Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Latvia auttaa Moldovaa, Ukrainaa ja Georgiaa

Kehitys (18.09.2008 - Juhani Artto) Latvia käytti viime vuonna viralliseen kehitysyhteistyöhön lähes kahdeksan kertaa enemmän rahaa kuin vuonna 2001. Samalla ajanjaksolla kehy-määrärahojen osuus bruttokansantulosta kasvoi kolminkertaiseksi. Ensimmäinen kehitysprojekti Afganistanissa, jossa olosuhteet ovat erityisen vaikeat, valmistui toukokuussa 2008. Näin ilmaistuna eteenpäinmeno on ollut vaikuttavaa.

Mittasuhteet ovat kuitenkin vaatimattomat. Viime vuonna määrärahat nousivat 11,6 miljoonaa euroon. Suomessa yksin Kirkon Ulkomaanavun kehy-budjetti oli lähes lähes kaksi kertaa suurempi kuin 2,4 miljoonan asukkaan Baltian maan.

Vuonna 2007 virallisen kehitysavun osuus Latvian bruttokansantulosta oli 0,06 prosenttia. Kaksi vuotta aiemmin osuus käväisi 0,07 prosentissa. EU on asettanut uusien jäsenmaiden tavoitteeksi 0,17 prosentin BKT-osuuden vuonna 2010, mutta Latvia suunnittelee etenemistä siihen mennessä 0,10 prosenttiin.

Tänä vuonna Latvian talouskasvu on hidastunut jyrkästi. Pitkään jatkunut noin 10 prosentin kasvuvauhti on pudonnut muutamiin prosentteihin. Se saattaa vaimentaa päättäjien haluja lisätä kehy-määrärahoja.

Painopiste monenkeskisessä avussa

Latvia on kehitysavun antajana vasta alussa, kuten EU:n muutkin uudet jäsenmaat. Suomi oli samassa vaiheessa 1960-luvulla. Silloin Suomi seuraili Ruotsin esimerkkiä ja hyödynsi sen kokemuksia.

Nyt Latvian lähtökohta on vankempi kuin Suomen 1960-luvulla, koska latvialaisten käytettävissä on EU-maiden pitkä, monipuolinen kokemus kehitysyhteistyöstä. Ratkaisevan ulkoisen sysäyksen kehy-toimintansa kehittämiseen Latvia sai pyrkimisestä ja pääsystä Euroopan Unionin osaksi.

Ennen toukokuussa 2004 alkanutta EU-jäsenyyttään Latvia ohjasi lähes kaiken kehitysapunsa YK:n järjestöille ja muille monenkeskisille, kehitysyhteistyöhön osallistuville kansainvälisille organisaatioille. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön Latvia aloitti 2005. Silloin monenkeskisen avun osuus laski 91 prosenttiin.

EU:n linjaukset perustana

Latvian kehitysyhteistyöohjelmassa 2006-2010 todetaan, että Latvian linjaukset perustuvat EU-jäsenyyden myötä tulleisiin kansainvälisiin velvoitteisiin. Sen rinnalla ryhtyminen kehitysavun antajamaaksi luo mahdollisuuksia vahvistaa Latvian kansainvälistä asemaa, ohjelmassa perustellaan.

Kehitysyhteistyönsä periaatteiksi Latvia määrittelee köyhyyden vähentämisen, avun tehokkuuden, vastaanottajamaiden tarpeet sekä avun koordinoinnin muiden antaja- ja saajamaiden kanssa.

Näissä puitteissa Latvian avun pääkohdemaiksi on valittu Moldova, Ukraina ja Georgia. Hankkeita toteutetaan myös Valko-Venäjällä ja Afganistanissa.

Alkuun teknisen avun kohteina ovat olleet muun muassa rajojen vartiointi, tulli, rangaistuslaitosten hallinto, paikallishallinnon perustaminen sekä EU-asioiden koordinointi. Latvia on opastanut kumppanuusmaitaan myös kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä ja talouskasvun ylläpitämisessä.

Afganistanissa toukokuussa 2008 valmistuneessa hankeessa kolmeen kylään rakennettiin lähdevesisäiliö ja vedenjakelujärjestelmä. Ne palvelevat kylien 4 800 asukasta. Latvia käytti hankkeeseen runsaat 30 000 euroa ja kyläyhteisöt noin 5 000 euroa.

Julkinen keskustelu virinnyt

Julkisessa keskustelussa kehitysyhteistyöstä keskeisiä aiheita ovat olleet köyhyys, Latvian velvollisuudet, vakauden tärkeys, taloudellinen kasvu ja demokratian lisääminen Latvian lähialueilla. Keskustelussa on mukana tiedotusvälineiden lisäksi opiskelijoita ja akateemisia henkilöitä sekä puolueiden, liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia, Nils Josts Latvian ulkoasiainministeriöstä luettelee.

Latvian kehitysyhteistyöohjelmassa korostetaan tarvetta saada kansalaisjärjestöjä ja yritysmaailmaa mukaan kehy-toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vapaaehtoisia Latvia on lähettänyt Georgiaan, Namibiaan ja Sri Lankaan. Oma määrärahansa on varattu latvialaisten valistamiseen kehitysyhteistyöstä.