Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1

Venäjä on palannut kehitysavun antajamaaksi

Kehitys (08.06.2009 - Juhani Artto) Venäjän rooli kansainvälisessä kehitysyhteistyössä on vaihdellut poikkeuksellisella tavalla. Kylmän sodan vuosikymmeninä Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto kuului kehitysavun suurimpiin antajiin. Sen apu keskittyi niihin sosialistisesti suuntautuneisiin kehitysmaihin, jotka olivat kylmän sodan vastakkainasetteluissa yleensä Neuvostoliiton puolella.

Neuvostoliiton vuoden 1991 hajoamisen jälkeen Venäjä on kansainvälisellä areenalla osittain jatkanut Neuvostoliiton roolin perillisenä. Kehitysyhteistyössä se on näkynyt ennen muuta Neuvostoliitolta periytyneiden saatavien mitätöimisenä. Venäjän ulkoministeriön mukaan Venäjä antoi vuoteen 2006 mennessä Afrikan maiden kehitysluottoja anteeksi tai sitoutui niiden anteeksiantoon 11,3 miljardin dollarin arvosta. Yhdysvaltojen kehitysyhteistyöviranomaiset arvioivat keväällä 2008, että 2000-luvulla Venäjä on antanut kehitysmaille anteeksi ja tehnyt sitä koskevia sitoumuksia 30 miljardin dollarin arvosta.

Muutoin juuri mikään Venäjän kehitysyhteistyössä ei 1990-luvulla muistuttanut neuvostoajan toimintaa. Taloudelliseen ahdinkoon ajautunut Venäjä muuttui mittavan kehitysavun antajamaasta kehitysavun vastaanottajaksi. Pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen rikkaat länsimaat alkoivat osallistua Venäjällä kehityshankkeiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen. 2000-luvulla Venäjän taloudellisen vahvistumisen myötä tämä yhteistyö on kuitenkin supistunut vähäiseksi.

Samanaikaisesti Venäjä on ottanut ensiaskeleitaan kehitysavun antajamaana. Eteneminen on ollut varovaista. Kehitysmaiden auttamiseen tarkoitetut määrärahat ovat pysyneet pieninä ja Venäjä on vasta hahmottelemassa kehitysyhteistyönsä hallintoa ja toimintatapoja. Kuvaavaa on, että Maailmanpankki järjesti vuosi sitten venäläisille seminaarin kehitysavun tilastoinnista ja että Venäjä arvioi tarvitsevansa kaksi, kolme vuotta kansainvälisten normien mukaisen kehitysaputilaston luomiseen.

Vuonna 2008 venäläiset perehtyivät Yhdysvaltojen, Saksan ja Britannian kehitysyhteistyövirastojen toimintaan voidakseen hyödyntää niiden kokemuksia Venäjän oman kehitysyhteistyöviraston perustamisessa. Kahdenvälisen avun kriteereitään venäläiset ovat vasta määrittelemässä.

Suunta 0,7 prosentin BKTL-osuuteen

Venäjän viranomaisten mukaan maa käytti kehitysyhteistyöhön 50 miljoonaa dollaria vuonna 2004 ja noin 100 miljoonaa dollaria sekä vuonna 2005 että 2006. Sen jälkeen määrä yli kaksinkertaistettiin 210 miljoonaan dollariin vuonna 2007.

Toukokuussa 2008 apulaisvaltionvarainministeri Dmitri Pankin arveli, että kahden, kolmen seuraavan vuoden aikana Venäjä korottaa vuosittaisen kehy-määrärahansa 400-500 miljoonaan dollariin. Siihen aikaan ei ollut vielä tietoa kansainvälisen talouskriisin puhkeamisesta, eikä Venäjän bruttokansantulon tälle vuodelle (huhtikuussa 2009) ennustetusta noin kuuden prosentin laskusta.

Huhtikuussa 2008 Venäjä ilmoitti Afrikan unionin jäsenvaltioiden kokouksen osanottajille 500 miljoonan dollarin kehitysapupaketista Afrikalle.

Kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin puhjettua Kirgisia, Armenia, Valko-Venäjä ja useat muut Venäjän lähimaat ovat anoneet Venäjältä talousapua. ”Moskova on luvannut summia, jotka eivät pahemmin nakerra Venäjän valuuttavarantoja. Talouskriisi on kuitenkin vaimentanut Venäjän haluja käyttää lisävaroja geopoliittisen asemansa vahvistamiseen”, Russia in Global Affairs –lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov kirjoitti maaliskuussa 2009 Moscow Timesissä.

Määrärajojen käytössä Venäjä on painottanut monenkeskistä yhteistyötä. Etusijalla ovat olleet Maailmanpankin eri organisaatiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto. YK-järjestöt ovat tulleet vasta niiden jälkeen.

Venäläiset ovat ohjanneet merkittävän osan kehy-määrärahoistaan sairauksien torjuntaan sekä humanitaariseen ja katastrofiapuun. Venäjä on osallistunut myös opetus- ja energia-alan kehy-toimintaan.

Vuonna 2006 maan ylemmissä oppilaitoksissa opiskeli Venäjän apurahojen avulla 8 000 opiskelijaa kehitysmaista sekä Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä syntyneistä maista. Hiljattain Venäjä päätti rahoittaa lähes 300 vietnamilaisen nuoren opinnot Venäjällä.

Perustana kansainvälisen yhteisön linjaukset

Kesäkuussa 2007 silloinen presidentti Vladimir Putin hyväksyi asiakirjan, jossa määritellään Venäjän kehitysyhteistyön lähtökohdat, tavoitteet ja tehtävät. Venäjä omaksuu asiakirjassa tavoitteekseen nostaa kehitysyhteistyönsä määrärahat vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. ”... kunhan sille on luotu tarpeelliset sosiaalistaloudelliset puitteet”, asiakirjassa täsmennetään.

Asiakirjassa vedotaan kansainvälisen yhteisön keskeisiin kehy-linjauksiin, kuten vuosituhattavoitteisiin (2000) ja kehitysyhteistyön tehokkuuden lisäämiseen tähtäävään Pariisin julistukseen (2005). Myös kehitysrahoitusta hahmotteleva Monterreyn konsensus (2002) ja Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokokous (2005) mainitaan Venäjän kehy-politiikan ohjenuorina.

Asiakirjassa listataan Venäjän kehitysyhteistyön tehtävät. Niihin kuuluvat Venäjän kansainvälisen aseman ja uskottavuuden vahvistaminen sekä kumppanuusmaiden sosiaalistaloudellisen ja poliittisen tilanteen vakiinnuttaminen. Tehtävänä on myös rakentaa hyviä naapurisuhteita sekä lieventää jännitystä ja estää konfliktien puhkeaminen Venäjän lähialueilla. Viimeisenä tehtävälistalla mainitaan otollisten ulkoisten puitteiden luominen Venäjän omalle kehitykselle.

Venäjän kehitysavun päämuodoksi asiakirjassa määritellään avun antaja- ja vastaanottajamaiden yhdessä laatimien köyhyyden vähentämisohjelmien yhteinen käytännön toimeenpano.

Muiden maiden tapaan Venäjä aikoo jakaa kansalaisilleen tietoa kehitysyhteistyöstä. Maan omilla akateemisilla yhteisöillä, kansalaisjärjestöillä ja yrityksillä on sijansa Venäjän kehitysyhteistyössä, asiakirjassa todetaan.