Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Nälkäkatastrofi on jatkunut globaalin talouskriisin varjossa

SASK (02.04.2009 - Juhani Artto) Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisi maaliskuun lopulla raportin maailman nälkäongelmasta. Maailman suurimpien talousmahtien G20-ryhmän kokouksen aattona tutkimus muistutti, että lähes miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta ja elää äärimmäisen niukoissa oloissa.

Muistutus on todella tarpeen, koska syksyllä 2008 puhjennut globaali finanssi- ja talouskriisi on jättänyt tuhoisan nälkäkriisin varjoonsa.

Vielä kesällä 2008 maailmalla kohistiin pahenevasta ruokakriisistä. Nälkäisten määrä oli lisääntynyt jyrkästi elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nopean nousun seurauksena. Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi lokakuussa 2008 nälkäisten määräksi 923 miljoonaa ihmistä, mikä oli 75 miljoonaa enemmän kuin vain kaksi vuotta aiemmin.

Taustalla oli viljan ja riisin maailmanmarkkinahintojen yli kaksinkertaistuminen alle kahdessa vuodessa. Köyhissä maissa, jotka ovat viljan ja/tai riisin nettotuojia, kansainvälisten hintojen kallistuminen heijastui suoraan kuluttajahintoihin. Pääosan rahoistaan peruselintarvikkeisiin käyttäneet perheet se pakotti entisestään pienentämään ja laadullisesti heikentämään ruoka-annoksiaan. Ne olivat olleet niukkoja jo ennen uusinta hintaharppaustakin.

Kesällä 2008 elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat alkoivat laskea, mutta se ei ehtinyt helpottaa lähes miljardin nälkäisen tilannetta ennen kuin Yhdysvalloista alkanut asuntoluottokriisi laajeni globaaliksi finanssi- ja talouskriisiksi.

Vallan keskukset ovat reagoineet siihen jättimäisillä rahoituslaitosten pelastuspaketeilla ja kansantalouksien elvytysohjelmilla. Niihin käytetään useita tuhansia miljardeja euroja. Elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksiin ja vääristymiin ratkaisut eivät puutu. Rahavirtojen ja huomion keskittäminen elvytykseen ja rahoituslaitosten pelastamiseen todennäköisesti heikentävät mahdollisuuksia muokata elintarvikkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmää köyhien tarpeiden suuntaan.

ITUCin raportin lopussa tehdään ehdotuksia, joilla nälkäkriisiä voitaisiin lieventää. Biopolttoaineille täytyy luoda kansainväliset normit, jotka estävät biopolttoaineiden valmistuksen ruokaa tarvitsevien kustannuksella. Raportissa arvioidaan, että kolmannes elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen noususta 2006-2008 johtui viljan kasvaneesta käytöstä biopolttoaineiden tuotannossa.

Toiseksi raportissa esitetään, että kehitysmaiden maatalouteen on tehtävä huomattavasti enemmän investointeja kuin viime vuosikymmeninä. Globaali finanssi- ja talouskriisi olennaisesti vaikeuttaa lähivuosina tämän ehdotuksen toteutumista, koska kehitysmaiden mahdollisuudet saada luottoja ovat heikentyneet.

Kolmanneksi köyhille maille on annettava nykyistä enemmän teknistä apua, jonka turvin ne voivat laajentaa maataloustuotantoaan kotimaista kulutusta varten. Viime kuukausina useat maat ovat supistaneet kehitysapuaan vedoten talouden taantumaan. Se ei lupaa hyvää ITUCin raportin ehdotukselle. Vielä isompi este ehdotuksen toteutumisen tiellä on se, että vauraiden maiden ja niiden hallitsemien laitosten, kuten Maailmanpankin ja IMF:n, politiikka ei ole suosinut köyhien maiden maataloustuotannon laajentamista ja omavaraisuusasteen nostamista.  

Neljänneksi elintarvikkeiden varastointia on parannettava. Se on tarpeen paitsi akuuttien kriisitilanteiden torjumiseksi myös keinottelun ehkäisemiseksi.

Viidenneksi monessa kehitysmaassa nälkäongelman lieventämistä edistäisi maauudistus, joka antaisi maattomille ja vuokraviljelijöille viljelys- ja laidunmaata.

Kuudenneksi maatyöläisten järjestäytymisoikeutta on vahvistettava käytännössä. Se loisi edellytyksiä kymmenien miljoonien maatyöläisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman paranemiselle.

Ehdotuslistan viimeisenä kohtana raportissa vaaditaan talouden maailmanlaajuisen hallintajärjestelmän uudistamista. Raportissa todetaan sietämättömäksi se, että nälkäkriisin pahenemisen jälkeen nyt seuraavat työpaikkojen ja eläketurvan menetykset sekä palkkakehityksen pysähtyminen. ”Ay-liike pitää olennaisena toimia maailmanlaajuisten markkinoiden hallinnan demokratisoimisen puolesta”, raportissa päätellään.  

Lue lisää: