Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Kehitysavun määrä on noussut lupaavasti 2000-luvulla

Kehitys (08.06.2009 - Juhani Artto) Maaliskuun lopulla uutisissa ympäri maailmaa kerrottiin, että kehitysavun määrä nousi viime vuonna suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin, 120 miljardiin Yhdysvaltojen dollariin. Muhkealla summalla tarkoitettiin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitean DACin 22 jäsenmaan julkisen kehitysavun nettoarvoa.

Lukuun eivät sisältyneet DACiin kuulumattomien maiden, kuten Saudi-Arabian ja Kiinan, julkisen kehitysavun määrärahat, eivätkä kehitysyhteistyön yksityiset rahavirrat. Niistä kertyi vähintään 20 miljardia dollaria, mistä suuri osa perustui Yhdysvalloissa tehtyihin yksityisiin lahjoituksiin.

Jos rahanarvon ja valuuttakurssien muutokset otetaan huomioon, DAC-maiden viime vuoden 120 miljardia dollaria virallista kehitysapua jäi hieman vuoden 2005 tason alapuolelle. Silti uudesta ennätyksestä puhumiselle on perusteita, sillä vuonna 2005 kehitysapua paisuttivat poikkeuksellisen mittavat velkojen anteeksiannot.

Ne harppasivat muutamasta miljardista yli 20 miljardiin euroon vuonna 2005 ja pysyivät vielä noin 10 miljardissa eurossa vuonna 2006. Summat rekisteröitiin OECD:n 2005 ja 2006 tilastoissa annetuksi ja vastaanotetuksi kehitysavuksi. Käytännössä oli kuitenkin kyse siitä, että antajamaat mitätöivät saataviaan, jotka perustuivat vuosia aiemmin kehitysmaille myönnettyihin luottoihin. Vuosina 2007 ja 2008 anteeksiannettujen velkojen osuus koko tilastoidusta kehitysavusta supistui jälleen pieneksi.

Osuus bruttokansantulosta 0,30 prosenttia

Kun kehitysyhteistyön määrärahat suhteutetaan antajamaiden bruttokansantuloon, DAC-maat ylsivät vuonna 2008 lähelle ennätystään. Osuudeksi saatiin keskimäärin 0,30 prosenttia. Jo 1990-luvun alussa ja uudestaan velkojen anteeksiannon vuonna 2005 se oli ollut 0,33 prosenttia. YK:n vuosikymmeniä suosittelemaan 0,70 prosentin osuuteen on siis yhä pitkä matka.

2000-luvulla kehityksen yleinen suunta on kuitenkin ollut lupaava, sillä DACin 22 jäsenmaan kehitysavun bruttokansantulo-osuus oli vuonna 2001 vain 0,22 prosenttia. Kahden viime vuoden luvuissa on merkittävää se, että avun määrä pysyi vuosina 2005-2006 velkojen anteeksiannon muodossa saavutetulla uudella, aiempaa korkeammalla tasollaan, vaikka anteeksiannon osuus palasi pieneksi.

Rikkailta mailta omien lupaustensa täyttäminen vaatisi pian uutta harppausta ylöspäin, mutta tällä hetkellä tuskin yksikään asiantuntija ennustaa sellaista tapahtuvan. Syksyllä 2008 puhjennut kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi on pystyttänyt ison esteen avun seuraavan laajenemisen tielle.

On tosin mahdollista, että kehy-määrärahojen osuus bruttokansantulosta nousee tänä vuonna, koska DAC-maiden bruttokansantulon ennustetaan laskevan jyrkästi. Jos kehitysavun määrärahoja ei lasketa merkittävästi, avun BKTL-osuus kipuaa ylöspäin.

Suomi DACin jäsenmaiden kärkikymmenikössä

Suomi käytti viime vuonna kehitysapuun 0,43 prosenttia bruttokansantulostaan. OECD:n kehitysapukomitean 22 jäsenmaasta 5 ylitti YK:n 0,70 prosentin suosituksen. Ne olivat Ruotsi (0,98), Luxemburg (0,92), Norja (0,88), Tanska (0,82) ja Hollanti (0,80). Suomen edelle sijoittuivat lisäksi Irlanti (0,58) ja Belgia (0,47).

EU on suositellut vanhoille jäsenmailleen kipuamista vähintään 0,56 prosentin BKTL-osuuteen vuonna 2010. Vuoden 2008 luvut eivät vala uskoa siihen, että suuret EU15-maat yltäisivät tähän tavoitteeseen. Espanja ja Britannia olivat Suomen tasolla, Saksa ja Ranska hieman jäljessä, Italia kaukana perässä.

