Juhani Artto Homepage 2009 / Trade Union News from Finland / Ay-uutiset maailmalta
valikko


JUHANI ARTTO
HOMEPAGE 2013

HAKU / SEARCH

GALLERIA / GALLERY

TRADE UNION NEWS
FROM FINLAND 1997-2013

AY-UUTISET
MAAILMALTA 1999-2013

KOHTI KUMPPANUUTTA
- KUINKA SUOMI
OPPI TEKEMÄÄN
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
1965-2005

KAIKKI PELISSÄ -
SÄHKÖISET LISÄSIVUT

EVERYTHING AT STAKE - SAFEGUARDING INTERESTS IN A WORLD WITHOUT FRONTIERS

MEDIALINNAKKEET

BOLIVIA

HAITI

MUUT JUTUT
OTHER STORIES

INTERNET -
TIEDONHAUN OPAS 2.0

SUITSAIT

MUILLA SAITEILLA
ON OTHER SITES

LINKIT / LINKS

JULKAISIJA / PUBLISHER

© JUHANI ARTTO
1997-2013

juttupohja_4

Australia auttaa kehittämään hyvää hallintoa

Kehitys (15.03.2010 - Juhani Artto) Australia on asettanut kehitysyhteistyölleen kaksi keskeistä päämäärää. Sen on autettava kehitysmaita vähentämään köyhyyttä ja etenemään kohti kestävää kehitystä. Lisäehtona on, että yhteistyön on oltava sopusoinnussa Australian kansallisten etujen kanssa.

”Auttamalla vahvistamaan yhteiskuntia ja vakauttamaan hallituksia parannamme omia taloudellisia ja turvallisuusetujamme”, Australia perustelee linjaansa.  

Sen sovellutuksena Australia on käyttänyt 2000-luvulla runsaasti kehy-varoja kumppanuusmaiden hallinnon kehittämiseen. Suurimmillaan se vei jopa runsaan kolmanneksen määrärahoista.

Samoin vahvalla sijalla hanketoiminnassa ovat tuki lain ja järjestyksen parantamiselle sekä konfliktien ehkäisemiselle ja niistä toipumiselle. Osittain Australian omilla turvallisuustarpeilla perustellaan kehitysavun ohjaamista myös työhön ihmis- ja huumekauppaa vastaan sekä hiv/aidsin ja muiden tartuntatautien torjuntaan.

Marraskuussa 2007 valtaan noussut hallitus painottaa edeltäjäänsä enemmän YK:n vuosituhattavoitteiden merkitystä. Käytännössä se näkyy koulutukseen ja terveydenhuoltoon ohjattujen varojen lisäyksenä. 

Indonesia ja Papua-Uusi Guinea suurimmat

Kahdenvälisessä yhteistyössä etusijalla ovat Australiaa lähimpänä sijaitsevat alueet. Budjettikaudella 2009/2010 kahdenväliseen yhteistyöhön Tyynenmeren saarivaltioiden sekä Kaakkois- ja Itä-Aasian maiden kanssa on varattu peräti 57 prosenttia koko kehy-budjetista.

Kuudelle tärkeimmälle kumppanuusmaalle ohjataan 920 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia Australian kehitysapuvaroista. Kärkikaksikon muodostavat Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea, jotka ovat selvästi muiden edellä. Irak on ollut useana viime vuonna listalla kolmantena saatuaan kehitysluottojaan anteeksi. Kuluvalla budjettikaudella suurimpia kumppanuusmaita seuraavat Salomonsaaret, Filippiinit, Itä-Timor ja Vietnam.

Lähimpien alueiden suosimisesta seuraa, että Australian yhteistyö Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa on suppeata. Ratkaisu on perusteltu, sillä näin Australia tasapainottaa koko kansainvälisen yhteisön avun maantieteellistä jakaumaa.

Lisäksi Australia muistuttaa, että yhteistyön kohdealueella elää satoja miljoonia köyhiä. Yhteistyö pienituloisten maiden kanssa vie noin puolet määrärahoista. 

Australialaisten tuki monikansallisille kehitysorganisaatioille osoittautuu kansainvälisessä vertailussa pieneksi. Suurimpia vastaanottajia ovat Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki.

Myös kansalaisjärjestöille ohjattava osuus on vuodesta toiseen jäänyt selvästi alle avuntajamaiden keskiarvon. Siitä Australia saakin moitteita OECD:n kehitysyhteistyökomitean DAC:n tuoreimmassa arviossa. DAC ehdottaa kansalaisjärjestöjen tuen kasvattamista, jotta kansalaiset hyväksyisivät kehitysyhteistyön laajentamisen.

Syksyn 2007 parlamenttivaalien kampanjoissa pääpuolueet nostivat ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyön 25 tärkeimmän vaaliteeman joukkoon. Aloite tuli kampanjan aikana oppositiossa olleelta työväenpuolueelta. Se pyrki tällä tavoin korostamaan näkemystensä kansainvälistä ulottuvuutta ja siten erottautumaan pitkään vallassa olleista konservatiiveista.   

Keskisuuri avunantaja

Budjettikaudella 2009/2010 Australian määrärahojen osuuden bruttokansantulosta ennustetaan nousevan 0,34 prosenttiin. 2000-luvulla osuus on kasvanut.

Kehitysyhteistyövirasto AusAID käyttää 85 prosenttia määrärahoista. Virasto on lyhyessä ajassa kaksinkertaistanut työntekijöidensä määrän. Organisaatiossa työskentelee 1 100 henkilöä. Heistä 700 on australialaisia ja 400 kohdemaissa palkattuja.

Vuonna 2007 hallitus lupasi, että kehy-määrärahojen BKTL-osuus nostetaan 0,50 prosenttiin budjettikaudella 2015/2016. Se on yhä virallisena tavoitteena. Australia on sekä määrärahaosuudella että avun määrällä mitattuna keskisuuri avunantaja, ja sellaisena se aikoo pysyäkin.

Vuonna 2006 Australia pärjäsi huonosti kehitysavun tehokkuuden kansainvälisessä vertailussa. Työtä on sen jälkeen tehostettu avunantajamaiden yhteisen Pariisin julistuksen johtopäätösten mukaisesti.

DAC arvioi Australian onnistuneen hyvin sukupuolten tasa-arvoa lisäävien hankkeiden yhdentämisessä koko toimintaan. Sen sijaan ympäristövaatimuksia ei ole otettu huomioon yhtä järjestelmällisesti, DAC huomauttaa.