Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_5

Ruotsi – loistava esimerkki muulle maailmalle

Kehitys (18.12.2009 - Juhani Artto) Ruotsi on käyttänyt ja käyttää 2006-2010 vuosittain melko tarkasti prosentin bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Edes syksyllä 2008 alkanut taantuma ei ole horjuttanut tätä asetelmaa. OECD:n kehitysyhteistyökomitealla DAC:lla oli siten vankat perusteet, kun se viime heinäkuussa luonnehti Ruotsin kehitysyhteistyön määrärahalinjaa loistavaksi esimerkiksi muulle maailmalle. 

Kuvaa ei himmennä se, että ruotsalaiset ovat laskeneet ja laskevat kehy-määrärahoihinsa eriä, joita DAC ei hyväksy viralliseksi kehitysavuksi. Tänä vuonna näiden erien osuus Ruotsin kehitysyhteistyökuluista nousee noin 12 prosenttiin ja on 14 prosenttia hallituksen esittämästä vuoden 2010 menobudjetista. Nämä erät muodostuvat lähinnä pakolaisten vastaanottokuluista, siirroista EU:n budjettiin sekä erilaisista hallintomenoista.

Kun nämä DACin kehitysavun kriteereihin mahtumattomat erät vähennetään Ruotsin kehy-määärärahoista, jäljelle jäävä summa yltää lähes 0,9 prosenttiin bruttokansantulosta. Ruotsalaiset saavuttivat YK:n suosituksen mukaisen 0,7 prosentin osuuden jo 1970-luvun puolivälissä.

Kumppanuusmaiden määrä puolitetaan

Hallituksen esitys vuoden 2010 budjetiksi päätyy 2,6 miljardia kruunua (kruunu on noin 0,1 euroa) vuodelle 2009 budjetoidun tason alapuolelle. Supistukset jakautuvat melko tasaisesti eri rahoituskohteiden kesken. Kahdenkeskisen toiminnan tuesta suhteellisesti eniten laskevat Latinalaisen Amerikan ja Aasian määrärahat.

Kahdenkeskisen kehitysyhteistyön rahoittaminen vie kaksi kolmasosaa ruotsalaisten kehy-varoista. Siitä puolet ohjataan kehityshankkeiden rahoittamiseen. Budjetti- ja sektoritukea kumppanuusmailleen Ruotsi on kasvattanut varovaisesti. Siihen menee kuudesosa kahdenkeskisen yhteistyön rahoista.

Ruotsi on karsimassa kovalla kädellä kumppanuusmaidensa määrää. Puolet lähes 70 maan listalta pudotetaan lähivuosina. Sen seurauksena sekä pitkäjänteisen yhteistyön maiden että konfliktista kärsineiden/kärsivien maiden tuen osuudet kasvavat. Kolmannen ryhmän muodostavat Bosnia-Hertsegovina, Serbia, Ukraina ja eräät muut Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maat, joiden uudistusprosessia ruotsalaiset rahoittavat.   

YK:n järjestöille ja humanitääriseen apuun käytettäviä rahasummia pienennetään vuoden 2010 budjetissa maltillisesti. Sen sijaan ruotsalaisten kansalaisjärjestöjen määrärahoja supistetaan tuntuvammin. Kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä Ruotsin hallitus aikoo rahoittaa paljon vähemmän kuin viime vuosina, mitä kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet kovasti.

YK:n järjestöistä eniten saavat kehitysohjelma UNDP, pakolaiskomissariaatti UNHCR, elintarvikeohjelma WFP ja lastenrahasto UNICEF.

Paljon rahaa ilmastonsuojeluun

Ruotsin kehitysyhteistyön kolme painopistealuetta ovat demokratia ja ihmisoikeudet, ympäristö ja ilmasto sekä tasa-arvo ja naisten asema. Ruotsalaiset korostavat, että nykyiset painopisteet on määritelty moneksi vuodeksi eteenpäin, jotta työ olisi pitkäjänteistä.

Painopistealueet on ollut tapana ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa pääasiallisesti läpäisyperiaatteella. Niinpä lähes kaikki kehitysyhteistyövirasto Sidan rahoittama työ sisältää naisten asemaa parantavia elementtejä. Erillisiä ”naisprojekteja” on vähän.

Suhtautuminen ilmastonsuojeluun on hiljattain muuttunut toisenlaiseksi. Vuosille 2009-2011 on korvamerkitty 400 miljoonaa euroa ilmastonsuojelun edistämiseen. Vielä vuonna 2007 ainoastaan 3 prosenttia määrärahoista käytettiin nimenomaisesti ympäristön tilan vaalimiseen, vaikka yli puolet toiminnasta sisälsi ympäristötavoitteita.

Myös painopistealue demokratia ja ihmisoikeudet näkyy aiempaa enemmän omana toimintalohkonaan. Vuoden 2010 budjetissa hallitus esittää työhön demokratisoinnin ja sananvapauden puolesta 120 miljoonaa euroa.

Köyhyysongelma ei ole painopisteiden joukossa. Köyhyyden lieventyminen on kaiken kattava tavoite. Toiminnan johdonmukaisuutta arvioidaan viime kädessä sen mukaan, miten ponnistukset vähentävät köyhyyttä. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä Afrikan köyhät maat ovat etusijalla. Suurimpia avunsaajia ovat viime vuosina olleet Tansania ja Mosambik

Huoli avun tehokkuudesta

Ruotsalaiset suhtautuvat kehitysyhteistyön tehokkuuden kysymykseen vakavasti. Tehon lisäämiseksi isoja hankkeita on alettu suosia pienten kustannuksella ja kussakin kumppanuusmaassa toimintasektorien määrä on rajoitettu kolmeen.

Lukuisten ohjesääntöjen ja alakohtaisten politiikkalinjausten sekalainen kokoelma on lähivuosina tarkoitus korvata kahdellatoista, keskenään yhteensovitetulla ohjeistolla.

Ruotsi on ollut viime vuosina aktiivinen myös eri avunantajamaiden toimintojen yhteensovittamisesssa. Se on tarpeen vastaanottajamaiden hallintojen kuormittamisen vähentämiseksi. Niin Ruotsi kuin muutkin avunantajamaat ovat edenneet tätä päämäärää kohti hitaasti.