pääperiaatteesta sovittu AKT-maiden alueellisen yhdentymisen edistäminen on osassa väliaikaisia sopimuksia jätetty vähälle huomiolle tai ohitettu kokonaan.

Useat yksittäiset AKT-maat turvasivat pääsyään edullisin ehdoin EU-markkinoille neuvottelemalla EU:n kanssa kahdenväliset sopimukset. Euroopan komissio oli mukana juonessa ja luonnehtii kahdenvälisiä EPA-sopimuksia astinlaudoiksi kohti lopullisena tavoitteena olevia alueellisia kumppanuussopimuksia. Ratkaisun merkityksestä on kuitenkin esitetty myös päinvastaisia käsityksiä.

”... kaksoislinjallaan Euroopan komissio ohitti muodolliset alueelliset neuvottelurakenteet, minkä vuoksi sitä syytetään aktiivisesta (AKT-maiden) alueellisen solidaarisuuden heikentämisestä”, hollantilaisrahoitteisessa tutkimuksessa sanotaan.

Samanlaista arvostelua kuultiin AKT-maiden suurlähettiläskomitean kokouksessa kesäkuun 2008 alussa Brysselissä. Elimen etiopialaisen puheenjohtajan Berhane Gebre Christosin mielestä väliaikaiset EPA-sopimukset estävät alueellista yhdentymistä.

Länsi-Afrikan kuudestatoista AKT-maasta Ghana ja Norsunluurannikko solmivat EU:n kanssa kahdenväliset väliaikaiset EPA-sopimukset. Muiden Länsi-Afrikan maiden kanssa käydyt EPA-neuvottelut eivät ole vielä johtaneet minkäänlaiseen sopimukseen.

Ghanan vientiyritysten liiton toimitusjohtaja Augustine Adongo arvioi, että kahdenvälinen sopimus EU:n kanssa oli Ghanalle parempi vaihtoehto kuin Länsi-Afrikan eduiltaan erilaisten maiden etujen yhteensovittaminen.

Tutkimuksessa Adongoa siteerataan sen vuoksi, että hänen päätelmänsä heijastaa laajemminkin Afrikan AKT-maita koskevaa ongelmaa. EPA-prosessi on tuonut selvästi esille sen, että useimmilla alueilla, joille alueellisia EPA-sopimuksia valmistellaan, AKT-maiden keskinäinen koheesio on heikko, Hollannin rahoittamassa tutkimuksessa korostetaan.

Cotonoun sopimuksen taustalla olevan ajatusmallin mukaan sillä on vakavat seuraukset AKT-maiden asemalle maailmantaloudessa. Ellei niiden keskinäinen alueellinen yhdentyminen etene ripeästi, mahdollisuudet pärjätä globaalissa taloudellisessa kilpailussa pysyvät surkeina.

Jarruja tullijärjestelyjen erilaisuudesta

Hollantilaisrahoitteisessa tutkimuksessa pidetään hankalana myös sopimusten tullimääräysten erilaisuutta ja niiden muutosten eritahtisuutta. Se on omiaan hidastamaan AKT-maiden alueellista yhdentymistä, tutkijat arvostelevat.

Afrikan itä- ja eteläosissa alueellisen integraation ongelmaa on kärjistänyt häilyvyys maaryhmien muodostamisessa. EPA-neuvottelujen maaryhmät poikkeavat muun muassa Eteläisen Afrikan yhteisön SADC:n sekä Eteläisen Afrikan tulliliiton SACUn rajoista. Sen seurauksena useaan alueelliseen järjestöön kuuluviin maihin kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia.

Maaryhmien muodostamisen vaikeutta kuvaa sekin, että vuoden 2007 puolivälissä Afrikkaan muodostettiin viides EPA-ryhmä, vaikka EPA-neuvotteluja oli sitä ennen käyty jo lähes viisi vuotta EU:n ja neljän maaryhmän kesken. Tansania loikkasi yhdestä neuvoteluryhmästä toiseen.  

EPA-sopimuksiin liittyviä aineistoja ja sivustoja: