Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Saksa kaukana apulupauksistaan

Kehitys (10.12.2008 - Juhani Artto) Saksan kehitysyhteistyön määrärahojen BKT-osuudesta piirretty käyrä muistuttaa vuoristorataa. Vuosien 2005-2007 osuus (0,36-0,37 prosenttia) edustaa keskitasoa. Sitä edelsi vuosina 1997-2004 jakso, joka oli selvästi matalin (0,26-0,28 prosenttia) 1960-luvun puolivälistä alkavassa tilastossa.

Alamäki alkoi jo ennen vuonna 1990 toteutettua Saksojen yhdistymistä, mutta sen jälkeen kehitysapurahojen BKT-osuus supistui jyrkästi lähes vuosikymmenen ajan. Huippulukemat rekisteröitiin vuosina 1979-1985 (0,43-0,47 prosenttia). Jakso 1966-1978 koostuu useasta isohkosta noususta ja laskusta 0,31 prosentin ja 0,42 prosentin välillä.

EU:n päätösten ja YK:n suositusten mukaisesti Saksan nykyinen hallitus lupaa marraskuussa 2005 hyväksytyssä ohjelmassaan nostaa BKT-osuus 0,51 prosenttiin vuonna 2010 ja 0,70 prosenttiin vuonna 2015. Viime vuosina määrärahakehitys ei ole ollut näiden tavoitteiden saavuttamiseen johtavalla uralla. Myöskään vuoden 2009 budjettiesitys, joka julkistettiin ennen Yhdysvaltojen finanssikriisin leviämistä Eurooppaan, ei anna toivoa noususta edes 0,51 prosentin tuntumaan vuonna 2010.

Läntisen maailman suurimpien talousmahtien vertailussa Saksan 2007 BKT-osuus (0,37) menestyy kuitenkin hyvin. Sen edellä oli vain Ranska (0,39). Britannia (0,36) seurasi lähietäisyydellä, muut G7-maat kaukana jäljessä. Saksa käytti 2007 viralliseen kehitysyhteistyöhön 9,0 miljardia euroa, mikä merkitsi lähes 12 prosentin osuutta DAC-maiden kaikista kehy-rahoista.

Kansalaisjärjestöjen Reality of Aid –julkaisussa Peter Mucke muistuttaa, että vuonna 2006 Saksan virallisen kehitysyhteistyön BKT-osuus kohosi harppauksellisesti velkojen poikkeuksellisen mittavan anteeksiannon seurauksena. Saksa mitätöi yhteensä yli 2,2 miljardia dollaria Nigerian ja Irakin velkoja. 

Kehitysasioilla oma ministeriö

Saksa hoitaa virallista kehitysyhteistyötään kolmen organisaation voimin. Linjauksista vastaa melko itsenäisesti toimiva taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriö BMZ. Toimeenpanossa se nojautuu teknisen yhteistyön palveluyritykseen GTZ:aan ja rahoitusta kanavoivaan kehityspankkiryhmään KfW:hen, jonka luottokanta oli vuoden 2007 lopulla 87 miljardia euroa.

OECD:n kehitysyhteistyökomitea DAC arvosteli vuonna 2005 kolmen organisaation mallia hankalaksi kumppanuusmaille ja taloudellisesti tehottomaksi. Yritykset yhdistää BMZ, GTZ ja KfW yhdeksi organisaatioksi ovat kilpistyneet GTZ:n ja KfW:n työntekijöiden ja parlamentin vastustukseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriön BMZ:n palveluksessa on 12 000 työntekijää yli 120 maassa. Toimistoja sillä on 69 maassa. Työntekijöistä 9 000 on Saksan kansalaisia.

Budjettitukea on laajennettu

Saksalaiset ovat määritelleet kehitysyhteistyönsä keskeisiksi päämääriksi köyhyyden vähentämisen, rauhan varmistamisen ja demokratian toteuttamisen. Kaksi muuta painopistettä ovat globalisaation muuttaminen oikeudenmukaiseksi sekä ympäristön suojeleminen. Lisäksi Saksan hallitus luonnehtii tärkeiksi toiminta-aloiksi hiv/aidsin vastustamisen, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisen sekä biologisen monimuotoisuuden puolustamisen.

Budjettituki on synnyttänyt Saksassa kärkevää väittelyä. Vastustajat ovat varoittaneet valvonnan vaikeudesta, kun tuki annetaan suoraan vastaanottajamaan budjettiin. Budjettituen ja ohjelma-avun yhteissumma on kuitenkin viime vuosina kasvanut. Tänä vuonna siihen on osoitettu ensi kertaa yli 400 miljoonaa euroa.

Iso osa kahdenväliseen yhteistyöhön 

Helmikuussa 2008 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriö BMZ julkisti listan maista, joiden kanssa Saksa aikoo harjoittaa vielä pitkään kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Listalla on 57 maata. Saksan rahoittaman alueellisen yhteistyön piirissä on niiden lisäksi 21 maata.

Listalta ei löydy maita, joiden kanssa Saksa hoitaa loppuun tämänhetkiset kahdenväliset sitoumuksensa kehittelemättä niiden jatkoksi uusia. Tähän maaryhmään kuuluu 17 maata. Yksi niistä on Kiina, joka oli vielä 2005-2006 avun määrällä mitattuna kolmanneksi suurin vastaanottajamaa. Syyskuussa 2008 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriö ilmoitti, ettei kehitysyhteistyö nopeasti vaurastuneen Kiinan kanssa ole enää perusteltua.

Aiemmin Saksa painotti kahdenvälisessä kehitysyhteistyössään keskituloisia kehitysmaita. Viime aikoina painopistettä on siirretty köyhempien kehitysmaiden suuntaan. Vuosina 2005-2006 saksalaiset käyttivät matalatuloisten kehitysmaiden hyväksi 3 726 miljoonaa euroa ja keskituloisten kehitysmaiden hyväksi 3 749 miljoonaa euroa.

Saksa ohjaa epätavallisen suuren osan määrärahoistaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön. Vuonna 2007 sen osuus oli 64,7 prosenttia, toissa vuonna 67,4 prosenttia ja vuonna 2005 peräti 73,9 prosenttia.

 

Alue

milj. 
euroa  

  Kunkin alueen suurimman    avun vastaaottava maa
Eurooppa 601     Serbia 224
Pohjois-Afrikka  378     Egypti 161
Saharan eteläpuolinen Afrikka 3 789     Nigeria 1 398
Pohjois- ja Keski-Amerikka 230     Nicaragua 47
Etelä-Amerikka 286     Bolivia 65
Lähi-Itä 601     Irak 311
Etelä- ja Keski-Aasia 668     Afganistan 137
Itä-Aasia 569     Kiina 215
Oseaania  16  
Luokittelematon 866  

Saksan kahden- ja monenvälisen avun kohdentuminen eri alueille vuonna 2006, luvut miljoonaa euroa; suluissa kunkin alueen suurimman avun vastaanottava maa