Vuoden 2009 alkukuukausina selvisi, että Irlanti tipahtaa seuraavassa tilastossa pahasti alaspäin. Se on leikannut tälle vuodelle budjetoimiaan kehy-määrärahoja yli 200 miljoonaa euroa eli yli viidenneksen koko potista.

Ainoastaan kolmessa jäsenmaassa avun osuus bruttokansantulosta laski vuosina 2001-2008. Japani pudotti muutoinkin matalan osuutensa 0,23 prosentista 0,18 prosenttiin. Muut laskijat olivat Tanska ja Hollanti, mutta ne ovat laskusta huolimatta koko ajan operoineet kunniakkaasti 0,7 prosentin rajan yläpuolella.

Väestömäärältään pienen Suomen määrärahat muodostavat noin prosentin DACin jäsenmaiden yhteenlasketuista kehitysyhteistyön määrärahoista. Viime vuonna Suomen osuudeksi tilastoitiin 0,95 prosenttia.

Eräiden merkittävien YK-järjestöjen kuten Unicefin ja UNDP:n rahoituksesta Suomi hoitaa kuitenkin huomattavasti suuremman osuuden.

Viime vuonna dollarimääräisesti suurimmat avunantajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Japani. Niiden osuus DAC-maiden kehitysavusta oli 60 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin kärkiviisikon muodostivat samat maat, mutta Japani oli ykkösenä ennen Yhdysvaltoja ja viiden suuren osuus DAC-maiden määrärahoista oli 66 prosenttia.

Kasvava osuus vähiten kehittyneille maille

Suomi esiintyy edukseen myös vähiten kehittyneiden maiden tukijoiden listalla. Vuonna 2007 DAC-maat ohjasivat vähiten kehittyneiden maiden hyväksi keskimäärin 0,09 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomen vastaava prosenttiluku oli 0,15. Vähiten kehittyneiden maiden suosimista avun kohdemaina pidetään laadukkaan kehitysavun tunnusmerkkinä.  

Suomella on kuitenkin kirimistä, jos se aikoo muiden Pohjoismaiden rinnalle vähiten kehittyneiden maiden tukemisessa. Tanska ja Norja käyttivät viime vuonna niiden hyväksi 0,34 prosenttia ja Ruotsi 0,29 prosenttia bruttokansantulostaan.

Suomi on kehittynyt hyvään suuntaan, sillä vuosina 1996-1997 Suomi suuntasi kehitysyhteistyöhönsä vähiten kehittyneiden maiden kanssa ainoastaan 0,09 prosenttia bruttokansantulostaan. DAC-maista kaikki muut paitsi Portugal ja Norja kasvattivat vastaavaa lukuaan vuosien 1996 ja 2007 välisenä aikana.

Humanitaarisen avun osuus Suomen kehitysavusta oli 12,2 prosenttia vuosina 2006-2007. Kaksi vuosikymmentä aikaisemmin osuus oli pieni, vain 1,6 prosenttia, mikä oli lähellä DAC-maiden silloista keskiarvoa. Tuoreimman tilaston mukaan DAC-maat käyttävät humanitaariseen apuun 7,2 prosenttia kehitysyhteistyön määrärahoistaan. Suomea suuremmat humanitaarisen avun osuudet on tilastoitu Irlannille, Luxemburgille, Kanadalle, Sveitsille ja Norjalle.


Liberia apuriippuvaisin

Vuonna 2007 toistakymmentä kehitysmaata vastaanotti kehitysapua määrän, joka vastasi yli 20 prosenttia niiden bruttokansantulosta. Liberialle myönnettiin kehitysapua niin paljon, että sen arvo oli jopa 20 prosenttia suurempi kuin sisällissodan runteleman maan bruttokansantulo.

Muut Afrikan valtiot, joissa kehitysapu oli bruttokansantuloon verrattuna mittavaa, olivat Burundi, Guinea-Bissau, Sierra Leone, Mosambik, Sao Tome & Principe sekä Ruanda. Niissä kehitysavun osuus bruttokansantulosta oli 22-50 prosenttia.

Afrikan ulkopuolella yhtä apuriippuvaisia olivat Afganistan ja Palestiinan hallintoalue sekä eräät Tyynenmeren pienet saarivaltiot. Latinalaisessa Amerikassa apuriippuvaisin maa oli Nicaragua (15 prosenttia).