Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_1
EU:n ja AKT-maiden neuvottelut EPA-sopimuksista
etenevät verkkaisesti

global.finland.fi (30.06.2009 - Juhani Artto) Euroopan unioni ja 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kehitysmaata (AKT-maat) alkoivat neuvotella taloudellisista kumppanuussopimuksista eli EPA-sopimuksista (Economic Partnership Agreements) syyskuussa 2002. Ensimmäinen sopimus saatiin valmiiksi vuonna 2007. Loput viisi sopimusta ovat vielä kesken.

EPA-sopimusneuvottelujen alkaessa kaikkien osapuolien tiedossa oli, että neuvotteluista tulee mutkikkaat ja pitkät. Ne ovat vaikeita ja vaativia monesta syystä. Osapuolina olevien maiden erilaisuus ja runsaus luovat omat ongelmansa. Tavoitteena olevien sopimusten laaja-alaisuus tekee näkemysten yhteensovittamisen erityisen hankalaksi.

Neuvottelijoiden on määrä sopia muun muassa tavara- ja palvelukaupan pelisäännöistä, alkuperämääräyksistä, kehitysyhteistyöstä, kilpailulainsäädännöstä ja investointien kohtelusta sekä tekijänoikeuksista. Osapuolten näkemyksen mukaan osa määräyksistä tulee voimaan vasta 2030-luvulle ulottuvan siirtymäjakson lopulla.

Viidentoista Karibian maan ja EU:n välinen EPA-sopimus onnistuttiin neuvottelemaan valmiiksi lokakuussa 2007. Sopimusta on sovellettu käytäntöön vuoden 2008 lopulta lähtien.

Viisi muuta EPA-neuvotteluprosessia on vielä pahasti kesken ja edennyt kukin omalla tavallaan. Niissä EU:n vastapuolena ovat Tyynenmeren 15 maan ryhmä sekä Afrikan neljä maaryhmää, joista yksi on jakautunut kahtia. Lisäksi EU on solminut väliaikaisia kauppa- ja kehitysyhteistyösopimuksia usean yksittäisen AKT-maan kanssa.

Karibian sopimuksessa lähes 2000 sivua

Laaja-alaisuudesta kertoo sekin, että EU:n ja Karibian EPA-sopimus ja sen liitteet muodostavat EU:n virallisen lehden sähköisessä versiossa peräti 1953-sivuisen PDF-tiedoston. Eniten sivuja vaativat tavarakaupan rajoituksia koskevat taulukot.

Sopimuksen perusteella Karibian maat voivat toimittaa EU:n markkinoille tuotteitaan tulleitta ja vailla muita rajoituksia. Poikkeuksena on vuoteen 2015 asti sokeri. Karibian maat ovat puolestaan sitoutuneet asteittain helpottamaan EU-maiden tuotteiden pääsyä markkinoilleen. 10 vuoden kuluttua 61 prosenttia EU-maiden viennin arvosta on voitava toimittaa tulleitta, 15 vuoden kuluttua 83 prosenttia ja 25 vuoden kuluttua 87 prosenttia.

Sopimus laajentaa Karibian maiden yritysten ja ammattilaisten oikeuksia tarjota palvelujaan EU-markkinoilla. Muissa kauppasopimuksissaan EU ei ole myöntänyt yhtä laajoja oikeuksia unionin ulkopuolisille palvelujen tarjoajille, EU korostaa.

Unionin mukaan Karibian maita hyödyttää myös alkuperämääräysten väljentäminen. Ne voivat aiempaa helpommin viedä EU-maihin teollisuustuotteita ja elintarvikkeita, jotka ne ovat jalostaneet Karibian ulkopuolelta tuomistaan raaka-aineista.

Kehitysyhteistyötä koskevassa kohdassa EU sitoutuu antamaan Karibian maille Euroopan kehitysrahastosta (EDF) 165 miljoonaa euroa. Sen käyttö oli äskettäin esillä Karibian AKT-maiden yhteistyöjärjestön Cariforumin ministerikokouksessa. Summa todettiin pieneksi, koska EPA-sopimuksen toimeenpano vaatii Karibian mailta useita satoja miljoonia euroja.

EU onkin jakamassa lisätukea EPA-sopimusten kumppanimailleen Aid for Trade -ohjelman kautta. EU lieventää ohjelmalla kehitysmaiden ongelmia, jotka aiheutuvat niiden yhdentymisestä maailmantalouteen.   

Länsi-Afrikka vuosien päässä EPA-sopimuksesta

EU on halunnut asettaa neuvottelijoille aikarajoja ja pitää niistä kiinni. AKT-maista on sen sijaan tehty useita ratkaisujen lykkäämisehdotuksia. Viimeksi näin kävi juhannuksen edellä EU:n ja Länsi-Afrikan kolmentoista valtion maaryhmän välisessä neuvonpidossa.

Osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että ne antavat neuvottelijoilleen lisäaikaa lokakuuhun 2009 asti, johon mennessä heidän on löydettävä yhteisymmärrys väliaikaisesta kauppa- ja kehitysyhteistyösopimuksesta.

EU ja sen länsiafrikkalaiset kumppanuusmaat ovat vielä kaukana täysimittaisesta EPA-sopimuksesta. Lokakuulle 2009 luvatun sopimuksen on määrä toimia vasta perustana tammikuussa 2010 alkavalle neuvotteluvaiheelle, jonka tavoitteena on edetä aina täyteen EPA-sopimukseen asti.

Edes suppea-alaisen sopimuksen kypsyminen lokakuuhun mennessä ei ole varmaa. Pian lykkäämispäätöksen jälkeen eräät Länsi-Afrikan edustajat epäilivät sovitun aikataulun pitämistä. Neuvottelulähteiden mukaan osapuolet ovat vielä etäällä toisistaan esimerkiksi tavarakaupan vapauttamisen aikataulusta.

Tullisuojan riittävyys askarruttaa

Pelin henkeen kuuluu, että EPA-sopimuksissa EU:n kumppanit voivat suojata kilpailukyvyltään arkoja alojaan ja tuotteitaan. EPA-neuvottelujen aikana lukuisat tahot niin EU- kuin AKT-maissakin ovat epäilleet, että EU ei salli AKT-maille riittävän pitkälle meneviä arkojen alojen ja tuotteiden suojausratkaisuja. Riskinä on, että EU-tuotteiden markkinoille pääsyn helpottaminen ajaa AKT-maiden omat yritykset kotimarkkinoillaan vaikeuksiin.

Epäilijöihin on kuulunut ja kuuluu muun muassa maatalouden ja teollisuuden tuottajayhdistyksiä sekä ammattiyhdistys- ja kansalaisjärjestöjä. Vasta tulevina vuosina selviää, ovatko epäilyt olleet aiheellisia. EU:n viralliset edustajat korostavat, että tullimuurin madaltaminen laskee kuluttajien ja yritysten tuontituotteista maksamia hintoja.

Suomessa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on arvostellut EU:n vaatimuksia AKT-maiden tuontisuojan lieventämiseksi liian tiukoiksi. ”Koska kehitysmaat laativat listat suojeltavista tuotannonaloista maaryhmittäin, kukin yksittäinen kehitysmaa saa tullisuojelulistalle vain muutaman omalle taloudelleen keskeisimmän tuotannonalan. Enemmistö kehitysmaiden tuottajista joutuu suoraan kilpailuun eurooppalaisyritysten kanssa”, Kepa totesi 5. helmikuuta 2009 lausunnossaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.

Väliaikaisilla sopimuksilla WTO-kelpoiseksi

Vuoden 2007 loppusyksy on toistaiseksi ollut EPA-neuvotteluiden kriittisin vaihe. EU:n ja AKT-maiden lupa poiketa Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa sovituista kansainvälisen kaupan pelisäännöistä oli voimassa ainoastaan vuoden 2007 loppuun asti. Poikkeuslupa tarvittiin sen vuoksi, että EU:n ja AKT-maiden voimassa olleet kauppasopimukset olivat ristiriidassa WTO:n linjausten kanssa. EU päästi AKT-maiden tuotteet markkinoilleen vähemmin estein kuin muiden saman taloudellisen kehitystason maiden tuotteet.

Poikkeusluvan tarve ei kuitenkaan koskenut vähiten kehittyneitä maita, koska EU kohteli jo silloin vähiten kehittyneiden maiden ryhmän maita tasapuolisesti. Aseita lukuun ottamatta EU ei peri niiden tuotteilta tuontitullia vuonna 2001 omaksumansa ”kaikki paitsi aseet” -linjan mukaisesti.

Sen sijaan muut AKT-maat olivat vaarassa menettää erikoisetunsa EU:n markkinoille pääsyssä. Sen estämiseksi niiden ja EU oli onnistuttava uudistamaan kaupalliset suhteensa WTO:n päätösten mukaisiksi. Se onnistui 23 maalta. Niistä 9 solmi EU:n kanssa niin sanotun väliaikaisen EPA-sopimuksen, joka keskittyy tavarakaupan määräyksiin ja kehitysyhteistyöhön. Loput 14 olivat Karibian maita, jotka saivat EU:n kanssa valmiiksi laaja-alaisen EPA-sopimuksen.

Nigeria, Gabon ja Kongon tasavalta sekä seitsemän väestömäärältään pientä maata Tyynellämerellä eivät päässeet EU:n kanssa yhteisymmärrykseen kaupallisten suhteiden muuttamisesta WTO-kelpoisiksi. Sen seurauksena näiden maiden tuotteiden viejät ovat maksaneet EU-alueella vuoden 2008 alusta lähtien aiempaa korkeampia tulleja. EU soveltaa niihin GSP-järjestelmänsä eli yleisen tullietuusjärjestelmänsä mukaisia tariffeja.

