Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_3

Uutuudet laajentavat vielä niukasti kehitysrahoitusta

Kehitys (18.09.2008 - Juhani Artto) Kuusi vuotta sitten Monterreyssä Meksikossa kehitysrahoituksen ongelmia käsiteltiin optimistisessa hengessä. Sitä ruokkivat rikkaiden maiden lupaukset lisätä tuntuvasti kehitysyhteistyönsä määrärahoja ja uusien avunantajien (emerging donors) esiinmarssi. Lisäksi uskoa parempaan virittivät aloitteet kehitysrahoituksen uusiksi hankintatavoiksi.

Dohassa 29.11.-2.12.2008 järjestettävän seurantakonferenssin lähestyessä Monterreyn optimismista on jäljellä vain rippeet. OECD:n kehitysyhteistyökomitean muodostavat avunantajat ns. DAC-maat eivät ole lähelläkään uraa, joka johtaisi Monterreyn aikoihin ja sen jälkeen annettujen lupausten toteutumiseen. Vuonna 2007 DAC-maiden virallisen kehitysavun BKTL-osuus laski 0,31 prosentista 0,28 prosenttiin.

DAC-maiden ontuminen varjostaa pahasti koko kehitysyhteistyön näkymiä, koska DAC-maiden osuus kaikista kehitysyhteistyörahoista on yhä noin 90 prosenttia. Myöskään uusiin avunantajiin ja kehitysrahoituksen ”innovatiivisiin” uutuuksiin Monterreyssä asetetut odotukset eivät ole täyttyneet.

Uusista rahoituskeinoista Monterreyssä eniten toiveita herättivät lentolippuvero sekä valuutansiirtovero (Tobinin vero), jonka toteutuminen on yhä täysin epävarmaa. Valuutansiirtoverosta käydään laadukasta akateemista keskustelua, mutta edes veron koeluontoisia sovellutuksia ei ole näköpiirissä.

Lentolippuveron nousukiito tyssäsi

”Olemme luomassa jotain täysin uutta ja vallankumouksellista”, Ranskan ulkoministeri Philippe Douste-Blazy uhosi tammikuun 2006 alussa Pariisissa kehitysrahoituksen uusia keinoja käsitelleessä konferenssissa journalisteille. ”Tämä vie kehitysapua ja kehitystä ratkaisevan askeleen eteenpäin”, Reuters siteerasi ministeriä.

Hänen intonsa perustui ennen muuta Ranskan presidentin Jacques Chiracin lentolippuveroaloitteen etenemiseen. Sen tuotoilla ostettaisiin lääkkeitä kehitysmaiden malaria-, aids- ja tuberkuloosipotilaille.

Heinäkuun alussa 2006 Ranska alkoi periä lentolippuveroa ja auttaa sen tuotolla kehitysmaiden terveydenhuoltoa. Vuosittaiseksi tuotoksi on arvioitu 200 miljoonaa euroa.

Kansainvälisesti lentolippuvero ei kuitenkaan ole lähtenyt kunnolla nousuun. Alun perin aloitteeseen myönteisesti suhtautunut Britannia tahrasi viime vuonna uskottavuuttaan kehitysavun antajana romahduttamalla omien määrärahojensa BKTL-osuuden. Muut lentolippuveron aktiiviset tukijat ovat kehitysmaita, kuten Chile ja Brasilia sekä eräät niitä köyhemmät maat. Muutama kuukausi sitten Namibian hallitus päätti ottaa käyttöön lentolippuveron. Sen tuotolla tuetaan Namibiassa toteutettavia kehityshankkeita.

Maailman mitassa ehdotus lentolippuverosta on viime aikoina hautautunut lentoliikenteen muiden keskusteluteemojen alle. Polttoaineiden hinnannousu ja kiistely lentoliikenteen saattamisesta päästökaupan piiriin jättänevät lähivuosinakin olemattomasti tilaa lentolippuveron etenemiselle.

Saudi-Arabia non-DAC-maiden kärjessä

OECD:n kehitysyhteistyökomiteaan kuulumattomista maista (non-DAC-maat) suurin avunantaja on vuosikymmeniä ollut Saudi-Arabia. Sen valtiovarainministeri Ibrahim Al-Assaf kertoi vuoden 2002 Monterreyn konferenssissa, että Saudi-Arabia on käyttänyt 1970-luvun puolivälin jälkeen kahden- ja monenkeskiseen kehitysapuun yli 75 miljardia dollaria, mikä on vastannut lähes 4 prosentin BKT-osuutta.

Sen jälkeen Saudi-Arabia on jatkanut samalla linjalla. YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi vuonna 2006, että Saudi-Arabia käyttää yhdessä Lähi-idän muiden öljyvaltioiden kanssa vuosittain 2-3 miljardia dollaria kehitysyhteistyöhön.

Lähi-idän öljyvaltioista myös Kuwaitin kehy-määrärahat ovat - sen oman ilmoituksen mukaan - pitkään selvästi ylittäneet YK:n vauraille maille suositteleman 0,7 prosentin BKTL-osuuden.

DAC:n mukaan non-DAC-maiden joukossa viime vuonna erottuivat myös Etelä-Korea, joka käytti kehitysyhteistyöhön 672 miljoonaa dollaria, sekä Taiwan (514 miljoonaa dollaria) ja Puola (356 miljoonaa dollaria). Etelä-Korea lupasi pari vuotta sitten nostaa määrärahansa miljardiin dollariin vuonna 2010.

Näiden kolmen maan määrärahojen BKTL-osuudet ovat kuitenkin vielä pieniä. Vuonna 2007 Taiwan ylsi 0,13, Puola 0,09 ja Etelä-Korea 0,07 prosenttiin.

Samalla tasolla - 0,10 prosentin molemmin puolin – operoivat myös useimmat EU:n uudet jäsenmaat. Ne ovat vasta ottamassa tuntumaa kehitysyhteistyöhön.

Kiina aktiivisena öljykentillä ja kaivosalueilla

Marraskuussa 2006 Kiinan ja Afrikan 48 maan johtajien huipputapaamisessa Beijingissä presidentti Hu Jintao lupasi, että Kiina kaksinkertaistaa kehitysapunsa Afrikalle. Se nousisi lähes miljardiin dollariin vuonna 2009. Kiinalaiset julkistivat myös suunnitelmansa perustaa viiden miljardin dollarin kehitysrahasto edistämään kiinalaisyritysten sijoituksia Afrikkaan. Kiinan ulkomaankauppapankki EXIM myönsi vuoden 2007 loppuun mennessä afrikkalaisille lainoja 23,9 miljardin dollarin arvosta. Luottojen määrä alkoi kasvaa jyrkästi vuonna 2004.

Afrikassa Kiinan kehitysyhteistyö, sijoitukset ja lainat muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla Kiina varmistaa öljyn ja mineraalien saatavuutta. Viime vuosina se on näkynyt ennen muuta Angolassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa (KDT). Angolassa, josta Kiina ostaa nykyään yli puolet afrikkalaisesta tuontiöljystään, Kiina rahoittaa noin 11 miljardin dollarin perusrakennehankkeita.

KDT:ssä Kiina on sopinut 8,9 miljardin dollarin hankkeista, jotka keskittyvät kuljetusyhteyksien kunnostamiseen. Sopimus antaa Kiinalle oikeudet viiden kupari- ja kobolttikaivoksen hyödyntämiseen.   

UNDP:n tuoreimpien tilastojen valossa Kiina on yhä kehitysavun nettovastaanottaja. Vuosina 2002-2006 avun nettomäärä vaihteli 1,2 ja 1,8 miljardin dollarin välillä.