|
Espanja
suosii Latinalaista Amerikkaa Viime vuonna määrärahoja hieman
supistettiin. Kehy-määrärahojen osuus bruttokansantulosta nousi silti 0,46 prosenttiin,
sillä bruttokansantulo laski yli 6 prosenttia. Useita vuosia sitten parlamentissa
edustettuna olevat puolueet asettivat kansalaisten tukemana tavoitteeksi nostaa
kehitysavun BKTL-osuus 0,7 prosenttiin jo vuonna 2012. Silloin päättäjillä ei ollut
tietoa syksyllä 2008 alkaneesta kansainvälisestä taantumasta. Nyt tavoitteen saavuttaminen tuntuu
mahdottomalta, sillä kansainvälinen taantuma on iskenyt pahasti Espanjan talouteen. Maa
velkaantuu nopeasti, mikä pakottaa sitä muuttamaan monia aiemmin tehtyjä suunnitelmia. Espanja ei aio kuitenkaan heikentää
kehitysyhteistyötään. Huhtikuun puolivälissä OECD:n kehitysyhteistyökomitea DAC
ennusti, että Espanjan kehy-määrärahojen BKTL-osuus kohoaa tänä vuonna 0,51
prosenttiin. Se on hieman espanjalaisten pari vuotta sitten ohjelmoiman tason (0,56)
alapuolella. Espanjalla on ollut vaikeuksia laajentaa
kehy-toiminnan asiantuntijakaartia samassa tahdissa kuin alan määrärahat ovat
kasvaneet. Äskettäin OECD moitti Espanjaa nojautumisesta kehitysyhteistyössä liiaksi
ammattidiplomaatteihin sen sijaan, että se olisi luonut tehtäviä hoitamaan
kansainvälisen kehitysavun asiantuntijoiden verkoston. Kahdenkeskinen työ pirstaleista Paraikaa Espanja toteuttaa vuosille
2009-2012 laadittua 4-vuotissuunnitelmaa. Tärkein tehtävä on toimia köyhyyttä vastaan
ja köyhien kehitysmaiden sosiaalisen nousun puolesta. Noin kaksi kolmasosaa
määrärahoista käytetään kahdenkeskiseen apuun. Historian, kielen ja kulttuurin vuoksi on
luonnollista, että Latinalainen Amerikka painottuu Espanjan kehitysyhteistyössä.
Toimintakaudella 2007-2008 neljä suurinta kumppanuusmaata olivat Guatemala, Honduras,
Nicaragua ja Peru. Kärkikymmenikköön Latinalaisesta Amerikasta mahtuivat myös Bolivia
ja Ecuador. Viidenneksi sijoittui Pohjois-Afrikan
Marokko, joka näkyy Espanjan politiikassa siirtotyöläisten merkittävänä
lähtömaana. Viime vuosina Espanja on alkanut painottaa aiempaa enemmän Afrikan köyhiä
alueita. Kahdenkeskinen yhteistyö on hajaantunut
kymmenien maiden kesken, mistä DAC on arvostellut Espanjaa. Toimintakaudella 2007-2008
kahdenkeskisen työn määrärahoista 19 prosenttia kohdentui viiteen suurimpaan
vastaanottajamaahan, mutta yli puolet määrärahoista jakaantui lähes 40 pienen
vastaanottajamaan kesken. DAC esittää keskeisten kumppanuusmaiden osuuden nostamista 70
prosenttiin kahdenkeskisen työn määrärahoista. Pirstaleisuutta korostaa työn tekeminen
yksittäisissäkin maissa lukuisilla sektoreilla. Espanjan avun tuoreimmassa
perusarviossaan (marraskuulta 2007) DAC suosittelee tiukempaa painopisteajattelua
sektorien valintaan. Espanjalaisten 4-vuotissuunnitelmassa terveydenhuoltoa pidetään
yhteistyön tärkeimpänä sektorina. Vuosina 2007-2008 ainoastaan kuudesosa
kahdenkeskisen työn määrärahoista käytettiin vähiten kehittyneissä ja muissa
matalatuloisissa maissa. Tavoitteena on nostaa köyhien maiden osuus vuoteen 2015
mennessä neljäosaan kahdenkeskisistä kehy-määrärahoista. Niukasti kansalaisjärjestöille Monenkeskisessä työssä painottuu EU:n
kehy-toiminnan rahoittaminen. Toissa vuonna siihen meni puolet määrärahoista.
Kehitysyhteistyö ei kuulu Espanjan kesäkuussa 2010 päättyvän EU-puheenjohtajakauden
painopistealueisiin. Vuonna 2008 yli neljännes monenkeskisistä
varoista osoitettiin Maailmanpankille ja alueellisille kehityspankeille. YK:n
järjestöjä Espanja rahoitti vain 267 miljoonalla dollarilla. UNDP oli niistä 61
miljoonan euron tuellaan suurin. Humanitaariseen apuun Espanja on ohjannut
merkittäviä summia vasta aivan viime vuosina. Sen osuus on noussut lähelle
4-vuotissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua seitsemän prosentin osuutta kaikista
kehy-määrärahoista. Kansalaisjärjestöjen kehy-toiminnan tuki
on ollut vähäistä. Tähän on tulossa muutos, sillä 4-vuotissuunnitelma linjaa
tavoitetasoksi viiden prosentin osuuden virallisen kehitysyhteistyön rahavirroista.
|