EPA-prosessi etenee kaikissa maaryhmissä

Maaliskuussa 2009 EU julkaisi tiiviin yhteenvedon EPA-neuvottelujen senhetkisestä vaiheesta. Merkittävin seikka on se, että EU ja lähes kaikki AKT-maat yhä pyrkivät laaja-alaisiin EPA-sopimuksiin, vaikka AKT-maissa vaikutusvaltaisetkin tahot ovat usein arvostelleet EPA-aloitteen sisältöä. Esimerkiksi Senegalin kauppaministeri Amadou Niang vaati juhannuksen jälkeen sosiaalisen ulottuvuuden sisällyttämistä sopimusneuvotteluihin.

Afrikan keskiosien EPA-maaryhmä (CA) koostuu 8 maasta. Niistä Kamerun allekirjoitti tammikuussa 2009 tavarakauppaan rajoittuvan, väliaikaisen EPA-sopimuksen EU:n kanssa, mutta sekin jatkaa maaryhmän jäsenenä neuvotteluissa laaja-alaisesta EPA-sopimuksesta. Sen sijaan Päiväntasaajan Guinea on jättäytynyt neuvotteluista ja asettunut tarkkailijan asemaan.

Itä-Afrikan maaryhmä (EAC) on neuvotellut valmiiksi EPA-sopimuksen väliaikaisen puitesopimuksen EU:n kanssa. Sen allekirjoittamisesta kiistellään kuitenkin yhä Keniassa.

Osa itäisen ja eteläisen Afrikan EPA-maaryhmän (ESA) jäsenistä hyväksyi vuoden 2007 lopulla EU:n kanssa väliaikaisen tavarakauppasopimuksen. Nyt maaryhmän kaikki 10 maata osallistuu neuvotteluihin laaja-alaisesta EPA-sopimuksesta.

Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön SADC:n jäsenmaista kuusi neuvottelee omana ryhmänään EU:n kanssa laaja-alaisesta EPA-sopimuksesta. Toiset kuusi SADC-maata toimii Afrikan muissa EPA-maaryhmissä. 

Länsi-Afrikan EPA-ryhmä vasta neuvottelee tavarakauppa- ja kehitysyhteistyösopimuksesta, joka loisi perustan tuleville neuvotteluille laaja-alaisesta EPA-sopimuksesta.

Tyynenmeren kaikki 14 AKT-maata neuvottelee paraikaa ryhmänä (PACP) laaja-alaisesta EPA-sopimuksesta. Vuoden 2007 lopulla Papua Uusi Guinea ja Fidži solmivat EU:n kanssa väliaikaisen tavarakauppasopimuksen.

Karibialla laaja-alaisen taloudellisen kumppanuussopimuksen solmiminen EU:n kanssa ei ole lopettanut vuosia jatkunutta kädenvääntöä banaanikaupan ehdoista. Karibian maat vaativat EU:lta mittavaa korvausta siitä, että EU alentaa asteittain AKT-maihin kuulumattomien maiden banaaneilta vaatimaansa tullia.

EU korostaa joustavuuttaan

Maaliskuussa julkaisemassaan EPA-neuvottelujen tilannepäivityksessään EU totesi, että jo valmiiksi neuvoteltujen sopimusasiakirjojen virallista hyväksymistä on kiirehdittävä ja toimeenpanoa tehostettava. Kauppasuhteiden muuttaminen WTO-kelpoisiksi on saatava WTO:n viralliseen käsittelyyn ja hyväksymiksi, EU patisteli tilannekatsauksessaan.

EU:n kauppakomissaari Catherine Ashton korosti 23. maaliskuuta 2009 puheessaan Euroopan parlamentille, että EU ottaa huomioon kunkin maaryhmän alueelliset erikoisuudet. Ashtonin mukaan EU joustaa sekä neuvottelujen sisällöissä että aikatauluissa. Esimerkkinä EU:n joustavuudesta hän mainitsi, että eräiden maaryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa EU ei enää pyri julkisia hankintoja koskeviin sopimuskohtiin.

Ashton vakuutteli myös sitä, ettei EU painosta sopimuskumppaneita julkisten palvelujen yksityistämiseen. ”AKT-maiden kiistaton oikeus säännellä omia markkinoitaan tunnustetaan”, kauppakomissaari painotti.

EPA-aloitteen alkuperäisissä tavoitteissa tärkeällä sijalla oli AKT-maiden alueellisen yhdentymisen edistäminen. Se on kuitenkin jäänyt ainakin toistaiseksi muiden tavoitteiden edistämisen varjoon.

Lue lisää: